Wikipedia

Mengistu Haile Mariam

Mengistu Haile Mariam, myös Marx Mengistu Haile Mariam[1] (s. 21. toukokuuta 1937) oli Etiopiaa johtaneen marxilaisen sotilasjuntan Dergin huomattavimpia upseereita ja Etiopian demokraattisen kansantasavallan presidentti 1977–1991. Hänet todettiin vuonna 2007 syylliseksi kansanmurhaan ja tuomittiin poissaolevana elinkautiseen vankeusrangaistukseen, jonka Etiopian korkein oikeus muutti vuonna 2008 kuolemantuomioksi.[2] Mengistu on välttänyt oikeuden asumalla Zimbabwessa, jonne hän pakeni Etiopiasta 1991.

Mengistu Haile Mariam
Dergin puhemies ja Etiopian valtion päämies
3. helmikuuta 1977 – 10. syyskuuta 1987
Edeltäjä Tafari Benti
Etiopian presidentti
10. syyskuuta 1987 – 21. toukokuuta 1991
Edeltäjä Tesfaye Gebre Kidan
Henkilötiedot
Syntynyt21. toukokuuta 1937 (ikä 86)
Addis Abeba, Etiopia
Tiedot
Puolue Etiopian työväenpuolue

Varhaisnuoruus muokkaa

Mengistun varhaisvaiheista tiedetään varsin vähän. Hän syntyi 1937 Addis Abebassa, Etiopiassa. Hänen äitinsä oli palvelijatar alhaiseen aatelistoon kuuluneen Dejazmach Kebbede Tesseman kotitaloudessa ja isänsä entinen orja, joka kuului shewalaiselle maanomistajalle Afenegus Eshete Gedalle. Mengistu sai lapsena kärsiä tummasta ihonväristään ja negridisistä piirteistään, koska tumma oli konsoheimon ihonväri. Etiopian luokkayhteiskunnassa vaalea ihonväri oli eliitin ominaisuus.

Valtaannousu muokkaa

Mengistu sai sotilaskoulutuksen lähellä Addis Abebaa sijaitsevassa Holettan sotilaskoulussa, josta valmistui 1966, ja jatkokoulutuksen Yhdysvalloissa. Yhdysvalloissa ollessaan Mengistu opiskeli myös Marylandin yliopistossa. Siellä ollessaan hän läheni maan mustien kansalaisoikeusliikettä. Hän palasi Etiopiaan 1971. Ennen liittymistään sotilasjunttaan hän oli arvoltaan majuri.[3]

Vuodesta 1930 Etiopiaa hallinnut keisari Haile Selassie kukistui vuonna 1974 sotilaskaappauksessa, jonka toteutti keisarin itsensä perustama sotilasneuvosto Derg. Dergin alkuperäinen tehtävä oli ollut rauhoittaa nälänhädän vuoksi sekasortoon joutunut maa. Mengistu oli yksi kaappaukseen osallistuneen Dergin sotilaista. Hän nousi maan johtoon juntan sisäisessä valtataistelussa vuonna 1977 ja keskitti lopulta lähes kaiken vallan itselleen. Matkalla huipulle Mengistu raivasi tieltään useita puoluetovereitaan.[3] Mengistun johdolla maa siirtyi nopeasti feodalismista sosialismiin ja hakeutui läheisiin suhteisiin Neuvostoliiton ja Kuuban kanssa. Mengistu valittiin myös maan presidentiksi 1987.

Punainen terrori muokkaa

Mengistu organisoi kaupunkien ja maaseudun väestön puolustuskomiteoiksi (Kebele), jotka taistelivat vastavallankumouksellisuutta vastaan. Kebelen avulla Mengistu toteutti vuosina 1977–1978 Etiopiassa laajamittaisia puhdistuksia, jotka tunnettiin "punaisena terrorina". Etiopian ihmisoikeustilanne oli kuitenkin huono koko Mengistun hallinnon ajan. Terrorin todellisten uhrien määrän arvioiminen on vaikeata, sillä maassa käytiin sotaa ja kuivuus aiheutti vakavia ongelmia maataloudelle. Aliravitsemus vaati paljon kuolonuhreja. Mengistu poikkesi useimmista despooteista siten, että hän riisti hengen omin käsin useilta vastustajiltaan, mitä hän perusteli välttämättömyydellä ”ruokkia vallankumousta verellä” [4] ja ”johtamisena esimerkkiä näyttäen”. [5]

Hallinto muokkaa

Mengistun valtakaudella Etiopiaa johti periaatteessa Etiopian työväenpuolue, mutta todellisuudessa valta oli Mengistun johtamalla juntalla.

Etiopiaan aiemmin liitetyt somalien asuttama Ogaden ja Eritrea kapinoivat ja pyrkivät itsenäistymään. Ogadenin kansanvapautusliikettä avustivat Somalian joukot. Neuvostoliiton ja Kuuban aseavulla Mengistu pysyi kuitenkin vallassa. Maahan virtasi Neuvostoliitosta 10–18 miljardin Yhdysvaltojen dollarin arvosta aseapua, jolla Mengistu loi mustan Afrikan suurimman armeijan.

Vuonna 1984 maan bruttokansantuotteesta sotilasmenojen osuus ylitti 60 prosenttia. Etiopiassa koettiin satojatuhansia uhreja vaatinut nälänhätä vuosina 1984–1985. 1980-luvun runsaan kehitysavun Mengistu kanavoi suurelta osin sotilas- ja ylellisyysmenoihin. Riippumattomien avustusjärjestöjen toimintaa hankaloitettiin Etiopiassa. Lääkärit ilman rajoja -järjestö karkotettiin maasta 1985, mutta sen sallittiin palata, kun Yhdysvallat uhkasi lopettavansa humanitaarisen avun. [6] Kuivuudella perusteltiin myös pohjoisesta hedelmällisempään etelään tehtyjä väestön pakkosiirtoja, joilla heikennettiin vastarintaliikkeiden tukipohjaa.

Etiopiasta tuli uuden perustuslain myötä 1987 sosialistinen kansantasavalta ja Mengistusta siviilipresidentti.

1980-luvun lopulla kapinointi Mengistun hallintoa vastaan voimistui erityisesti Eritreassa ja Tigressä. Eritrean kansanvapautusrintama ja Tigrén kansanvapaustusrintama valtasivat Tigrén helmikuussa 1989, mikä oli hallituksen ensimmäinen merkittävä tappio. Sen jälkeen Mengistua vastaan tehtiin vallankaappausyritys, joka johti armeijan johdon puhdistuksiin.

Viimeisetkin Neuvostoliiton neuvonantajat vetäytyivät maasta maaliskuussa 1990. Sen jälkeen Mengistu yritti vielä pysyä vallassa julistamalla yleisen asevelvollisuuden ja vahvistamalla taloutta aiempaa vapaamielisemmillä uudistuksilla. Eri kapinallisjärjestöjen muodostaman ja Meles Zenawin johtaman Etiopian kansojen vallankumouksellisen demokraattisen rintaman joukkojen lähestyessä Addis Abebaa Mengistu päästettiin Yhdysvaltojen myötävaikutuksella lähtemään 21. toukokuuta 1991 maanpakoon Zimbabween, missä presidentti Robert Mugabe myönsi hänelle turvapaikan. Tarkoituksena oli säästää pääkaupunki verenvuodatukselta.[7]

Maanpaossa muokkaa

Mengistu oli vuodesta 1991 Zimbabwessa. Zimbabwesta kerrotaan hänelle myönnetyn turvapaikka ”humanitaarisista syistä”. Hän asettui asumaan vartioituun huvilaan Hararen vauraaseen Gunhillin kaupunginosaan. [8] Mengistun elämästä Zimbabwessa tiedetään vain vähän ja hänet nähdään harvoin julkisuudessa. Vuonna 1995 hänen henkivartijansa ja poliisin turvamiehet estivät etiopialaisen miehen tekemän murhayrityksen. [9] Hän on poistunut maasta vain kerran – vuonna 1999 Etelä-Afrikkaan, jossa hän kävi hoidattamassa terveyttään Johannesburgissa. Hän palasi Zimbabween ennen kuin Etiopian vaatima palautusprosessi oli ehtinyt käynnistyä. [10] Heinäkuussa 2006 hänen kerrottiin muuttaneen Karibaan Sambian rajalle syrjäiseen paikkaan turvallisuussyistä. [11]

Oikeudenkäynti muokkaa

Etiopialainen oikeusistuin tuomitsi joulukuussa 2006 Mengistun poissaolevana syylliseksi kansanmurhaan. [12] Mengistu on kiistänyt hänet tuominneen oikeusistuimen tuomiovallan väittäen sitä "palkkasoturien ja siirtomaavalloittajien johtamaksi". [13] Tammikuussa 2007 etiopialainen oikeusistuin langetti Mengistulle elinkautisen vankeustuomion. [14] Zimbabwe on kieltäytynyt luovuttamasta häntä takaisin Etiopiaan.

Kansainväliset tunnustukset muokkaa

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. ↑ 12 diktaattoria. Marx Mengistu Haile Mariam 2.3.2018. YLE Areena.
  2. ↑ YLE Uutiset 26.5.2008
  3. ↑ a b FrontPage Magazine (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. ↑ Front Page magazine 28.11.2005 (Arkistoitu – Internet Archive) Mengistulla oli tapana oikeuttaa verenvuodatus toteamalla, että vallankumousta piti ruokkia pettureiden verellä - samalla ilmaisten kunnioitustaan Leninille ja bolševikkivallankumouksellisille.
  5. ↑ Times Online 13.12.2006 Valtansa huipulla Mengistu usein kuristi tai ampui vastustajiaan omakätisesti väittäen johtavansa esimerkkiä näyttäen.
  6. ↑ The Médecins Sans Frontières Experience 1998 (Arkistoitu – Internet Archive) Jätettyään eriävän mielipiteensä tuloksetta useita kertoja Etiopian viranomaisille Lääkärit ilman rajoja -järjestö päätti marraskuussa 1985 avata suunsa seurauksista, mahdollisesta karkotuksesta, piittaamatta. Muutama päivä sen jälkeen, kun oli virallisesti pyytänyt [väestö] siirtojen lopettamista, Lääkärit ilman rajoja -järjestö karkotettiin Etiopiasta.
  7. ↑ BBC News 12.12.2006 Derg syöstiin vallasta 1991, ja Mengistu pakeni kun Eritrean ja Tigren yhdistyneet kapinallisjoukot olivat jo Addis Abeban porteilla. Hän löysi turvasataman Zimbabwesta amerikkalaisten virkailijoiden avustuksella, jotka toivoivat hänen lähtönsä lopettavan taistelut.
  8. ↑ NewZimbabwe.com 25.2.2004 (Arkistoitu – Internet Archive) Zimbabwen edustaja sanoi, että Mengistulle myönnettiin turvapaikka "humanitaarisista syistä" ja hänet majoitettiin tarkasti vartioituun valtion huvilaan Hararen rikkaaseen Gunhillin kaupunginosaan.
  9. ↑ NewZimbabwe.com 3.11.2006 (Arkistoitu – Internet Archive) 1995 hän vältti murhayrityksen. Hänet murhata aikonut etiopialainen haavoittui Mengistun henkivartijoiden ja poliisin turvamiesten luodeista. Etiopian hallitus kielsi sekaantuneensa murhayritykseen heti tuoreeltaan.
  10. ↑ BBC News 28.12.1999 Mengistu herätti kohua Etelä-Afrikassa aikaisemmin tässä kuussa, kun hän saapui Johannesburgiin saamaan hoitoa. Etiopian viranomaiset vaativat hänen luovuttamistaan Etelä-Afrikasta, mutta entinen diktaattori palasi Zimbabween, ennen kuin karkotusprosessi oli ehtinyt käynnistyä.
  11. ↑ NewZimbabwe.com 3.11.2006 (Arkistoitu – Internet Archive) Mengistu muutti Hararesta joskus heinäkuussa. Hän asuu nyt yksityisasunnossa Karibassa. Hänen muuttonsa oli turvallisuustoimi.
  12. ↑ BBC News 12.12.2006 Etiopian entinen marxilainen hallitsija Mengistu Haile Mariam on todettu syylliseksi kansanmurhaan 12-vuotisen oikeudenkäynnin jälkeen.
  13. ↑ BBC News 12.12. 2006 Mengistu ei tunnusta oikeudenkäynnin laillisuutta ja syyttää hänet syrjäyttäneitä palkkasotureiksi ja siirtomaavalloittajiksi.
  14. ↑ BBC News 11.1.2007 Maanpaossa elävä entinen Etiopian johtaja Mengistu Haile Mariam on tuomittu elinkautiseen vankeuteen kansanmurhasta. "Syytettyjen ikä ... ja terveydentila... huomioon ottaen oikeus on hylännyt syyttäjän vaatimuksen kuolemantuomiosta ja langettanut sen sijaan elinikäisen vankeusrangaistuksen."

Aiheesta muualla muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mengistu Haile Mariam.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Mengistu_Haile_Mariam&oldid=21770285”