Martin Scheinin

Martin Scheinin (s. 4. marraskuuta 1954 Helsinki) on suomalainen oikeustieteilijä, joka on toiminut vuodesta 2020 alkaen Brittiläisen Akatemian tutkimusprofessorina (Global Professor) Oxfordin yliopistossa ja osa-aikaisena professorina Yliopistollisessa Eurooppa-instituutissa (EUI) Firenzessä. Scheinin on aiemmin toiminut professorina Helsingin yliopistossa 1993–1998, Åbo Akademissa 1998–2008 ja 2008–2020 päätoimisesti Firenzen EUI:ssä sekä useissa kansainvälisissä luottamustehtävissä.

Martin Scheinin vuonna 2009 Genevessä.

Ura

Scheininin isä oli hammaslääketieteen professori Arje Scheinin. Scheinin opiskeli Turun yliopistossa aluksi biologiaa, mutta mentyään mukaan opiskelijapolitiikkaan hän siirtyi opiskelemaan oikeustiedettä. Opiskeluaikanaan hän oli aktiivinen Turun Akateemisessa Sosialistiseurassa ja kuului 1980-luvun alussa SKP:hen, jonka keskuskomiteaan hänet valittiin 1981 nuorison edustajana yhden vuoden mittaiseksi jääneeksi kaudeksi. Vuoteen 1985 hän työskenteli SKDL:n eduskuntaryhmän juristina ja sen jälkeen eduskunnan keskuskansliassa. Hän toimi myös Demokraattisten lakimiesten puheenjohtajana vuonna 1989. Image-lehden vuonna 2018 julkaisemassa laajassa haastattelussa Scheinin on kuvannut vuonna 1968 tapahtunutta radikalisoitumistaan ja myöhempää kehitystään perustuslain ja ihmisoikeuksien asiantuntijaksi. Hän sanoo olleensa nuorena "väärällä asialla" asetettuaan tasa-arvon yksilönvapauden edelle, kun taas jo 1990-luvulla hänen arvojärjestyksensä oli toisinpäin.

Scheinin siirtyi 1980-luvun lopulla tutkijaksi Helsingin yliopistoon, jossa hän oli mukana Kaarlo Tuorin vetämässä Oikeuden rajat -tutkimushankkeessa. Hän väitteli oikeustieteen tohtoriksi vuonna 1991 väitöskirjallaan Ihmisoikeudet Suomen oikeudessa. Väitöskirjan kirjoittamisen rinnalla hän oli perusoikeuskomitean sivutoimisena sihteerinä osallistuen perustuslain uudistamiseen kansainvälisten ihmisoikeussopimusten sisältöä vastaavaksi. Vuosina 1993–1997 Scheinin toimi Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden apulaisprofessorina ja sitten professorina. Vuosina 1998–2008 hän toimi Åbo Akademin valtiosääntöoikeuden ja kansainvälisen oikeuden professorina sekä yliopiston Ihmisoikeusinstituutin johtajana. Scheinin toimi Yliopistollisen Eurooppa-instituutin kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien professorina vuosina 2008–2020 ja sittemmin osa-aikaisena professorina. Vuonna 2019 hänet nimitettiin Lapin yliopiston osa- ja määräaikaiseksi alkuperäiskansaoikeuden professoriksi. Vuodesta 2020 alkaen hän on toiminut tutkimusprofessorina Oxfordin yliopistoon kuuluvassa Bonavero-ihmisoikeusinstituutissa.

Scheinin oli vuosina 1997–2004 jäsenenä kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen toteuttamista valvovassa Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuskomiteassa. Vuosina 2005–2011 hän toimi YK:n erityisraportoijana ihmisoikeuksien turvaamisesta terrorisminvastaisessa taistelussa.

Scheinin valittiin Suomalaisen Tiedeakatemian jäseneksi vuonna 2003. Amnesty Internationalin Suomen osasto palkitsi Scheininin vuonna 2011 ihmisoikeuksien hyväksi tehdystä työstä ja Turun yliopisto nimitti hänet kunniatohtoriksi. Tasavallan presidentti myönsi hänelle 6.12.2003 Valkoisen Ruusun ritarikunnan ensimmäisen luokan ritarimerkin ja 6.12.2023 Suomen Leijonan ritarikunnan komentajamerkin.

Näkemyksiä

Vuonna 2012 Scheinin katsoi, että Somalian Atalanta-operaatiossa vangitut merirosvot pitäisi tuoda Suomeen tuomittavaksi eikä päästää vapaaksi.

Scheinin piti useiden muiden perustuslakiasiantuntijoiden tapaan vuosina 2018 ja 2019 eduskunnassa käsiteltyjä tiedustelulakeja perustuslaillisesti ongelmallisina. Hänen mukaansa lait mahdollistivat massavalvonnan, ja hän myös vastusti kaavaltua perustuslain muutosta ja kannatti sen sijasta muutosten toteuttamista määräaikaisilla poikkeuslaeilla. Hän myös julkaisi jo vuonna 2017 asiasta avoimen kirjeen neljälle eduskunnan oppositopuolueelle. Puolustusministeri Jussi Niinistö arvosteli perustuslakiasiantuntijoiden toimintaa asiassa. Hän kohdisti arvosteltunsa erityisesti Scheiniin ja syytti tätä eduskunnan painostamisesta ja viittasi samalla hänen vasemmistolaiseen poliittiseen taustaansa. Scheinin vastasi kritiikkiin poliittisesta menneisyydestään, että hänestä on sittemmin tullut liberaali ja että hänen arvomaailmansa ovat kansainväliset ihmisoikeudet. Niinistön kommenteista tehtiin kantelu oikeuskansleri Tuomas Pöystille, joka katsoi, että Niinistö käytti epäasiallista kieltä kutsuessaan valtiosääntöoikeuden asiantuntijoita ”perustuslakitalebaneiksi”. Scheinin teki myös poliisille tutkintapyynnön Niinistön blogikirjoituksesta, mutta poliisi katsoi kirjoituksen kuuluvan ministerin virkatehtävien piiriin ja jätti tapauksen tutkimatta.

Scheinin on kommentoinut aktiivisesti Suomen koronaviruspandemian vastaisia toimenpiteitä. Hän on vaatinut ihmisoikeusnäkökulman tuomista vahvemmin mukaan asiaa koskevaan päätöksentekoon ja kritisoinut sekä valmiuslain että tartuntatautilain asianmukaisuutta siinä suhteessa. Maaliskuussa 2020 Scheinin kritisoi Pauli Rautiaisen kanssa kirjoitetussa blogikirjoituksessa valmiuslain nojalla toteutettua Uudenmaan eristämistä, jolla heidän mukaansa valtiovalta altisti pienemmän ihmisjoukon sairastumisen ja kuoleman riskille suuremman suojelemiseksi. Huhtikuussa 2020 hän kritisoi valtakunnan rajat ylittävän liikkumisen yleistä rajoittamista asianmukaisen oikeusperustan puuttumisen takia, ja korosti, että ollakseen hyväksyttäviä perusoikeusrajoitusten tulee olla sekä tehokkaita tavoitellun tarkoitusperän saavuttamisessa että oikeasuhtaisia. Tammikuussa 2021 Scheinin esitti blogikirjoituksessa, että valmiuslain ja rajavartiolain puutteiden takia Suomen tulisi säätää erillislaki, joka oikeuttaisi poikkeusolojen perusoikeuspoikkeukset perustuslain 23 §:n nojalla ja loisi oikeusperustan liikkumisvapauden rajuillekin rajoituksille. Lokakuussa 2021 hän arvosteli kovasanaisesti hallituksen koronapäätöksiä, jotka olivat johtamassa koronakuolemien rajuun kasvuun.

Scheinin kritisoi kesällä 2022 voimaan tulleita valmiuslain ja rajavartiolain muutoksia ja niiden käsittelyä eduskunnassa. Myöhemmin marraskuussa 2023 hän arvosteli näihin lakimuutoksiin perustuvaa päätöstä sulkea osittain Suomen itäraja reaktiona turvapaikanhakijoiden Venäjän myötävaikutuksella kasvaneeseen määrään. Maaliskuussa 2024 hän arvosteli hallituksen valmistelemaa poikkeuslakia, jolla kansainvälisen suojelun hakeminen voitaisiin kieltää välineellistetyn maahantulon estämiseksi, perustuslain ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten vastaisena.

Vasemmistolaisen nuoruutensa jälkeen Scheinin toimi yli kolme vuosikymmentä poliittisten puolueiden ulkopuolella perustuslain ja ihmisoikeuksien radikaalin liberaalina asiantuntijana kunnes hän elokuussa 2023 ilmoitti hakeneensa Vihreiden jäsenyyttä, koska katsoi populismin kaventaneen ihmisoikeuksiin, perustuslakiin, asiantuntemukseen ja tutkittuun tietoon perustuvan puheen vaikutusta.

Julkaisuja

• Vahvistamatta jääneet lakiehdotukset 1863-1919: Perustiedot 101 lainsäädäntöhankkeesta. Turku: Turun yliopisto, 1983.
• Siviilipalvelus ja perusoikeudet. Siviilipalvelusmiesliitto, 1984.
• Aseistakieltäytymisoikeus. Suomen akatemian tutkimushanke Oikeuden rajat. Helsingin yliopiston julkisoikeuden laitoksen julkaisuja. D 3. Helsinki: Helsingin yliopisto, 1988. ISBN 951-45-4514-1.
• Ihmisoikeudet Suomen oikeudessa: Valtiosääntöoikeudellinen tutkimus kansainvälisten ihmisoikeussopimusten valtionsisäisestä voimassaolosta sekä ihmisoikeus- ja perusoikeusnormien sovellettavuudesta Suomen oikeusjärjestyksessä. Väitöskirja, Helsingin yliopisto. Suomalaisen lakimiesyhdistyksen julkaisuja. A-sarja nro 189. Helsinki: Suomalainen lakimiesyhdistys, 1991. ISBN 951-855-121-9.
• EMU ja Suomen valtiosääntö: yhteiseen rahaan siirtyminen ja Suomen Pankin asema. Helsingin yliopisto, Kansainvälisen talousoikeuden instituutti, 1997.
• Yhteiset ihmisoikeutemme. Toimittaja: Jaana Syrjälä. Helsinki: Suomen YK-liitto, 1998. ISBN 952-9694-25-3.
• Hallberg, Pekka; Karapuu, Heikki; Scheinin, Martin; Tuori, Kaarlo; Viljanen, Veli-Pekka: Perusoikeudet. WSOY, 1999 (2. uud. p. 2011). (verkossa julkaistu vuoteen 2014 saakka päivittyvä versio)

Toimitteita

• Omistusoikeus. Helsinki: Tutkijaliitto, 1983.
• Scheinin, Martin & Tarvain, Kirsi (toim.): Oikeus kieltäytyä sotilaskäskyistä. 29.9.–1.10.1990 Espoossa ja Helsingissä järjestetyn kansainvälisen symposiumin The right to refuse military orders aineisto. Julkaisijat: Suomen rauhanliitto – YK-yhdistys, Juristit rauhan ja eloonjäämisen puolesta ry. Helsinki: Suomen rauhanliitto – YK-yhdistys, 1991. ISBN 951-9193-34-0.
• International Human Rights Norms in the Nordic and Baltic Countries. Dordrecht: Martinus Nijhoff, 1996. ISBN 90-411-0153-5.
• Welfare State and Constitutionalism - Nordic Perspectives. Copenhagen: Nordic Council of Ministers, 2001. ISBN 92-893-0602-5.
• Scheinin, Martin & Dahlgren, Taina (toim.): Toteutuvatko saamelaisten ihmisoikeudet. Ihmisoikeusliitto ry:n julkaisusarja n:o 7. Helsinki: Yliopistopaino, 2001. ISBN 951-570-482-0.
• Francioni, Francesco; Scheinin, Martin (toim.): Cultural Human Rights. Leiden: Nijhoff, 2008. ISBN 9789004162945.
• Kamminga, Menno T.; Scheinin, Martin (toim.): The Impact of Human Rights Law on General International Law. Oxford: Oxford University Press, 2009. ISBN 978-0-19-956522-1.
• Genugten, van Willem; Langford, Malcolm; Scheinin, Martin; Vandenhole, Wouter (toim.): Global Justice, State Duties : The Extraterritorial Scope of Economic, Social, and Cultural Rights in International Law. Cambridge: Cambridge University Press, 2012. ISBN 9781107012776.
• Aksenov, Marina; Krunke, Helle; Scheinin, Martin (toim.): Judges as Guardians of Constitutionalism and Human Rights. Cheltenham: Edward Elgar Publishing, 2016. ISBN 1-78536-585-1.
• Human Rights Norms in “Other” International Courts. Cambrdige: Cambridge University Press, 2019. ISBN 1-108-60704-7.

Aiheesta muualla

• Scheininin haastattelu Kirkko & Kaupunki -lehdessä. Web Archive 2007.