Merkuriusta kiertävän kuun uskottiin olevan olemassa jonkin aikaa. 27. maaliskuuta 1974, kaksi päivää ennen kuin Mariner 10 ohitti Merkuriuksen, Maassa sijaitsevat havaintolaitteet alkoivat havaita suuria määriä ultraviolettisäteilyä Merkuriuksen läheiseltä alueelta, jossa ei tähtitieteilijöiden mukaan "pitäisi olla mitään".[1] Seuraavana päivänä säteily oli kadonnut. Se tuli takaisin esiin kolmen päivän kuluttua, ja huomattiin, että se vaikutti lähtevän Merkuriuksen läheisestä tuntemattomasta kohteesta. Jotkut tähtitieteilijät arvioivat, että kyseessä on havaittu tähti, mutta muiden mukaan kyseessä oli tuntematon kuu perustuen siihen, että säteilyn lähtöpaikka oli liikkunut ja säteily ei voisi olla niin voimakasta, jos se olisi kulkenut tähdeltä toiselle. Kohteen nopeudeksi arvioitiin 4 kilometriä sekunnissa, mikä on hyvin tyypillinen nopeus kuulle.

Kaksoistähtiteoria muokkaa

 
31 Crateris, mahdollinen pimentyvä kaksoistähti

Pian havaittiin, että "kuu" liikkui poispäin Merkuriuksesta, ja pian syntyi teoria että säteily tuli jo tunnetusta tähdestä, 31 Craterisista. Säteilyn syntyperä on edelleen tuntematon. 31 Crateris vaikuttaa olevan kaksoistähti, jonka kiertoaika on 2,9 päivää. Tämä on mahdollinen ultraviolettisäteilyn lähde.

Merkuriuksen kuu johti tärkeään tähtitieteelliseen löytöön, vaikkei se ollutkaan olemassa. Se nimittäin osoitti, että ultraviolettisäteily kykenee kulkemaan voimakkaana pidempiä matkoja kuin aiemmin oli havaittu.

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa