Mazdak oli sasanidien Persiassa elänyt uskonoppinut, jonka opetusten seuraajat tulivat tunnetuksi mazdakealaisina. Mazdakista ja mazdakealaisuudesta tiedetään vain vähän, sillä suuri osa historiallisista lähteistä perustuu heille vihamielisten tahojen kertomuksiin. Ilmeisesti Mazdak kannatti kuitenkin yhteiskunnallisia uudistuksia, kuten varallisuuden jakoa tasaisesti. Mazdak sai aluksi tukea Kavad I:ltä, joka kuitenkin lopulta kääntyi häntä vastaan ja antoi teloituttaa hänet ja liikkeen seuraajat vuonna 528.

Mazdakin teloitus Šahnamessa.

Elämäkerta muokkaa

Mazdakista ja mazdakealaisuudesta tiedetään varmasti vain vähän. Historialliset lähteet aiheesta perustuvat mazdakealaisuuden vastaisiin tarinoihin. Mazdakin sanotaan olleen Bamdadin poika ja hänen nimensä on iranilainen. Hän saavutti aseman Persian sasanidihallitsija Kavad I:n hovissa ja sittemmin kirjoittanut historioistija al-Masudin mukaan Mazdak oli zarathustralaisen pyhän kirjan Avestan tulkitsija. On mahdollista, että Mazdakin sittemmät näkemykset perustuivat aiemmin vaikuttaneen uskonoppineen Zardušt Khorraganin opetuksiin. Khorragania ei kuitenkaan ole sittemmissä lähteissä tulkittu vääräuskoiseksi, toisin kuin Mazdakia. Mazdakin opetuksissa ja mazdakealaisuudessa korostui ilmeisesti Zand, eli uskonnon tulkinta. Mazdakin tapauksessa tämä tarkoitti esimerkiksi yhteiskunnallisten uudistusten vaatimista.[1] Mazdakealaisuudessa tämä tarkoitti esimerkiksi varallisuuden jakamista tasapuolisesti ja mahdollisesti liikkeen vihollisten liiottelun perustuen myös naisten pitämistä yhteisesti.[2]

Historitsijoilla ei ole yhteisymmärrystä siitä, miten olennainen osa Mazdakilla varsinaisesti oli hänen mukaansa nimetyssä mazdakealaisessa liikkeessä.[2] Joka tapauksessa mazdakealaiset opetukset lienevät osuneet pula-aikaan, joka teki opetuksista suosittuja kansan keskuudessa. Mazdak sai lopulta tukea myös hallitsija Kavadilta.[1] Tämä johti kuitenkin kiistaan hallitsijan sekä perinteisen aateliston ja papiston välillä. Kavad syjäytettiin vuonna 496, mutta hänen onnistui palata valtaistuimelle hefthaliittien tuella vuonna 498. Kavad käytti aluksi mazdakealaisen liikkeen aiheuttamaa kaaosta heikentääksen aatelistoa ja toteuttaakseen omia uudistuksiaan. Lopulta hän kääntyi kuitenkin ilmeisesti hyödyttömnmäksi muuttunutta liikettä vastaan.[2] Mazdak ja hänen seuraajansa surmattiin vuonna 528.[1] Kauan tapahtumien jälkeen kirjoittaneen Firdausin tarinan mukaan Kavad luovutti liikkeen kannattajat pojalleen Khusraulle, joka haudatutti nämä elävänä pää alaspäin puutarhaansa, jolloin vain heidän jalkansa jäivät näkyviin. Khusrau kertoi sitten Mazdakille haluavansa esitellä tälle puutarhaansa ja sen ihmeellisiä puita. "Puut" nähdessään Mazdak pyörtyi kauhusta ja Khusrau ripustutti hänet köydellä hirsipuuhun. Tämän jälkeen Mazdak surmattiin nuolilla.[2]

Lähteet muokkaa

  1. a b c Philip G. Kreyenbroek: IRAN ix. RELIGIONS IN IRAN (1) Pre-Islamic (1.1) Overview Encyclopædia Iranica. Viitattu 21.5.2019. (englanniksi)
  2. a b c d Michael Axworthy: Iranin historia, s. 78-80. alkuteos: Iran: Empire of the Mind. A History from Zoroaster to the Present Day. Suomentanut Tapani Kilpeläinen. Into Kustannus Oy, 2007. ISBN 978-952-264-191-5.