Wikipedia

Meiendorf-interstadiaali

 

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.
Lämpötila nousi rajusti noin kymmenessä vuodessa, kun interstadiaali GI-1 alkoi. Tätä sanotaan monesti Böllingiksi tai Meiendorfiksi.
Grönlannin NGRIP-jääkairausnäytteen metaanin määrä. Meiendorf-Bölling-Alleröd-kausi näkyy siinä koholla olevana metaanin määränä.

Meiendorf-interstadiaali (monesti myös Bølling-interstadiaali n. 14650-14000 kalenterivuotta sitten) oli lämmin kausi, joka lopetti kylmimmän jääkauden.[1] Lämpötilat nousivat äkkiä, jää vetäytyi nopeasti ja ikirouta suli. Paljon jäätiköiden sulavettä vapautui mereen. Meren pinta nousi. Metsä ja aro valtasivat alaa tundralta. Eläimistöä kuoli sukupuuttoon. Ihminen levittäytyi pohjoiseen. Vain muutamia kymmeniä vuosia kestänyt lämpeneminen n. 14650 vuotta sitten nosti talvilämpötiloja, ja myös kesälämpötiloja, mutta Etelämanner kylmeni.

Böllingin lämpenemisen syyksi arvellaan Maan radan muutosta. Tämä lämmitti pohjoista pallonpuoliskoa. Merijää suli. Golf-virta käynnistyi täydelle teholle. Talvilämpötila nousi. Golfvirtahan lämmittää Eurooppaa nimenomaan talvella.

Ajoitus, nimitykset muokkaa

 
Meiendorf-kausi näkyy jääkairausnäytteen tiedoissa korkeimpana huippuna.

Meiendorf-interstadiaali on nimetty Meiendorfissa sijaitsevan Hampurin kulttuurin löytöpaikan mukaan. Tätä kautta sanotaan monesti myös Bölling-kaudeksi.

Meiendorfin interstadiaali ajoitetaan yleensä välille 14700/14600-14100/14000 kalenterivuotta sitten. Böllingin ajoitus noin 14600 kalenterivuotta sitten on radiohiilivuosissa 12700 vuotta sitten[2]. Alkuvaihetta sanotaan monesti Meiendorf-interstadiaaliksi. Bölling aloitti pitkän Bölling-Alleröd-interstadiaalin, jota kutsutaan nimellä B/A-intestadiaali.

Meiendorf-kautta vastaa Grönlannin jääkairausnäytteiden lämmin kausi GI-1e. Meiendorf-kautta edelsi kylmä Macklenburg-vaihe GS 2a. Mienendorf-kauden jälkeen tuli vanhin tundrakausi GI 1d.[3]

Varsinaista Bölling-kautta tarkassa mielessä vatsa aseuraava lämmin kausi GI-1c3. Böllingiä kutsutaan nimellä "Pollen zone 1b", GI-1e tai Bölling-oskillaatio ja Sen alkamiselle on käytetty jopa ajoituksia 14 000 ja 15 000 vuotta sitten. Dramaattisin muutos oli talvilämpötilan, ei kesälämpötilan muutoksessa. Bölling-kautta seurasi hieman kylmä vanha dryas, mutta lämmin kausi jatkui vielä Böllingiä hieman viileämmällä Alleröd-kaudella. Koko lämpökausi päättyi dryaskauden äkilliseen kylmenemiseen. Bölling-Alleröd-kausiin ja dryaskauteen liittyvät rajut ilmastonmuutokset aiheuttivat osaltaan mammuttien kuoleman.

Syy muokkaa

 
Lämpimän Mieiendorf-kauden alku noin 14 700 vuotta sitten näkyy monissa jääkairausnäytteissä ja siitepölyanalyyseissä selvästi. Tässä Grönlannista poratun GISP-jääkairausnäytteen ajoitettuja sähkönjohtavuusmittauksia, jossa Bölling-Alleröd on lyhyempi epätasainen käyrän kohta.
 
Böllingin lämpeneminen johti mannerjään nopean sulamiseen. Tämä aiheutti valtamereen sulavesipulssin 1A. Se viilensi Antarktista, samalla kun lämpötila nousi pohjoisella pallonpuoliskolla.

Maan akselin ja radan muutokset olivat ajaneet maapallon tilaan, jossa mannerjäätikön alueelle noin 60. leveysasteelle tuli runsaasti Auringon säteilyä[4]. Luultavasti tämä tai jokin muu tekijä käynnisti termohaliinikierron ja Golf-virran täydelle teholle.

Jäästä vapautui suuri määrä Pohjoisen ja eteläisen Norjan rannikkoa Keski-Norjan ja eteläisimmän Norjan rannikon jäädessä jään peittoon. Nopea lämpötilan muutos liittyi Atlantin jäärintaman muutokseen[5], jolloin ilmasto muuttui ja Pohjois-Atlantin matalapaineet pääsivät saapumaan Eurooppaan, kun ilmamassojen raja ei enää ollut paikassa, jossa se olisi sulkenut mataloiden vapaan liikkumisen. Tällä ilmamassojen paikan muutoksella selittyy nopea lämpötilan muutos −30 °C:sta nollaan.

Tropiikissa Intian monsuuni voimistui, ja pasaatituulten törmäysvyöhyke ITCZ siirtyi äkkiä pohjoiseen[6].

Merenpinnan nousu, Antarktiksen viileneminen muokkaa

Meren pinta nousi 20–35 m välillä 14700-13500 vuotta, vuositasolla 30–60 mm/v. Tätä sanotaan usein sulavesipulssiksi 1A (MWP 1A). Ehkä suuren sulaveden vapautumisen takia noin 14 500 kalenterivuotta sitten Antarktis viileni 3C niin sanottuun ACR-tapahtumaan. Tällöin Antarktis vapautti suuren määrän jäävuoria noin eniten 14800-14400, jatkuen yhä 13900 kalenterivuotta sitten. Tätä puolestaan sanotaan AID 6-tapahtumaksi.

Nopea lämpötilan nousu muokkaa

Talvilämpötila nousi silloin dramaattisesti muutamassa kymmenessä vuodessa 15–25 astetta. 14 670 vuotta sitten talvilämpötila nousi Pohjois-Saksassa −21:stä −6 °C:een, Irlannissa −25 °C:stä 0 °C:hen, mutta kesälämpötila nousi 55. leveysasteella vain 3–6 °C. Grönlannin keskilämpötila nousi muutamassa kymmenessä vuodessa 9 °C.

Alpeilla oli Böllingin heinäkuun keskilämpötila vain 2 °C nykyistä alempi[7], Alankomaissa 5 °C nykyistä alempi ja Venäjän tasangon luoteisosissa ? °C nykyistä alempi[8].

Noin 13 000 BP Englannin Yorkshiren heinäkuun lämpötila nousi nopeasti 12–14 °C, ja tammikuun keskilämpötila 19–21 °C kesämaksimiin 20 °C ja talven minimiin 5 °C[9].

Metaani, hiilidioksidi muokkaa

Metaanin määrä nousi huomattavasti Bölling-kauden alussa. Tämä saattaa viitata ikiroudan sulamiseen ja/tai nopeaan soistumiseen. Hiilidioksidin määrä näytteissä ei ole yhtä selvää, mutta huomattavaa silti. Eräiden mallien mukaan hiilidioksidin piikkimäinen nousu ei näy hyvin näytteissä, vain 10 ppmv nousuna[10]. Typen määrä nousi GISP2-näytteessä hetkellisesti korkealle kauden alussa. Grönlannin keskiosaan kasautuvan lumen määrä nousi äkkiä. Pölyn, kalsiumin ja natriumin määrät putosivat[11].

Kasvillisuus muokkaa

Böllingille oli tyypillistä Euroopan laajan arotundran kasvillisuuden korvautuminen lämpimän aron kasvillisuudella koko alaltaan. Kauden alussa suuri osa Eurooppaa muuttui aroksi, jossa saattoi kasvaa laajoilla alueilla puita yksittäin tai laikkuina savannimaisesti[12]. Kauden lopussa metsän raja kulki Pohjois-Saksan tietämillä.[12] Bölling-interstadiaalin kasvillisuus oli Ranskassa tundran sijasta kylmää aroa, jolla kasvoi ruohoa, saraa (Carex), Compositae-kasvillisuutta ja harvassa kylmää sietäviä kuusia ja pajuja. Lauhkean vyöhykkeen metsät siirtyivät 41 astetta pohjoista leveyttä asti, kun jää suli laajoilta alueilta.

Eläimistö muokkaa

Peura tai hevonen oli pääasiallinen laji riippuen alueesta. Kaudella eli vielä mammutteja Englannissa noin 14 000 vuotta sitten. Oli myös biisoneita, saiga-antilooppeja ja napakettuja. Madeleinen kulttuuri oli levinnyt tai levisi pohjoiseen. Pohjois-Ranskaan ilmestyi lämpimän ilmanalan puita, tammea, hasselpähkinää. Kylmän ilmanalan eläinten lisäksi Etelä-Belgiassa oli lämpimähkön ilmaston hirviä.

Eläimistön katoaminen muokkaa

Luolaleijona joko hävisi kokonaan kaudella tai alkoi hävitä. Mammutti hävisi laajalta alueelta Euroopasta 14 000 kalenterivuotta sitten, mikä vastaa 12 000 radiohiilivuotta[13][14][15].

Ihminen muokkaa

Ihminen vaelsi viimeistään tällä kaudella pohjoiseen Keski-Eurooppaan. Kautta luonnehti Pohjois-Saksan peuranmetsästäjien Hampurin kulttuuri, joka vaihtui myöhemmin Federmesser-kulttuuriksi. Idässä Moldavian-Ukrainan suurriistan metsästäjien kulttuuri muuntui mm. Moldavian kulttuuriksi[12] metsän edetessä Ukrainan yli. Etelä-Belgiassa oli Chaleuxin Madeleinen kulttuurin paikka. Lähi-itään syntyi Bölling-kaudella Natufin kulttuuri, joka edelsi maanviljelyn syntyä.

Jään reuna Skandinaviassa muokkaa

Jää suli rajusti, ja merenpinta nousi Böllingin vuosisatoina 100 metriä.

Böllingin alettua jään raja kulki Oslon ja Göteborgin väliltä n. 1/3 Göteborgiin päin. Vätternin etelälaidalta Ruotsissa Öölannin pohjoispuolelle ja keskiseen Gotlantiin. Oslo oli jään alla, mutta Keski- ja Pohjois-Norjan rannikkoa oli jäättömänä pieni kaistale 60. leveysasteen pohjoispuolelta Finnmarkin leveyksille ja Kuolan niemimaalle asti. Jään raja kulki Etelä-Latviasta Äänisen eteläpuolelle. Skotlannissa oli jäätä pieni alue ja tundraa. Islanti oli vielä kokonaan jäässä. Alppeja peitti jää.

Bölling-kaudella jää vetäytyi Pohjois-Skånesta Götanmaan pohjoisosiin Vänernin ja Vätternin etelärannoille ja noin 300 km Etelä-Latviasta Riian läheltä Pohjois-Viroon. Idempänä jää vetäytyi vähemmän, noin 100 km suunnilleen Äänisen etelärannoilta järven pohjoisosiin.[16] Itämeren paikalla oli Baltian jääjärvi.

Bölling-interstadiaalin jako muokkaa

Bölling-interstadiaalin voidaan katsoa alkavan jo Meiendorf-interstadiaalista.

Kausi Lyh GI/GS Milloin oli

kalenterivuotta sitten

Radiohiilivuotta sitten Muuta
Pre-Bölling-interstadiaali 15 750–14 850
"Lista-stadiaali" (LI) 14 850–14 500
Meiendorf/Bölling-interstadiaali "ME" GI-1e 14 500/14 700–13 860
"Vanhin tundrakausi" "OD1" GI-1d 13 860–13 730
Bölling-interstadiaali
sensu stricto 		BÖ BO GI-1c3 13 730–13 480
Vanha tundrakausi OD OD GI-1c2 13 480–13 350 Dryas II
Alleröd-interstadiaali AL GI-1c1, GI-1b, GI-1a 13 350–12 700
Nuorempi dryas YD GS-1 12 700–11 560 Dryas III
Preboreaalin lämpeneminen PB 11 560–11 300 10 000–9 700

Vastaavat Grönlannin interstadiaalit muokkaa

  • Grönlannin interstadiaali 1e1 (GI-1e1 - lämmintä)
  • Grönlannin interstadiaali 1e2 (GI-1e2 - kylmää)
  • Grönlannin interstadiaali 1e3 (GI-1e3 - lämpimämpää)

Lämpötilan kehitys muokkaa

Lämpötilan kehitys Tanskassa Bälling-Alleröd-interstadiaalin aikana. Ajat ovat radiohiilivuosia.

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  • Wilson, R. C. L. & Drury, S. A. & Chapman, J. L.: The Great Ice Age: Climate Change and Life. Routledge, 2000. ISBN 0415198410.
  • Rutter & Velichko 1997: Quaternary of Northern Eurasia: Late pleistocene and holocene landscapes, stratigraphy and environments, Nat W. Rutter, editor-in-chief, Guest editors A. A. Velichko et al, Vols 41/42 July/August 1997, ISSN 1040-6182

Viitteet muokkaa

  1. ↑ Deglaciation and Human Colonization of Northern Europe (PDF) ResearchGate. Viitattu 5.11.2018. (englanniksi)
  2. ↑ Zicheng YU, Ulrich EICHER: THREE AMPHI-ATLANTIC CENTURY - SCALE COLD EVENTS DURING THE BØLLING - ALLERØD WARM PERIOD (PDF) Géographie physique et Quaternaire. 2001. Viitattu 30.11.2015.
  3. ↑ Table 1 Late Glacial and Early Holocene chronology for northcentral Europe ResearchGate. Viitattu 5.11.2018. (englanniksi)
  4. ↑ Wilson, Chapman & Drury 2000, s. 121, 157
  5. ↑ Wilson, Chapman & Drury 2000, s. 23
  6. ↑ Tapio Schneider, Tobias Bischoff: Migrations and dynamics of the intertropical convergence zone (doi:10.1038/nature13636) Nature. September 2014. Nature. Viitattu 2.12.2015. englanti
  7. ↑ Rutter & Velichko 1997, s. 142
  8. ↑ Rutter & Velichko 1997, s. 142, alkup. klimanov 1984, ja Zagwijn & Papapepe 1968, Kolstrup 1979, Kral 1979, Vigdorchik et al. 1970
  9. ↑ Wilson Chapman Drury 2000, s. 174
  10. ↑ P. Köhler, G. Knor, D. Buiron, A. Lourantou, and J. Chappellaz3: Abrupt rise in atmospheric CO2 at the onset of the Bølling/Allerød: in-situ ice core data versus true atmospheric signals. Climate of the Past, 04 May 2011, 2011. vsk, nro 7, s. 473-486. doi:10.5194/cp-7-473-2011. Artikkelin verkkoversio (pdf). Viitattu 30.11.2015.
  11. ↑ Ice-core evidence of abrupt climate changes pnas.org. Viitattu 30.11.2015.
  12. ↑ a b c Mauri Rastas: "Suomalaisten alkuperä"
  13. ↑ Late Quaternary megafaunal extinctions in Europe and Northern Asia: new radiocarbon evidence Anthony J. Stuart Stuart 2004
  14. ↑ Pleistocene to Holocene extinction dynamics in giant deer and woolly mammoth A. J. Stuart, P. A. Kosintsev, T. F. G. Higham & A. M. Lister, Nature 431, 684–689 (7 October 2004) | doi:10.1038/nature02890;
  15. ↑ The CalPal Online Radiocarbon Calibration
  16. ↑ Kalevi Wiik, Suomalaisten juuret, kartta 27, sivu 47, ja sivu 47 b)

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Meiendorf-interstadiaali&oldid=21750410”