Marjovon piiri (ven. Марёвский райо́н, Marjovski raion) on kunnallishallintoalue Novgorodin alueella Venäjällä. Nykymuodossaan vuonna 1966 perustetun[1] piirin pinta-ala on 1 818,69 neliökilometriä[2]. Asukkaita on 4 700 henkeä (vuonna 2010)[3].

Marjovon piiri
Марёвский райо́н, Marjovski raion
Vaakuna
Vaakuna
Marjovon piiri Novgorodin alueen kartalla.
Marjovon piiri Novgorodin alueen kartalla.
Valtio Venäjä
Alue Novgorodin alue
Hallinto
 – hallinnon tyyppi kunnallispiiri
 – hallinnollinen keskus Marjovo
Pinta-ala 1 818,69 km²
Väkiluku (2010) 4 700
Piirin sivusto

Maantiede muokkaa

Novgorodin alueen eteläosassa sijaitseva Marjovon piiri rajoittuu lounaassa Novgorodin alueen Holmin, lännessä Poddorjen, luoteessa Staraja Russan ja koillisessa Demjanskin piireihin, etelässä Tverin alueen Andreapolin sekä kaakossa Penon ja Ostaškovin piireihin[1]. Pinta-alasta 85,1 % on metsää, 11,7 % maatalousmaata ja 1,5 % asuinaluetta[2].

Piiri kuuluu Valdain ylängön reuna-alueeseen. Suurin joki on Pola. Seudulla on lukuisia soita.[4] Hyötykaivannaisiin kuuluvat hiekka, sora, turve, kalkkikivi, merkelikivi ja savi[5]. Suojeltuja luonnonmuistomerkkejä ovat Marjovkajoen kanjoni Odojevon kylän lähellä, Velilskojen karpalosuo, Krasnenski Borin metsäalue, Hlebalovon maisemapuisto, Polajoen mutka Ljubnon kylän luona sekä Marjovon ja Brodin välisen tien varrella sijaitsevien harjujen mäntymetsät[6].

Hallinnollinen jako ja asutus muokkaa

Piiriin kuuluu neljä maalaiskuntaa: Marjovo, Moisejevo, Molvotitsy ja Velily. Hallinnollinen keskus on Marjovon kylä, josta on 237 kilometriä alueen pääkaupunkiin Novgorodiin.[7] Lipjen kunta liitettiin Marjovoon ja Gornojen kunta Molvotitsyyn vuonna 2010[8].

Asutuskeskuksia on yhteensä 139, joista 34:ssä ei ole lainkaan vakituista asutusta[9]. Puolet väestöstä asuu Marjovon kylässä. Kaupunkiväestöä ei ole.[3]

Asukasluvun kehitys

1959 1970 1979 1989 2002
13 543[10] 9 547[11] 7 400[12] 6 835[13] 5 711[14]

Historia muokkaa

Novgorodin tasavallan etelärajalla sijainnut Marjovon (Morjovon) volosti mainitaan ensimmäisen kerran 1200-luvulla. 1400-luvun lopulla se kuului Novgorodin Derevan viidennekseen. Vuonna 1702 alue liitettiin Inkerinmaan ja myöhemmin Novgorodin kuvernementtiin. 1800-luvulla aluetta kutsuttiin Moisejevon volostiksi. Tuolloin se kuului Demjanskin kihlakuntaan.[15]

Vuonna 1927 muodostettiin aluksi Leningradin alueeseen kuulunut Molvotitsyn piiri. Vuonna 1944 sen keskus siirrettiin Marjovoon ja piiri liitettiin vasta perustettuun Novgorodin alueeseen. Molvotitsyn piiri yhdistettiin Demjanskin maaseutupiiriin vuonna 1963, mutta perustettiin uudelleen Marjovon piirinä vuonna 1966.[16]

Liikenne, talous ja palvelut muokkaa

Marjovon kautta kulkee Holmin ja Demjanskin välinen maantie. Lähin rautatieasema on 94 kilometrin päässä Lytškovossa.[17]

Talous perustuu maatalouteen ja metsäteollisuuteen. Piirissä toimii neljä maatalousyritystä, yksi yksityistila ja yli kaksi tuhatta palstaviljelmää. Lisäksi on pieniä puunhankinta- ja puunjalostusyrityksiä sekä elintarvikealan yrityksiä.[18]

Piirissä toimii kuusi lastentarhaa, kaksi alakoulua, peruskoulu, kolme keskikoulua ja lasten harrastuskeskus. Terveys- ja sosiaalipalveluihin kuuluu piirisairaala, poliklinikka, seitsemän lääkintäasemaa, kaksi ensiapuasemaa ja vanhainkoti. Kulttuurilaitoksia ovat piirin kulttuuritalo, kansantaiteen talo, kuusi kylien kulttuuri- ja kerhotaloa, keskuskirjasto, yhdeksän kyläkirjastoa sekä kotiseutumuseo.[19] Vähittäiskaupasta vastaa piirin kulutusosuuskunta sekä joukko yksityisyrittäjiä[20].

Nähtävyydet ja matkailu muokkaa

Seudulla sijaitsee lukuisia muinaisia asuin- ja hautapaikkoja. Marjovon ja Molvotitsyn lähellä on 1200–1400-lukujen muinaislinnat. Rakennusmuistomerkkeihin kuuluvat 1700–1800-luvuilla pystytetyt Marjovon ja Velilyn kirkot sekä Hlebalovon, Odojevon, Velilyn ja Zaseljen kartanoalueet. Historialliset kohteet liittyvät etupäässä toiseen maailmansotaan.[21]

Piirin matkailupotentiaali perustuu seudun puhtaaseen luontoon, kulttuurimaisemiin ja historiallisiin nähtävyyksiin sekä kalastus- ja metsästysmahdollisuuksiin[22]. Marjovossa on pieni hotelli, ruokala ja muutamia kahviloita[23]. Laptevon kylässä toimii moskovalaisten rakentama nykyaikainen kalastus- ja metsästysmaja[24]. Ljubnossa sijaitsee lasten kesäleiri Maslovski Bor[25].

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. a b Shema, s. 8.
  2. a b Shema, s. 71.
  3. a b Tšislennost naselenija Rossii, federalnyh okrugov, subjektov Rossijskoi Federatsii, gorodskih okrugov, munitsipalnyh raionov, gorodskih i selskih poseleni gks.ru. Arkistoitu 5.6.2013. Viitattu 15.6.2013. (venäjäksi)
  4. Shema, s. 14–15.
  5. Shema, s. 17.
  6. Shema, s. 113–115.
  7. Shema, s. 8–9.
  8. Oblastnoi zakon O preobrazovanii nekotoryh munitsipalnyh obrazovani, vhodjaštših v sostav territorii Marjovskogo munitsipalnogo raiona regionz.ru. Arkistoitu 4.4.2016. Viitattu 15.6.2013. (venäjäksi)
  9. Shema, s. 9, 26.
  10. Demoskop Weekly: Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g. (Molvotitsyn piiri) demoscope.ru. Viitattu 15.6.2013. (venäjäksi)
  11. Demoskop Weekly: Vsesojuznaja perepis naselenija 1970 g. demoscope.ru. Viitattu 15.6.2013. (venäjäksi)
  12. Demoskop Weekly: Vsesojuznaja perepis naselenija 1979 g. demoscope.ru. Viitattu 15.6.2013. (venäjäksi)
  13. Demoskop Weekly: Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. demoscope.ru. Viitattu 15.6.2013. (venäjäksi)
  14. Demoskop Weekly: Vserossijskaja perepis naselenija 2002 g. demoscope.ru. Viitattu 15.6.2013. (venäjäksi)
  15. Shema, s. 11–12.
  16. Shema, s. 12–13.
  17. Shema, s. 10.
  18. Shema, s. 43–46.
  19. Shema, s. 38–42.
  20. Shema, s. 48-50.
  21. Shema, s. 116–122.
  22. Shema, s. 46.
  23. Shema, s. 51.
  24. Shema, s. 46–47.
  25. Ofitsialnyi sait Administratsii Marjovskogo munitsipalnogo raiona: Turizm marevoadm.ru. Arkistoitu 5.10.2013. Viitattu 15.6.2013. (venäjäksi)

Aiheesta muualla muokkaa