Megara Hyblaia
Megara Hyblaia (m.kreik. Μέγαρα Ὑβλαία, myös Megara, Μέγαρα, lat. Megara Hyblaea) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Sikeliassa eli Sisilian saarella nykyisen Italian alueella.[1][2][3] Se sijaitsi nykyisen Augustan kunnan alueella noin viisi kilometriä pohjoiseen Priolo Gargallosta.[4]
| Megara Hyblaia | |
|---|---|
| Μέγαρα Ὑβλαία | |
 Megara Hyblaian agoran raunioita. |
|
| Sijainti | |
  Megara Hyblaia |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Italia |
| Paikkakunta | Augusta, Syrakusa, Sisilia |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Ajanjakso | n. 728–483 eaa., 338–214 eaa. |
| Kulttuuri | antiikki |
| Alue | Sikelia |
| Aiheesta muualla | |
Megara Hyblaia perustettiin noin vuonna 728 eaa., ja se oli Sisilian vanhimpia kreikkalaisia siirtokuntia. Se kukoisti arkaaisella kaudella 600- ja 500-luvuilla eaa. ja tuhottiin kauden lopulla vuonna 483 eaa. Kaupunki rakennettiin uudestaan pienempänä noin vuonna 338 eaa. ja tuhottiin jälleen vuonna 214 eaa.[1][2]
Maantiede muokkaa
Megara, tai usein erotuksen vuoksi Megara Hyblaia, sijaitsi lahdenpohjukassa Sisilian itärannikolla noin 20 kilometriä pohjoiseen Syrakusasta. Lahden pohjoisrannan muodosti Ksifonian niemi ja etelärannan Thapsoksen niemi. Rannikolla Megarasta pohjoiseen sijaitsi Katanen kaupunki ja sisämaassa luoteispuolella Leontinoi.[2][3]
Megara Hyblaialla ei ollut akropolista tai muutakaan luonnonlinnoitusta. Poliksen kaupunkikeskus oli rakennettu laajimmillaan arkaaisella kaudella kahdelle rannikolla olleelle tasanteelle, joiden välissä oli painauma. Kaupungin pääalue sijaitsi pohjoistasanteella, ja myöhemmässä vaiheessa koko kaupunki käsitti vain osan pohjoistasanteesta. Etelätasanne sijaitsi siitä noin 500 metriä etelään. Tasanteiden yhteispinta-ala oli noin 81 hehtaaria.[1][2]
Megara Hyblaian kaupunkivaltion hallussa ollut alue tunnettiin oletettavasti nimellä Megaris (Μεγαρίς). Se koostui rannikkotasangosta kaupungin pohjois- ja eteläpuolilla, ja sen kooksi on arvioitu noin 400 neliökilometriä. Sen erotti etelän puolella Syrakusan alueesta Anapos-joki (nyk. Anapo) ja pohjoispuolella Leontinoin alueesta Pantakyas-joki (nyk. Porcaria). Kaupunkivaltion alueella oli myös muita asutuksia; niistä tunnetaan nimeltä Styella, joka oli linnoitus (frurion) alueen länsiosassa.[1] Megara Hyblaian seutu tunnettiin antiikin aikana muun muassa hunajastaan (meli), ja lähellä sijaitsevan nykyisen Melillin kaupungin nimen on ehdotettu palautuvan tähän.[5]
Historia muokkaa
Kaupungin perustaminen muokkaa
Megara Hyblaian lähistöllä Thapsoksen niemellä on ollut asutusta useissa vaiheissa keskiseltä pronssikaudelta 1400-luvulta eaa. varhaiselle rautakaudelle 800-luvulle eaa. saakka. Paikalla on ollut mahdollisesti kauppa-asema, jolla on ollut yhteyksiä muun muassa mykeneläiseen kulttuuriin Kreikassa sekä nimellä Égkomi nykyisin tunnettuun asutukseen Kyproksella.[6]
Megara Hyblaian kaupungin perustivat kreikkalaiset Megarasta tulleet asuttajat noin vuonna 728 eaa. Siirtokuntalaisten johtajaksi mainitaan Lamis. Thukydideen mukaan kaupunki perustettiin suunnilleen samaan aikaan kuin khalkislaiset perustivat Leontinoin. Thukydides kertoo perustamisen käänteistä myös tarkemmin: Megaralaiset asettuivat ensin lähelle Pantakyas-joen suuta paikkaan, joka tunnettiin nimellä Trotilos. Tämän jälkeen he siirtyivät Leontinoihin ja asuivat siellä jonkun aikaa yhdessä khalkislaisten kanssa. Lopulta khalkislaiset kuitenkin karkottivat megaralaiset Leontinoista, jonka jälkeen he muuttivat Thapsoksen niemelle lähemmäksi Syrakusaa. Tämän jälkeen he hylkäsivät asuinpaikkansa vielä kerran Lamiin kuoleman jälkeen, ja asettuivat Hyblonin, paikallisen sikulien kuninkaan, ehdotuksesta myöhemmin Megara Hyblaiaksi kutsutulle paikalle. Näin kaupunki sai nimensä emäkaupunkinsa Megaran sekä Hyblonin mukaan.[1][3][7]
Kaupungin perustamisesta oli kuitenkin myös toinen versio. Eforoksen mukaan Megara Hyblaian perustaminen olisi tapahtunut samaan aikaan, kun khalkislaiset perustivat Naksoksen, ja kumpikin olisi tapahtunut jo ennen Syrakusan perustamista vuonna 734 eaa.,[1] mahdollisesti jo 750 eaa.[2] Tämän näkemyksen jakoi myös Strabon.[3][8] Megaran perustamishankkeen johtaja olisi ollut sama kuin Naksoksella, ateenalaista syntyperää ollut Theokles (tai Thukles). Tämä on tulkittu myöhemmäksi versioksi, jonka avulla ateenalaiset ovat perustelleet Sisilian sotaretken aikaan varhaista läsnäoloaan Sisiliassa.[1] Thukydideen versiota on muutoinkin pidetty todennäköisempänä.[3]
Arkaainen kausi muokkaa
Megara Hyblaian varhaisesta historiasta tiedetään antiikin lähteistä vain vähän. Se vaikuttaa kuitenkin nousseen kukoistavaksi kaupungiksi, sillä noin sata vuotta perustamisensa jälkeen se perusti Selinuksen omaksi siirtokunnakseen saaren itäpäähän. Se nousi emäkaupunkiaan suuremmaksi ja merkittävämmäksi.[3][7][8] Megara Hyblaian kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Megareus (Hyblaios) (Μεγαρεύς (Ὑβλαῖος)), myöhemmin latinaksi Megarensis.[3] Kaupunki ei lyönyt rahaa arkaaisella kaudella.[1]
500-luvulla eaa. Megara Hyblaia oli liitossa Syrakusan kanssa, ja muun muassa auttoi sitä sodassa Kamarinaa vastaan. Vuonna 483 eaa. se päätyi kuitenkin sotaan Syrakusaa vastaan.[1] Syrakusan tyranni Gelon piiritti kaupunkia ensin pitkään. Kaupungin vallattuaan hän myi suuren osan väestöstä orjiksi, mutta asetti varakkaamman ja ylhäisemmän väen Syrakusaan. Viimeksi mainittuihin kuului muun muassa komediakirjailija Epikharmos, joka oli saanut koulutuksensa Megara Hyblaiassa, vaikkakaan ei ollut sieltä kotoisin. Kaupunki tuhottiin ja lakkasi olemasta itsenäisenä poliksena.[1][3][7][9]
Klassiselta roomalaiselle kaudelle muokkaa
Megara Hyblaiaa ei ollut olemassa suurimman osan klassista kautta. Muun muassa Thukydides vahvistaa, ettei kaupunki ollut enää olemassa hänen aikanaan. Syrakusalaiset kuitenkin asuttivat rannikkoaluetta. Lamakhos ehdotti Sisilian sotaretken aikaan vuonna 415 eaa. paikan ottamista ateenalaisten laivastotukikohdaksi.[3][10] Tätä ehdotusta ei kuitenkaan noudatettu. Myöhemmin syrakusalaiset linnoittivat paikan itse, jonka jälkeen ateenalaiset tekivät sitä vastaan useita epäonnistuneita hyökkäyksiä.[5]
Timoleon asutti paikan uudelleen noin vuonna 338 eaa. Kaupunki rakennettiin uudelleen, mutta aikaisempaa pienempänä. Se saattoi lyödä omaa rahaa 300-luvulla eaa. Roomalaiset tuhosivat uuden kaupungin toisessa puunilaissodassa vuonna 214 eaa. Paikalla säilyi pienimuotoisempi maalaismainen asutus aina 500-luvulle jaa. saakka, jonka jälkeen paikka hylättiin.[1][2][5][11]
Kaivaukset muokkaa
Alueen arkeologiset kaivaukset alkoivat 1800-luvulla kaupungin hautausmailta, ja niitä jatkettiin 1900-luvulla, jolloin kaivettiin muun muassa pyhäkköalue ja kaupunginmuuria.[2]
Rakennukset ja löydökset muokkaa
Megara Hyblaian paikalta on löydetty jäänteitä kaupungin kaikista kolmesta vaiheesta, eli arkaaisen kauden kaupungista 600-luvulta eaa. alkaen, uudelleen rakennetusta hellenistisen kauden kaupungista ajalta 340–214 eaa., sekä tämän jälkeisestä vaatimattomammasta asutuksesta. Arkaaisella kaudella kaupunki käsitti sekä pohjois- että etelätasanteen, pääalueen sijaitessa pohjoistasanteella. Myöhemmässä vaiheessa koko kaupunki käsitti vain osan pohjoistasanteesta. Myös kaivaukset ovat keskittyneet pohjoistasanteelle.[1][2]
Arkaaisen kauden kaupunki muokkaa
_01.jpg)
Arkaaisen kauden kaupungissa oli asemakaava, joka oli peräisin 600-luvun eaa. jälkimmäiseltä puoliskolta. Näin se on varhaisimpia tunnettuja esimerkkejä kreikkalaisesta kaupunkisuunnittelusta. Kaupungin keskiössä oli agora eli kokoontumis- ja kauppapaikka, jonka koko oli noin 80 x 60 metriä. Myös sen rakennukset ajoittuvat 600-luvun eaa. jälkimmäiselle puoliskolle. Rakennuksia oli kolmella sivulla. Pohjoissivulla sijaitsi suuri stoa eli pylväshalli, jonka koko oli noin 42 x 5,8 metriä, ja itäsivulla toinen stoa. Eteläsivulla sijaitsi kaksi temppeliä, joista toisen koko oli noin 16 x 6,5 metriä ja toisen noin 7,5 x 2,5 metriä.[1][2]
Agoran länsisivulla oli suuri pohjois-eteläsuuntainen katu. Sen toisella puolella sijaitsi herooniksi oletettu rakennus, joka koostui kahdesta agoralle avautuneesta naoksesta eli cellasta. Sen koko oli noin 13 x 9,8 metriä ja se on saattanut olla omistettu kaupungin perustajan Lamiin kultille. Hieman etelämpänä sijaitsi prytaneioniksi oletettu rakennus, joka koostui kolmesta huoneesta ja suuresta pihasta. Sen koko oli noin 14 x 11 metriä. Eri puolilta kaupunkia on löydetty lukuisia temppeleitä ja pyhäköitä.[1][2]
Agoran ympärillä sijaitsivat asuinkorttelit. Ne oli jaettu viiteen alueeseen mahdollisesti sosiaalisin perustein; niiden on arveltu heijastelevan emäkaupunki-Megaran viittä alkuperäistä kylää (komai). Asemakaavan pääkadut, yksi pohjois-eteläsuuntainen ja kaksi itä-länsisuuntaista, olivat levyydeltään noin viisimetrisiä. Muiden katujen leveys oli noin kolme metriä. Asemakaava ei ollut täysi ruutuasemakaava, vaan siinä oli paljon epäsäännöllisyyttä.[1][2]
Arkaaisen kauden kaupunki oli ympäröity muurilla 500-luvun eaa. lopulla. Se ympäröi sekä pohjois- että etelätasanteen. Kaupungin pohjois-, länsi- ja eteläpuolelta on löydetty 600- ja 500-lukujen eaa. hautausmaita.[2]
Hellenistisen ja roomalaisen kauden kaupungit muokkaa
Uudelleen rakennettu hellenistisen kauden kaupunki käsitti vain koillisosan pohjoistasanteesta. Sen asettelu noudatti monin osin arkaaisen kauden asemakaavaa. Myös sen keskiössä oli agora, mutta se oli yli puolet pienempi kuin arkaaisella kaudella. Agoran pohjoislaidalla sijaitsi Timoleonin ajalla rakennettu stoa sekä doorilaista tyyliä edustanut mutta myös joonialaisen tyylin piirteitä yhdistellyt temppeli, jonka oletetaan olleen omistettu Afroditelle. Eteläsivulla sijaitsi kylpylä, joka on ajoitettu 200-luvun lopulle eaa. Kaakkoisosasta on löydetty pienen pyhäkön jäänteet samoin 200-luvulta eaa. Osa kaupungista oli ympäröity kiireessä rakennetulla muurilla roomalaisten uhatessa noin vuonna 215 eaa. Muuri oli varustettu torneilla ja porteilla, ja se ympäröi noin 12 hehtaarin kokoisen alueen. Kauden hautoja on löydetty hajanaisesti eri puolilta kaupungin ympäristöä.[1][2]
Asutuksen viimeiseltä kaudelta vuoden 214 eaa. jälkeen on löydetty lähinnä maalaismaisia taloja sekä merkkejä maataloustoiminnasta. Myös tämä pieni asutus käsitti vain osan pohjoistasanteesta.[2]
Esinelöydöt muokkaa
Kaupungin hautausmailta on löydetty muun muassa suurikokoinen kuros-patsas 500-luvun eaa. puolesta välistä, kurotrofe-patsas noin ajalta 575–550 eaa. sekä megaralaista moniväristä keramiikkaa, joka kukoisti 500-luvulla eaa. Rakennuksista on säilynyt useita koristeosia. Kaupungista tehdyt esinelöydöt ovat Syrakusan arkeologisessa museossa (Museo Archeologico Regionale Paolo Orsi).[2]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”36 Megara”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”MEGARA HYBLAEA Italy”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i Smith, William: ”Megara”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Megara Hyblaia Pleiades. Viitattu 22.10.2018.
- ↑ a b c Smith, William: ”Hybla (2)”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ De Angelis, Franco: The Evolution of Two Archaic Sicilian Poleis. Megara Hyblaia and Selinous, s. 38–43. Lincoln College, University of Oxford, 1996. Teoksen verkkoversio.
- ↑ a b c Thukydides: Peloponnesolaissota 6.4.
- ↑ a b Pseudo-Skymnos: Periodos 271–276, 291; Strabon: Geografia 6.2.
- ↑ Herodotos: Historiateos 7.156; Diogenes Laertios: Merkittävien filosofien elämät ja opit 8.3.
- ↑ Thukydides: Peloponnesolaissota 6.49, 6.96.
- ↑ Livius: Rooman synty 24.35.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Megara Hyblaia Wikimedia Commonsissa
