Markin kunta
Markin kunta (ruots. Marks kommun) on Länsi-Götanmaan läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Länsi-Götanmaahan. Kunnan keskustaajama on Kinna.[3]
| Markin kunta | |
|---|---|
 vaakuna |
|
 |
|
| Valtio |
 Ruotsi |
| Lääni | Länsi-Götanmaan lääni |
| Maakunta | Länsi-Götanmaa |
| Keskustaajama | Kinna |
| Kuntakoodi | 1463 |
| Pinta-ala ([1]) | |
| – Maa | 929,20 km² |
| Väkiluku (31.12.2021) ([2]) | 35 201 |
| – Väestötiheys | 37,9 as./km² |
Kunnan maapinta-ala on 929,20 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 35 201 henkeä (31.12.2021).[2]
Kunta on osa Sjuhäradin kulttuurimaantieteellistä aluetta.
Vuonna 2007 kunnassa oli 109,08 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 11,7 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Kuntajaon kehitys muokkaa
Markin kunta kattaa osan entisestä Markin kihlakunnasta. Alueelle muodostettiin vuoden 1862 kunnallislakien astuessa voimaan 19 maalaiskuntaa, joista kukin vastasi entistä pitäjää. Kinnan ja Skenen taajaväkiset yhdyskunnat perustettiin vuosina 1924 ja 1941. Vuonna 1947 Kinnan maalaiskunta muutettiin kauppalaksi, ja vuonna 1951 perustettiin Skenen kauppala erottamalla se Örbyn maalaiskunnasta. Ensimmäinen kuntaliitos alueella tehtiin vuonna 1926, jolloin Surtebyn ja Kattungan maalaiskunnat yhdistettiin Surteby-Kattungan maalaiskunnaksi.
Vuoden 1952 kuntauudistuksessa alueelle muodostettiin seuraavat ”suurkunnat”:
- Fritsla (Fritsla ja Skephult)
- Horred (Horred, Istorp ja Öxnevalla)
- Svansjö (Torestorp, Älekulla ja Öxabäck)
- Sätila (Hyssna ja Sätila)
- Västra Mark (Berghem, Fotskäl, Hajom, Surteby-Kattunga ja Tostared)
Örbyn maalaiskuntaan ja kauppaloihin uudistus ei vaikuttanut.
Vuonna 1971 muodostettiin nykyinen Markin kunta yhdistämällä kaksi kauppalaa ja kuusi maalaiskuntaa. Kinnasta tuli uuden kunnan keskustaajama ja nimensä kunta otti Markin kihlakunnasta, joka kuuluu nykyään osin myös Boråsin kuntaan ja Varbergin kuntaan Hallandin läänisä.
Vaakuna muokkaa
Kinnan ja Skenen kauppaloilla sekä Sätilan maalaiskunnalla oli aikaisemmin oma vaakuna. Nykyinen kuntavaakuna ei ole mikään näistä.
Väestönkehitys muokkaa
Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
| Tausta | Tarkempi jaottelu | Henkilöä (31.12.2015)[7] |
% |
|---|---|---|---|
| Ulkomaalaistaustaiset | Ulkomailla syntyneet | 3 778 | 11,1 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla | 1 112 | 3,3 | |
| Ruotsalaistaustaiset | Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla | 2 355 | 6,9 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa | 26 661 | 78,6 |
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 720 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 2,1 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 6,4 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 857 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 2,7 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 184 536 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 80 000 kruunua.[11]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]
- 0–17-vuotiaat: 21,2 %
- 18–64-vuotiaat: 58,1 %
- 65 vuotta täyttäneet: 20,8 %
Elinkeinot muokkaa
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. ”Päiväväestö” (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja ”yöväestö” (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
| Elinkeino | |||
|---|---|---|---|
| Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
| alkutuotanto | 3,1 | 2,5 | |
| jalostus | 27,2 | 27,9 | |
| palvelut | 68,3 | 68,5 | |
| tuntematon | 1,4 | 1,1 | |
| Työpaikkoja ja työllisiä | 12 146 | 15 924 | |
| työpaikkaomavaraisuus | 76,3 | ||
Taajamat muokkaa
Kunnassa on 10 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 65,0 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 11 860 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2010) |
|---|---|---|
| 1 | Kinna | 14 776 |
| 2 | Fritsla | 2 293 |
| 3 | Horred | 1 271 |
| 4 | Sätila | 1 059 |
| 5 | Hyssna | 638 |
| 6 | Björketorp | 467 |
| 7 | Torestorp | 419 |
| 8 | Rydal | 402 |
| 9 | Berghem | 360 |
| 10 | Öxabäck | 300 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu.
Entiset taajamat muokkaa
Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[17]
Skene on sittemmin kasvanut yhteen Kinnan taajaman kanssa.[17]
Pientaajamat muokkaa
Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[18]
- Almered + Bolg
- Backäckra + Källäng
- Fotskäl
- Hagen och Annelund och Ljunglid
- Hajom
- Holmåkra + Hallagärde + Surteby
- Hägnen + Flykanäs
- Krok
- Kulla (södra delen)
- Lillaskog
- Nätthult
- Sundholmen + Viskabacka
- Svansjökulle + Bokeliden
- Västergården
- Älekulla
Entiset pientaajamat muokkaa
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[19]
Kunnanvaltuusto muokkaa
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Markin kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[20]
- Mark 1 (25 valtuutettua)
- Mark 2 (26 valtuutettua)
Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Markin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
| Puolue | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1973 | 1976 | 1979 | 1982 | 1985 | 1988 | 1991 | 1994 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 | ||
| Maltillinen kokoomus | 8 | 8 | 8 | 10 | 9 | 7 | 8 | 6 | 7 | 5 | 8 | 10 | 8 | 9 | {{{m2022}}} | |
| Keskustapuolue | 15 | 14 | 13 | 13 | 11 | 11 | 10 | 10 | 8 | 8 | 8 | 5 | 6 | 8 | {{{c2022}}} | |
| Liberaalit | 2 | 3 | 3 | 2 | 4 | 4 | 3 | 2 | 1 | 4 | 2 | 4 | 2 | 3 | {{{fp2022}}} | |
| Kristillisdemokraatit | 1 | 1 | 1 | 0 | 0 | 2 | 4 | 2 | 5 | 4 | 3 | 3 | 2 | 3 | {{{kd2022}}} | |
| Ympäristöpuolue vihreät | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 0 | 2 | 2 | 2 | 1 | 2 | 2 | 1 | {{{mp2022}}} | |
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 21 | 21 | 21 | 23 | 24 | 22 | 21 | 23 | 18 | 20 | 20 | 17 | 16 | 15 | {{{s2022}}} | |
| Vasemmistopuolue | 2 | 2 | 3 | 3 | 3 | 3 | 3 | 3 | 6 | 4 | 3 | 3 | 4 | 4 | {{{v2022}}} | |
| Ruotsidemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 5 | 8 | {{{sd2022}}} | |
| Muut | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 3 | 4 | 4 | 6 | 6 | 6 | 0 | {{{övr2022}}} | |
| Yhteensä[22] | 49 | 49 | 49 | 51 | 51 | 51 | 51 | 51 | 51 | 51 | 51 | 51 | 51 | 51 | Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”{”. | |
Piirit muokkaa
Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:
Seurakunnat muokkaa
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[23]
- Kinna
- Örby-Skene
- Sätila
- Hyssna
- Fritsla-Skephult
- Västra Mark
- Öxnevalla
- Horred
- Istorp
- Älekulla
- Torestorp
- Öxabäck
Historialliset seurakunnat muokkaa
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[24] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
- Berghem
- Fotskäl
- Fritsla
- Hajom
- Horred
- Hyssna
- Istorp
- Kattunga*
- Kinna
- Skene kbfd
- Skephult
- Surteby-Kattunga (Surteby)
- Svänasjö*
- Sätila
- Torestorp
- Tostared
- Älekulla
- Örby
- Örby kbfd
- Öxabäck
- Öxnevalla
Kirkot muokkaa
-
Berghemin kirkko -
Fotskälin kirkko -
Hajomin kirkko -
Horredin kirkko -
Hyssnan vanha kirkko -
Hyssnan kirkko -
Istorpin kirkko -
Surtebyn kirkko -
Svenasjön kappeli -
Sätilan kirkko -
Torestorpin kirkko -
Tostaredin kirkko -
Älekullan kirkko -
Örbyn kirkko -
Öxabäckin kirkko -
Öxnevallan kirkko
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
- ↑ a b c Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2021 (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.4.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Kinna Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Viitattu 5.7.2016.
- ↑ Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
- ↑ Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ a b Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Mandatfördelning per valkrets - Kommun (XLS) Valmyndigheten. Viitattu 30.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.4.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
- ↑ Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)
Aiheesta muualla muokkaa
