Melvin Calvin
Melvin Calvin (8. huhtikuuta 1911 – 8. tammikuuta 1997) oli yhdysvaltalainen biokemisti, joka sai Nobelin kemianpalkinnon vuonna 1961. Hän tutki hiilen kiertokulkua luonnossa, alkaen hiilidioksidin siirtymisestä ilmakehästä kasviin, yhteyttämisestä aina hiilihydraattien ja muiden orgaanisten yhdisteiden muodostumiseen asti.[1]
| Melvin Calvin | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 8. huhtikuuta 1911 St. Paul, Minnesota, Yhdysvallat |
| Kuollut | 8. tammikuuta 1997 (85 vuotta) Berkeley, Kalifornia, Yhdysvallat |
| Kansalaisuus |
 Yhdysvaltalainen |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkinnot |
Michiganin teknillinen yliopisto Minnesotan yliopisto |
| Väitöstyön ohjaaja | Michael Polanyi |
| Instituutti |
Manchesterin yliopisto Kalifornian yliopisto, Berkeley |
| Tutkimusalue | Kemia, biologia |
| Tunnetut työt | Calvinin kierto |
| Palkinnot |
 Nobelin kemianpalkinto (1961) |
Calvin valmistui ensin kemistiksi ja työskenteli vuosina 1935–1937 Manchesterin yliopistossa. Hän osallistui ydinpommin kehittämisen, ja toimi vuosina 1947–1980 kemian professorina Kalifornian yliopistossa Berkeleyssä. Hän keskittyi tällöin yhteyttämisen tutkimiseen radioaktiivisten merkkiaineiden avulla. Hän selvitti yhteyttämiseen kuuluvan pimeäreaktion eli niin sanotun Calvinin kierron.[2]
Lähteet muokkaa
- ↑ Melvin Calvin - Biography Nobel Lectures, Chemistry 1942–1962. 1964. Amsterdam: Elsevier Publishing Company. Viitattu 26.7.2010. (englanniksi)
- ↑ Seppo Zetterberg (toim. suomalainen laitos): Muutosten vuosisata 6, s. 260. Alkuteos: Power, Wealth & Powerty, The Family, Science, The Arts, Passing Parade. WSOY, 1995. ISBN 951-0-18423-3.