Matkapuhelimien säteilyn terveysvaikutukset

Matkapuhelimet ja matkapuhelinverkon tukiasemat lähettävät radiotaajuista mikroaaltosäteilyä, jolle matkapuhelimen käyttäjä altistuu erityisesti silloin, kun puhelin on lähellä kehoa tai kun hän puhuu huonossa kentässä.

Säteilyn biologiset vaikutukset

Vuonna 2014 julkaistun vertaisarvioidun tieteellisen tutkimuskatsauksen mukaan matkapuhelinsäteilylle altistuminen heikentää jonkin verran miesten tuottamien siittiöiden liikkuvuutta ja lyhentää niiden elinaikaa.

Joissain tutkimuksissa on saatu näyttöä siitä, että matkapuhelinsäteilyn aikaansaamat muutokset solukalvon läpäisevässä kalsiumionien virrassa saattavat johtaa melatoniinin ja prolaktiinin sekä kilpirauhasen toimintaa kiihdyttävän TSH-hormonin ja AGTH- ja GH- hormonien aineenvaihdunnallisiin muutoksiin.

Soluviljelmillä tehdyissä kokeissa, joita on tehty runsaasti myös esimerkiksi Säteilyturvakeskuksessa (STUK) (ks. esim. EU:n rahoittama laaja REFLEX-projekti ) on saatu viitteitä siitä, että matkapuhelinsäteily voisi aiheuttaa tilapäisiä muutoksia solujen toiminnassa kuten geenien toiminnassa, proteiinien aktiivisuudessa ja solun sisäisten kemiallisten viestien välityksessä. Jo tunnin altistus matkapuhelimen säteilylle aiheuttaa altistuneiden proteiinien fosforylaatiomuutoksia. Yksi tällainen proteiini, jossa fosforylaatio-muutoksia tapahtuu on heat shock protein-27 eli hsp27. Myös hsp27:n ekspressio lisääntyy altistumisen seurauksena. Hsp27:n fosforylaatio ja ekspression lisääntyminen kertoo stressireaktiosta. Hsp27:n aktivaatio voi helpottaa aivosyövän kehittymistä inhiboimalla sytokromi c/ kaspaasi 3:n apoptooppista reittiä tai helpottaa veriaivoesteen läpäisevyyttä stabiloimalla endoteelisia stressisyysoluja. Hsp27:n fosforylaation tiedetään säätelevän F-aktiini polymerisaatiota ja stabiloivan stressisyysoluja.^lähde?

Suomen säteilyturvakeskuksen tutkijoiden tekemissä vuonna 2004 julkaistuissa tutkimuksissa löytyi rakenneproteiinien ryhmään kuuluvan vimentin-nimisen proteiinin muutoksia säteilyn vaikutuksesta. Vimentiini on 57 kDa:n kokoinenvälifilamentti-proteiini, joka ekspressoituu ensimmäisenä solun muutoksissa. Kaikki solut ekspressoivat vimentiiniä, ja vimentiini esiintyy usein yhdessä sytokeratiinin ja S-100-proteiinin kanssa. Tutkimus julkaistiin kansainvälisessä Proteomics-tiedelehdessä.

Säteilyturvakeskuksessa vuonna 2002 tehdyssä tutkimuksessa huomattiin, että kännykän säteily vaikutti solun tukirangan aktiinin toimintaan. Solun tukiranka ylläpitää solujen muotoa, avustaa erilaisissa kuljetustapahtumissa ja vastaa solun liikkeistä. Tämän seurauksena matkapuhelinten säteily voi siis muuttaa solujen toimintaa.

Viranomaisten näkemyksiä

Suomen Säteilyturvakeskuksen mukaan matkapuhelinsäteilyn haitallisia vaikutuksia ei ole voitu osoittaa tieteellisesti pätevissä tutkimuksissa. Säteilyturvakeskus toteaa lisäksi, että Kansainvälinen syöväntutkimuskeskus IARC luokitteli matkapuhelinten lähettämän säteilyn mahdollisesti syöpävaaralliseksi vuonna 2011, koska tieteellisissä tutkimuksissa oli saatu "rajallista näyttöä" siitä, että matkapuhelinta eniten käyttävillä esiintyy muita enemmän gliooma ja akustikusneurinooma -tyypin aivokasvaimia. Säteilyturvakeskus irtisanoi tutkimusprofessorinsa ja lopetti koko matkapuhelinsäteilyn terveysvaikutuksia koskevan tutkimustoimintansa seuraavana vuonna, koska siihen ei myönnetty enää rahoitusta.

Saatu tutkimusnäyttö on ollut Säteilyturvakeskuksen mukaan puutteellista siltä osin, että tutkimukset ovat kohdistuneet vain harvoin lapsiin tai lapsesta asti altistuneisiini. Myös lähellä enimmäisarvoja olevasta altistumisesta tarvitaan vielä lisää tutkimustietoa lopullisten johtopäätösten tekemiseksi. Esimerkiksi hitaasti kehittyvien syöpien lisääntyminen ei ole poissuljettua, koska yli 15 vuoden käytön terveysvaikutuksista ei ole saatavilla tietoa.

Säteilyturvakeskus suosittelee väestöä ja etenkin lapsia vähentämään turhaa altistumistaan matkapuhelinten käyttöön liittyvien epävarmuuksien vuoksi. Altistumista voi vähentää esimerkiksi noudattamalla seuraavia ohjeita:

• Päähän ja kehoon kohdistuvaa säteilyä voi vähentää käyttämällä handsfree-laitetta tai kaiutintoimintoa siten, että puhelin on pöydällä.
• Huonossa kentässä, esimerkiksi autojen kaltaisessa suljetussa tilassa, puhumista kannattaa välttää, koska matkapuhelin säteilee huonossa kentässä paljon voimakkaammin kuin hyvässä kentässä.
• Jaettaessa älypuhelimen verkkoyhteyttä muille laitteille, kuten kannettavalle tietokoneelle, puhelin on hyvä pitää taskun sijasta esimerkiksi pöydällä.

Pohjoismaiset säteilyturvaviranomaiset julkaisivat vuonna 2013 kannanoton, jonka mukaan mobiililaitteiden tuottamien radioaaltojen pitkäaikaisvaikutusten olivat edelleen epäselviä etenkin lasten ja nuorten osalta. Aikuisten osalta todettiin, että tieteelliset tutkimukset eivät olleet kyenneet näyttämään radiotaajuuksisen säteilyn aiheuttavan terveyshaittoja aiikuisille, jos altistus jää Pohjoismaissa käytetyn Euroopan komission suosituksen alle. Kannanotossa todettiin myös, etteivät tutkimukset olleet onnistuneet osoittamaan aivokasvainten ja mobiililaitteiden käytön yhteyttä "laajemmassa skaalassa". Muita kuin aivokasvainten aiheuttamia terveysriskejä selvittäneissä tutkimuksissa oli löydetty yksittäisiä "linkkejä", mutta "menetelmien rajoitteet estivät lopullisten päätelmien tekemisen syy-yhteyksistä". Lisäksi tutkimustietoa oli olemassa varsin rajallisesti yli 13–15 vuotta jatkuneeseen laitteiden käyttöön liittyen.

Kansainvälinen syöväntutkimuskeskus IARC arvioi vuonna 2011, ettei tutkimustietoa ollut kertynyt riittävästi, jotta se olisi voinut arvioida matkapuhelimen tai matkapuhelintukiasemien lähettämän säteilyn syöpävaarallisuutta muiden syöpäsairauksien kuin gliooman ja akustikusneurinooman osalta.

Maailman terveysjärjestö WHO toteaa kotisivuillaan, etteivät 0–300 GHz sähkömagneettisen säteilyn terveysvaikutuksista tehdyt metatutkimukset ole osoittaneet minkäänlaista yhteyttä terveyshaittoihin, kun altistus on jäänyt ICNIRP:in suositusarvojen alle.

Enimmäisarvot

Mikroaaltosäteilyaltistumisen määrää voidaan mitatata ihmiseen kohdistuvan säteilyenergian yhteismääränä tai ihmisen kudoksiin imeytyvän energian ominaisabsoptionopeutena (specific absorption rate, SAR). Säteilyenergian yhteismäärä ilmoitetaan esimerkisi watteina neliösentille, kun taas SAR-arvo kertoo, kuinka paljon lämpöenergiaa puhelimen aiheuttamasta radiotaajuisesta sähkömagneettisesta kentästä imeytyy enimmillään käyttäjän kudokseen. Pään SAR-arvo kertoo aivokudokseen imeytyvän säteilyn voimakkuuden, kun matkapuhelin on korvalla ja vartalon SAR-arvo kertoo vartaloon imeytyvän säteilyn määrän, kun matkapuhelin on puolen sentin päässä vartalosta.

Yhdysvalloissa, Englannissa, Ranskassa ja Saksassa on käytetty mikroaaltosäteilyn enimmäisarvona kymmentä milliwattia neliösentille (10 mW/cm2). Venäjällä ja Puolassa taas on käytössä tätä huomattavasti alhaisemmat altistumisajasta riippuvat enimmäisarvot. Kahdeksan tunnin altistus ei saa ylittää näissä maissa 0,01 milliwattia neliösentille, mutta jos päivittäinen altistus jää 15-20 minuuttiin, sallitaan yhden milliwatin suuruinen säteilytaso. Tuhatkertainen ero eri maiden enimmäisarvoissa johtuu siitä, että pienempi raja-arvo perustuu pelkästään mikroaaltosäteilyn aiheuttamiin lämpövaikutuksiin, kun taas jälkimmäisessä raja-arvossa on huomioitu myös säteilyn aivo- ja keskushermostovaikutukset.

Kansainvälinen säteilysuojelutoimikunta (ICRP) on määritellyt mikroaaltosäteilyn turvalliseksi enimmäis-SAR-arvoksi kaksi wattia kilolle, mikä on sama kuin Suomen sosiaali- ja terveysministeriön antaman asetuksen raja-arvo. Yhdysvalloissa raja-arvona käytetään 1,6 wattia kilolle.

Kuuttakymmentätuhatta jäsentä edustava Amerikan lastenlääkäreiden Akatemia kiinnitti vuonna 2013 viranomaisten huomiota siihen, että enimmäis-SAR-arvoa pitäisi laskea, jotta sitä voisi soveltaa myös raskaana oleviin ja lapsiin, koska he ovat muita väestöryhmiä herkempiä saamaan ympäristöaltisteiden aiheuttamia haitallisia terveysvaikutuksia.

Tukiasemien lähellä asuvat suomalaiset saavat Suomen säteilyturvakeskuksen mukaan enintään noin puoli prosenttia Suomessa sallitusta säteilymäärästä, tyypilliset suomalaiset kymmenestuhannesosan. Sisätilojen pienten tukiasemien säteilyteho on samaa luokkaa kuin matkapuhelinten. Eri sukupolvien (GSM, 3G, 4G) tukiasemat tuottavat samantasoisen altistuksen.

Ranskan viranomaisten vuonna 2019 suorittamissa valvontamittauksissa paljastui, että Nokian valmistama Nokia 6.1 TA-1043:n SAR-arvo vartalolle oli lähes kaksi kertaa sallittua suurempi. SAR-arvon ylitys oli alusta alkaen valmistajan tiedossa, sillä kyseisen mallin käyttöohjeessa kehotetaan pitämään kännykkää vähintään puolentoista sentin päässä vartalosta. On todennäköistä, että myös Nokian mallit Lumia 630 RM-979, RM-977 ja RM-976 sekä Lumia 630 Dual SIM RM-978) säteilevät liikaa, koska niidenkin SAR-arvot perustuvat 1,5 sentin eikä puolen sentin päästä tehtyihin mittauksiin.

Terveysriskin pienentäminen muissa maissa

Matkapuhelimien käytön yleistyminen ja älypuhelinten tulo markkinoille on kasvattanut huolta voimakkaasti lisääntyneen mikroaaltoaltistuksen terveysvaikutuksista. Jotkut maat kuten esimerkiksi Ranska, Kanada ja Venäjä ovat rajoittaneet siksi matkapuhelinten käyttöä ja niiden mainostamista. Ranskassa astui vuonna 2015 voimaan laki, joka kieltää WiFi-verkon asentamisen lastentarhoihin ja rajoittaa sen käyttöä peruskouluissa.

Sveitsiläisen Geneven kantonin parlamentti päätti vuonna 2019, että sen alueella sijaitsevat 5G-hankkeet keskeytetään ja että niitä saa jatkaa vasta, jos saadaan mobiiliteollisuudesta riippumatonta tutkimusnäyttöä 5G:n vaarattomuudesta ihmiselle ja eliöstölle.

Tutkimuksia matkapuhelinten terveysvaikutuksista

Aivokasvaimet

Vuonna 2017 julkaistiin vertaisarvioitu tieteellisten tutkimusten yhteenveto, jossa käytiin läpi siihen asti kertynyt aivokasvaimia koskeva tieteellinen tutkimusnäyttö. Tuloksena oli, että matkapuhelimen käytön ja aivokasvainten välistä yhteyttä selvittäneiden tutkimusten tieteellinen laatu korreloi saatujen tulosten kanssa siten, että huolellisemmin laadituista tutkimuksissa saatiin tulokseksi suurempi riskin lisääntyminen kuin huonommin laadituista. Hyvin laaditut tutkimukset olivat kestäneet muun muassa riittävän kauan, sillä kasvainten esiintymisriski alkaa nousta vasta sen jälkeen, kun matkapuhelimessa on puhuttu keskimäärin yli 1 600 tuntia, mikä vastaa keskimäärin kymmentä vuotta matkapuhelimen käyttöä. Näin pitkä käyttö nosti aivokasvainriskiä keskimäärin kolmanneksella. Vuonna 2006 julkaistun ruotsalaistutkimuksen tuloksena oli, että kymmenen vuotta jatkunut matkapuhelimen käyttö tunnin päivässä kasvatti aivosyövän riskin jopa yli kaksinkertaiseksi.

Matkapuhelinta runsaasti käyttävillä on havaittu etenkin kohonnut gliooma-nimisen aivosyövän riski. Maailman terveysjärjestön (WHO) kansainvälinen syöväntutkimuskeskus IARC (International Agency for Research on Cancer) luokitteli vuonna 2011 mikroaaltosäteilyn tämän perusteella mahdollisesti syöpää aiheuttavaksi.

Päänsärky

Tiedelehti Scientific Reports julkaisi vuonna 2017 maailman ensimmäisen matkapuhelimen käytön ja päänsäryn yhteyttä tarkastelevan tutkimuskatsauksen. Meta-analyysiin sisällytettyjen tutkimusten otoksiin kuului yhteensä 20 000 ihmistä. Katsaukseen kelpuutettiin ainoastaan tutkimuksia, jotka saivat Newcastlen-Ottawan laatuasteikolla vähintään viisi pistettä maksimaalisesta seitsemästä pisteestä. Tuloksena oli, että yli 15 minuuttia tai yli neljä puhelua matkapuhelimessa päivittäin puhuvilla esiintyy päänsärkyä 2,5 kertaa todennäköisemmin kuin niillä, jotka puhuvat matkapuhelimeen alle kaksi minuuttia tai alle kaksi puhelua päivässä. Aineisto koostui siihen asti julkaistuista väestöseurantatutkimuksista. Väestöseurantutkimuksilla voidaan osoittaa matkapuhelinaltistuksen ja päänsäryn esiintyvyyden välinen korrelaatio eli tilastollinen yhteys. Jonkin ilmiön syy-yhteyden todistaminen vaatii kokeellisia tutkimuksia.

Vuonna 2019 julkaistussa laajassa väestöseurantatutkimuksessa ei löytynyt yhteyttä matkapuhelimeen puhumisen ja päänsäryn välillä. Tutkimusaineistosta oli kuitenkin poistettu kaikki ne henkilöt, joilla esiintyi tutkimuksen alussa säännöllisesti päänsärkyä tai esimerkiksi tinnitusta. Tutkimus oli osa COSMOS-tutkimushanketta, ja siihen osallistui yli 24 000 ihmistä Suomesta ja Ruotsista.

Muistihäiriöt

Sveitsin kansanterveyslaitos julkaisi vuonna 2018 tutkimuksen, jonka mukaan matkapuhelimeen puhuminen heikentää teini-ikäisten näkömuistia. Vaikutus oli selvin niillä tutkimukseen osallistuneilla, jotka pitivät puhelinta oikealla korvalla. Tämän ajatellaan selittyvän sillä, että säteilyä kulkeutui heillä visuaalisesta hahmottamisesta vastaavaan oikeaan aivopuoliskoon. Tutkimusta pidetään luotettavana, koska käyttötiedot kerättiin suoraan operaattoreilta.

Kilpirauhasen liikatoiminta

Vuonna 2004 julkaistussa italialaistutkimuksessa keskimäärin yli tunnin vuorokaudessa matkapuhelimeen puhuneiden joukossa esiintyi 65 prosenttia enemmän henkilöitä, joiden TSH-kilpirauhashormonin tasot olivat alle viitearvon kuin niiden joukossa, jotka puhuivat alle 37 minuuttia vuorokaudessa. Tutkimukseen osallistui yhteensä noin 2600 puhelinyhtiön työntekijää, joilta selvitettiin sekä työ- että vapaa-ajan puheluiden tuntimäärät. Kilpirauhassairauksista kärsivät oli kuitenkin rajattu tutkimuksen ulkopuolelle, eikä tuloksessa otettu huomioon sitä, että osa tutkituista teki satunnaisia huoltotöitä, joiden vuoksi he altistuivat matkapuhelinmastojen lähikentille. Vertailua ei esitelty myöskään erikseen miesten ja naisten osalta, vaikka naisilla esiintyy luontaisesti miehiä enemmän kilpirauhasen ongelmia.

Muut terveysriskit

Lääkäreiden kansainvälinen ympäristöjärjestö International Society of Doctors for Environmentin mukaan tutkimuksista on saatu viitteitä siitä, että mobiiliteknologian synnyttämät mikroaaltokentät heikentävät lisääntymisterveyttä ja aiheuttavat neurologisia sekä aineenvaihdunnallisia sairauksia.

COSMOS-seurantatutkimus

WHO:n vuonna 2009 alkanut Cosmos-tutkimus on useassa maassa tehtävä seurantatutkimus, jonka kolmas kierros alkoi vuonna 2020. Seurattavia on 300 000. Tutkimuksessa seurataan matkapuhelimen käytön ja puhelimen aiheuttaman radiotaajuisen säteilyn yhteyttä muun muassa kasvaimiin sekä aivoverenkierron ja mielenterveyden häiriöihin sekä yleiseen terveydentilaan. Suomen osuudesta vastaa Säteilyturvakeskuksen tutkimusprofessori Anssi Auvinen.

Mediassa käytyä keskustelua

Suomen säteilyturvakeskuksen edustajan Tommi Toivosen mukaan ei ole havaittu merkittävää terveyshaittojen lisääntymistä vuosikymmenien ajan jatkuneesta massiivisesta matkapuhelimien käytöstä huolimatta. Lainsäädännön määrittämät säteilyn turvallisuusrajat ovat lisäksi riippumattomia laitteisiin käytetystä teknisestä toteutuksesta ja operaattori sekä myyjä ovat vastuussa, että kuluttajalaite täyttää ne. Toivosen mukaan jo käyttöön otetun 5G-verkon 3,5 GHz:n alueen terveyshaittoja voidaan hyvin verrata aikaisempiin 3G- ja 4G-verkkojen 2,5 GHz:n alueen terveysvaikutuksiin, koska 5G-verkon teknologia on laajalti identtistä 4G-verkon teknologian kanssa.

Pitkän linjan matkapuhelinsäteilytutkija ja Säteilyturvakeskuksen entinen tutkimusprofessori Dariusz Leszczynski on esittänyt, että 5G-verkon kanssa on nyt sama tilanne kuin 30 vuotta sitten, jolloin 2,5 GHz:n verkko otettiin käyttöön tekniikan nopean kehittymisen vuoksi. Tällöin arveltiin, että oltiin jo saatu riittävästi terveysvaikutuksiin liittyvää tutkimusnäyttöä. Kolmenkymmenen vuoden kuluttua havaittiin kuitenkin joka vuosi ilmaantuvan 20–50 ylimääräistä syöpää 100 000 puhelimenkäyttäjää kohti niille kehon alueille, jotka altistuvat eniten säteilylle. Leszczynskin mukaan nyt kehiteltävien 5G-teknologien käyttämän millimetrialueen terveysvaikutuksista tarvitaan lisää tutkimusta. Kun 30 GHz:n millimetrialue tulee käyttöön, sen 1–2 mm:n tunkeutumissyvyys saattaa aiheuttaa vaikutuksia lähinnä ihossa sekä ihossa syntyvien mahdollisten solumuutosten kautta koko kehossa. Leszczynskin mukaan "emme tiedä kuinka 5G millimetriaallot vaikuttavat ihmisen terveyteen." Myös eri säteilylajien ja säteilyn sekä kemikaalien yhteisvaikutus on lähes kokonaan tutkimatta. Leszczynski syytti myös kumpaakin leiriä liioiteltujen väitteiden esittämisestä.

Professorit Tapio Ala-Nissilä, Risto Ilmoniemi ja Juhani Knuuti sekä sähköturvallisuuden ryhmäpäällikkö Vesa Linja-aho esittivät Suomen Kuvalehden vuonna 2020 julkaisemassa mielipidekirjoituksessa, että radiotaajuista säteilyä hyödyntävät laitteet ovat turvallisia. Eräs vastustaja oli heidän mukaansa väittänyt hyvän tieteellisen tavan vastaisesti tasokkaimpien lehtien, kuten Nature ja Lancet, julkaisseen artikkeleita terveysriskeistä, mutta oikeasti ne oli julkaistu esimerkiksi Naturen kustantajan Scientific Reports -lehdessä. Kyseisessä artikkelissakin todettiin vain päänsärystä kärsivien usein käyttävän matkapuhelimia, eikä että matkapuhelin aiheuttaisi päänsärkyä. Vastustaja oli heidän mukaansa vedonnut COSMOS-tutkimukseen, joka heidän mukaansa päin vastoin tuki radiotaajuuksien turvallisuutta.

IT-kulttuuria käsittelevän Wired News -lehden vuonna 2019 julkaiseman artikkelin mukaan väitteet siitä, että 5G-teknologia aiheuttaisi syöpää, hedelmättömyyttä, autismia, Alzheimerin tautia ja selittämättömiä lintukuolemia ovat salaliittoteorioita. Todisteena tästä esitettiin, että esimerkiksi Yhdistyneessä kuningaskunnassa matkapuhelinten käyttäjien määrä kasvoi 500 prosenttia 1990-luvulta ja vuoteen 2016, kun taas aivokasvaimien diagnosoinnissa havaittiin vain 34 prosentin kasvu. Kasvu johtui artikkelin mukaan kasvainten aiempaa paremmasta havaitsemisesta ja raportoinnista.

Venäjän harjoittamasta propagandasta syytetty RT America (Russia Today) -tv-kanava on esittänyt 5G-verkkojen vaarallisuudesta väitteitä, joiden tueksi ei löydy tieteellistä näyttöä. Se ja Venäjän valtiollinen uutistoimisto Sputnik News väittävät, että koronaviruskriisi johtuisi muun muassa 5G-verkoista. Toisaalta Putin ja venäjän tiedeyhteisö ylistävät 5G-verkkoja.

Tekniikan alan järjestöjen näkökantoja

Kansainvälisen tekniikan alan järjestön IEEE:n vuonna 2019 julkaiseman tutkimuksen mukaan nykyisin käytössä oleva ja nykyisin suunniteltu radiotaajuinen säteily ei aiheuta terveyshaittoja.

Sveitsin mobiiliteollisuutta edustavan ASUT-järjestön mukaan matkapuhelinsäteilyyn ei liity syöpäriskin lisäksi muita terveysriskejä. Syöpäriskiin liittyen järjestö huomautti lisäksi, että se olisi edelleen "jonkin verran epäselvä". Perusteluna oli se, että kansainvälinen syöväntutkimusjärjestö IARC sijoitti vuonna 2011 matkapuhelinsäteilyn luokkaan "mahdollisesti syöpää aiheuttava".

ASUT-järjestö huomautti lisäksi, että sveitsiläisessä Neue Zürcher Zeitungissa vuonna 2019 julkaistun artikkelin mukaan ei olisi olemassa tutkimuksia, joiden mukaan sallituissa rajoissa pysyttelevään matkapuhelinsäteilyyn liittyy terveysriskejä. Järjestö huomautti kuitenkin, että turvallisuuden kannalta on tärkeää, että tehokas matkapuhelinverkosto pitää kentät mahdollisimman voimakkaina, jolloin niiden käyttäjät altistuvat mahdollisimman vähän puhelimensa tuottamalle säteilylle.

Säteilytyypit

5G-verkko käyttää kolmea taajuusaluetta: 3,5 GHz, 700 MHz ja 30 GHz. Näistä 700 MHz:n aluetta ja 30 GHz:n (26–30 GHz) aluetta ei ole vielä otettu käyttöön.

Katso myös

• 5G
• Mikroaaltouuni
• Dielektrinen kuumennus