Meiltähän tämä käy

vuoden 1973 elokuva

Meiltähän tämä käy on Matti Kassilan ohjaama komedia vuodelta 1973. Elokuva jäi Esa Pakarisen viimeiseksi.[1]

Meiltähän tämä käy
Ohjaaja Matti Kassila
Käsikirjoittaja Lauri Jauhiainen
Matti Kassila
Tuottaja Mauno Mäkelä
Säveltäjä Toivo Kärki
Jaakko Salo
Kuvaaja Olavi Tuomi
Leikkaaja István Szintai
Pentti Ojala
Lavastaja Asko Apajalahti
Koreografi Kaarina Tuunanen
Pääosat Esa Pakarinen
Kauko Helovirta
Kirsti Ortola
Marjo Wallenius
Valmistustiedot
Valmistusmaa Suomi
Tuotantoyhtiö Fennada-Filmi Oy
Ensi-ilta 26. lokakuuta 1973
Kesto 90 min
Alkuperäiskieli suomi
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Elokuvassa Esa Pakarinen esittää kuuluisaa hahmoaan Severi Suhosta. Elokuvaan on liitetty lukuisia tuotantoaikanaan ajankohtaisia ilmiöitä ja henkilöitä, muun muassa matkailukeisari Kille Kiekkonen, jonka esikuvaksi on tunnistettavissa Kalevi Keihänen. Kiekkoselta tarvitaan elokuvan eräässä vaiheessa helikopteri lainaan.

Tarina sisältää lukuisia aineksia myös vanhasta rillumarei-kulttuurista, mukana on pontikankeittoa, kovaa ryypiskelyä, saunomista, puolituhmia ralleja ja alastomien naisvartaloiden vilahtelua. Elokuvassa Kauko Helovirta esittää Ville Wållbergia, joka on tunnistettavissa Yhtyneiden Paperitehtaiden suurmieheksi Juuso Waldeniksi.

Elokuva on kuvattu Waldenin asuinseudulla Valkeakoskella ja sen ympäristössä, muun muassa Sääksmäen sillalla, Tervasaaren tehtaalla ja Tehtaan kentällä.

Juoni muokkaa

Suhonen on tukkijätkä, joka savottatöiden loputtua joutuu hakeutumaan töihin metsäyhtiön tehtaille. Suhoselle osoitetaan paikka tehtaan porttivahtina, ja melkein heti syntyy konflikti sisään pyrkivän tehtaanpatruunan kanssa. Suhosta on nimittäin käsketty estää tuntemattomien pääsy alueelle. Tehtaanpatruuna Wållberg ajaa Jeepillään väkisin portin läpi. Suhoselle määrätään siirto varastolle, jossa vilkas tukkijätkä pitkästyy heti ja eroaa töistä. Paikkakunnalla Suhonen kohtaa tehtaalla työskentelevän vuosien takaisen naistuttavuutensa ja saa kuulla olevansa tämän tyttären isä. Tehtaalla töissä oleva tytär tapailee tehtaanpatruuna Wållbergin poikaa, mikä on omiaan lämmittämään Suhosen ja Wållbergin välejä. Kohta tulevat apekset ajelevat ympäriinsä Jeepillä, ja Wållberg esittelee kaupunkia. Pankinmiehet haluavat syrjäyttää tehtaanpatruunan ja saada uuden komennon tehtaaseen. Lopulta se toteutuu, kun Wållberg jää eläkkeelle.

Näyttelijät muokkaa

 Esa Pakarinen  Severi Suhonen  
 Kauko Helovirta  vuorineuvos Wille Wållberg  
 Kirsti Ortola  pääemäntä Anna Tuhkanen  
 Jussi Jurkka  Ruutanansuon Nestori  
 Marjo Wallenius  ATK-operaattori Leena Tuhkanen  
 Hannu Lauri  laskentapäällikkö Wille Wållberg Jr.  
 Olavi Ahonen  konttoripäällikkö Törrönen  
 Ritva Vepsä  Elsi Seppälä, englantilaisen pankin osastopäällikkö  
 Martti Pennanen  ministeri Vänttinen  
 Kosti Klemelä  ministeri Vepsäläinen  
 Kurt Ingvall  pankinjohtaja Ehrensvärd  
 Pentti Siimes  Kurt von Brunkenfeldt  
 Pekka Autiovuori  Kille Kiekkonen  
 Leo Lastumäki  vahtimestari  
 Esa Saario  tuomari Ketonen  
 Aarno Sulkanen  sosiaalipäällikkö Antikainen  
 Seppo Kolehmainen  henkilökunnan päällikkö  
 Marjatta Raita  Anita  
 Rauni Ranta  vuorineuvoksen sihteeri  
 Pentti Järventie  vuorineuvoksen tilanhoitaja  
 Sylva Rossi  rouva Järvinen  
 Aarne Laine  portinvartija Paavo Tarkka  
 Maija-Liisa Peuhu  emäntä lammaskarsinassa  
 Anja Räsänen  emäntä pyykkirannassa  
 Mauri Jaakkola  paperikonemies Kauhanen  
 Kaarina Tuunanen  nainen tehtaalla  
 Keijo Lindroos  mies tehtaalla  
 Rauha Puntti  kerrossiivooja  
 Lauri Jauhiainen  autonkuljettaja Juntunen  
 Anneli Eskola  neiti Pykäläinen  

Vastaanotto muokkaa

Aikalaisarvioissa elokuva saa monelta kiitosta. Sakari Toiviainen (Ilta-Sanomat) pitää elokuvaa laadukkaana, sutjaakkaana ja hauskana. Ruotsinkielisten lehtien kriitikoiden suhtautuminen on kuitenkin nuivaa. Eirik Udd (Nya Pressen) löytää elokuvasta kukoistavaa halpaa komediaa.[2]

Mikael Fränti (Helsingin Sanomat) aistii vuonna 1981 arviossaan elokuvassa ”paljon kaupallista, väkisin pingotettua laskelmointia”.[2] Vuonna 2014 TV-maailman kriitikko AP:n mukaan elokuva modernisoi tukkilaiskomediaa aihetta kunnioittaen mutta välillä tyhjääkin sutien.[3]

Lähteet muokkaa

  1. Pajukallio, Arto: Elokuvat. Helsingin Sanomat 15.8.2011, s. D 5.
  2. a b Meiltähän tämä käy Elonet. Lehdistöarvio. Viitattu 26.6.2014.
  3. AP: Meiltähän tämä käy, Viikon tv-elokuvia. TV-maailma 25–26/2014, s. 15.
Tämä elokuviin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.