Melvillensaari (Kanada)

Melvillensaari on Kanadan arktisiin saariin kuuluva, laaja ja asumaton saari. Se on pinta-alaltaan (42 149 km²) maailman 33. suurin ja Kanadan 8. suurin saari. Saaren länsiosa kuuluu Luoteisterritorioihin ja itäosa Nunavutiin. Saaren korkeimmat vuoret ovat noin kilometrin korkuisia.

Melvillensaari
Melvill Island

Kartta Melvillensaaresta

Sijainti	Luoteisterritoriot, Nunavut Kanada
Saariryhmä	Kuningatar Elisabetin saaret
Merialue	Pohjoinen jäämeri
Korkein kohta	776 m
Pinta-ala	42 149 km²

Väestö

Asukasluku	asumaton

Saarella on kasvillisuutta erittäin vähän tai ei ollenkaan. Vähäinen kasvillisuus koostuu yleensä sammalmättäistä, jäkälistä, heinistä ja saraheinistä. Ainoa puinen laji, vaivaispaju, kasvaa tiheänä maanpintaa myötäillen. Saarella elää kuitenkin useita eri eläinlajeja, kuten jääkarhuja, karibuja, myskihärkiä, sopuleita, arktisia susia, naaleja ja napajäniksiä. Vuonna 2003 saarella nähtiin harmaakarhu ja harmaakarhujen jättämiä jälkiä. Kyseessä on pohjoisin havainto harmaakarhusta koskaan.

Melvillensaari on toinen kahdesta suuresta pienen sepelhanhilajin pesimäpaikasta. DNA-analyysien ja tutkimuksien mukaan näyttää siltä, että kyseinen laji on erilainen kuin muu sepelhanhikanta. Lajiin kuuluu vain noin 4 000–8 000 yksilöä, minkä perusteella se saattaa olla maailman harvinaisimpia hanhilajeja.