Maula
 |
Tämän artikkelin tai sen osan kieliasua on pyydetty parannettavaksi. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin kieliasua. Tarkennus: Korjattava tietosanakirjamaiseksi tekstiksi. |
Maula on kylä Keminmaan kunnassa. Maulan kohdalla Kemijokivarren asutus on varsin tiivistä. Kylällä onkin satoja vakinaisia asukkaita ja lukuisia kesämökkejä.
Historia muokkaa
Varhaismetallikausi muokkaa
Maulasta on löydetty ainakin kaksi varhaismetallikautista asuinpaikkaa. Keronmäen asuinpaikka sijaitsee Kemijoen itärannalla Maihkilanvaaran lounaisreunassa. Sieltä on löydetty liesikiveyksiä, pronssikirveen valinmuotti, suksi ja kvartsia. Oletus on, että tällä Alapaakkolan valimella on tehty itäisen tyypin Mälar-kirveitä ja ajoitus olisi aivan pronssikauden loppu. Toinen oletettu varhaismetallikautinen asuinpaikka on Kemijoen itärannalla Ruonavaaran koillisreunassa Maulan koulusta noin 740 metriä itään muinaisella rantatörmällä.[1]
1800-luku muokkaa
Elinkeino on koostunut niin Maulassa kuin muissakin Kemijokivarren kylissä maanviljelystä, karjataloudesta, kalastuksesta ja metsästyksestä sekä metsänhoidosta. Näin on voitu varmistaa toimeentulo, eikä oltu pelkästään yhden elinkeinon varassa. Maulassa toimi 1800-luvun lopulla muutamia kestikievareita (esimerkiksi Snikkarila ja Rantamaula). [2]
Alapaakkolan väestönkasvu oli 1800-luvun loppupuolella muun kunnan keskitason yläpuolella. Kehitys ei tosin ollut yksistään muuttovoittoista, sillä kylältä lähti jonkin verran nuoria Amerikkaan.
Lautta joen yli muokkaa
Alapaakkolan lauttaosuuskunta perustettiin 1922 helpottamaan ylikulkua kesäisin heinäniityille. Lossin paikaksi valittiin Pulkkisen ja Wittaniemen rantojen kohta ja toiminta alkoi 1923. Viljelyn loppumisen myötä myös tarve ylikulkuun väheni ja toiminta päättyi todennäköisesti vuonna 1968. [3]
Kylän palvelut muokkaa
Taivalkosken nuorisoseura muokkaa
Maulassa toimii Taivalkosken nuorisoseura. Seura sai alkunsa Ala-Kemin nuorisoseuran ”haaraosastosta”, joka perustettiin 1897 Alapaakkolan lukuyhdistykseksi. Yksi syy perustamiselle oli tarve saada nuorisolle vapaa-ajanviettomuotoja. Näitä tarjosi ennen nuorisoseuran toimintaa eläkkeelle jäänyt merikapteeni Sarell, joka piti pahamaineisia nurkkatansseja ja kökkiäisiä pirtissään Taivalkosken rannalla. Opettaja Koskisen innostamana ja kokoonkutsumana pidettiin 13. tammikuuta 1901 Taivalkosken nuorisoseuran perustava kokous. Jäseniä oli toista sataa heti ensimmäisenä vuonna ja iltamia pidettiin paljon. Nuorisoseuran talo rakennettiin talkootyönä ja sen avajaisia juhlittiin 27. lokakuuta 1907. Taivalkosken nuorisoseuralla 1930-luku oli toimeliasta aikaa. Esimerkiksi vuonna 1934 pidettiin syys-, itsenäisyys-, joulu-, kalevala-, äitienpäivä- ja kesäjuhlat. Näiden lisäksi järjestettiin 35 iltamat. Nuorisoseuraan kuului 1940-luvun lopulla ja 1950-luvulla reilut sata jäsentä. Nuorisoseuralla oli ”Revontulet”-lehtikin, joka parhaimpina aikoina ilmestyi lähes kerran kuussa.[2] Nykyisin seuran taloa käytetään lähinnä erilaisiin tilaisuuksiin.[4]
Terveystalo ja kyläläisten hyvinvointi muokkaa
Kunnan maalle Maulan koulun läheisyyteen rakennettiin terveystalo vuonna 1949. Tähän saatiin valtion tuen lisäksi varoja Keminmaan ruotsalaiselta kummikunnalta ja Suomen Huoltojärjestöltä.[2]Kunta myi terveystalon vuonna 2000.
Hanna Sutinen toimi vuosina 1937–1950 kätilönä Maulassa ja tuli vuosien aikana kylän äideille varsin tutuksi. Hannan kerrotaan olleen hyvä keräämään jäseniä kunnan SPR-toimintaan; ennen synnytystä hänellä kuuluu olleen tapana kysyä "että onkos ne jäsenasiat kunnossa".[5]
Maulassa toimi 1900-luvun tienoolla tunnettuja hierojia ja jäsenkorjaajia. Heistä yksi oli Erkki Rantamaula, joka opetti taitonsa Matti Kaupille. Matti oli taitava jäsen- ja nivelvaurioiden korjaaja ja hän puolestaan opetti taitonsa pojalleen Heimolle.
Koulut muokkaa
Maulassa ”ylhäisempi sekakansakoulu” aloitti toimintansa vuonna 1900. Tämä oli tulosta edellisen vuoden lopulla sinnikkäiden alapaakkolalaisten tulosta, jotka saivat kuntakokouksen myöntymään hankkeeseen.[6] Uutta koulua ei alettu rakentamaan, vaan ostettiin Mäkimaulan tila, johon koulu sijoitettiin. Yksi Maulan koulun pitkäaikaisimmista opettajista oli Betty Lackström, joka osallistui innokkaasti myös nuorisoseuratoimintaan.[2] Vanha kansakoulu koettiin epäkäytännölliseksi ja uusi koulu rakennettiin vuonna 1964. Sen toiminta puolestaan päättyi vuonna 2007 ja kunta myi koulukiinteistön huutokaupalla pois vuonna 2015. Maulassa toimiva piirikirjasto lopetettiin vuonna 1971.
Maulan Baari muokkaa
Maulan tunnetuin paikka lienee ollut Maulan Baari. Se palveli asiakkaitaan 45 vuotta, vuosina 1963–2008.
Muuta muokkaa
Puhelinkeskus tuli Maulan kylälle 1920-luvulla. Kylällä oli aikoinaan oma posti ja postipankki sekä ainakin kaksi kauppaa. Näitä olivat ”Puupää” eli Alapaakkolan Kemin Osuuskauppa (avattiin 1906) ja ”Sattuma”. 1950-luvulla E. Maunu siirsi kauppansa Törmästä Maulaan. Kylässä oli myös Keskimaulan K-kauppa lähellä Itäkosken rajaa vuoteen 1991 saakka. Posti ja postipankki suljettiin vuonna 1990 ja kaupat lopettivat toimintansa myöhemmin.[2]
Maulassa on seurakuntatalo, joka on valmistunut vuonna 1981. Sen on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Pirkko ja Risto Jämsä. [7]
Kylälltä löytyy puinen tornimuuntamo. Nämä olivat yleisiä Suomessa vielä 1950-luvulla, mutta nyt niitä on arvioilta jäljellä alle sata.
Harrastustoiminta muokkaa
Vuonna 1968 Maulaan avattiin kuntorata/hiihtolatu, joka sai valaistuksen 1980-luvun alussa. Maulassa on myös urheilukenttä, joka talvisin jäädytetään luistelua varten.
Maula on metsästysseura Piilukkojen kotipaikka.
Maulassa on kyläläisten yhteisesti kunnostama iso soutuvene ja onpa kylällä oma "VPK":kin.
Lähteet muokkaa
- ↑ Kotivuori, H. & Torvinen, M.: Länsi-Pohjan kiinteät muinaisjäännökset. Lapin seutukaavaliitto., s. 69. Julkaisu n:o 117/A., 1992.
- ↑ a b c d e Koivunen, Vahtola, Satokangas ja Itkonen: Keminmaan historia. Keminaan kunta ja Keminmaan seurakunta, 1997.
- ↑ Keminmaa-Seura ry, toimittaja Eero Yliniemi: Väylän kyydissä, s. 52 - 65. Keminmaa-Seura ry, 2011.
- ↑ Taivalkosken nuorisoseura ry facebook.com.
- ↑ Keminmaa lehti keminmaa.fi. Viitattu 10.3.2018.
- ↑ Lassila, Juhani: [http://jultika.oulu.fi/files/isbn9514264541.pdf LAPIN KOULUTUSHISTORIA - KIRKOLLINEN ALKUOPETUS, KANSA-, PERUS- JA OPPIKOULUT, OSA 1] Väitöskirja. Kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö, Oulun yliopisto.
- ↑ Keminmaan seurakunta keminmaanseurakunta.fi. Arkistoitu 11.3.2018. Viitattu 10.3.2018.
