Marion Rung

suomalainen iskelmälaulaja

Marion Evi Rung (s. 7. joulukuuta 1945 Helsinki) on suomalainen iskelmälaulaja. Erityisesti Marion muistetaan menestyksestään Suomen euroviisuedustajana ja kaksinkertaisena Sopotin laulukilpailun voittajana. Marion saavutti 1970-luvulla suosiota Suomen ulkopuolellakin, kun "El Bimbo", "Der Bauer und sein Weibchen" (suom. "Kylähäät") ja "Señorita por favor" nousivat listoille Saksan liittotasavallassa. Vuosina 1961–2015 Marion on levyttänyt omien laskujensa mukaan 396 laulua.[1]

Marion Rung
Marion Rung, 16, lähdössä Sopotiin kesällä 1962.
Marion Rung, 16, lähdössä Sopotiin kesällä 1962.
Henkilötiedot
Koko nimi Marion Evi Rung
Syntynyt7. joulukuuta 1945 (ikä 78)
Helsinki
Kansalaisuus  Suomi
Ammatti Laulaja, taiteilija
Vanhemmat Rosa Rung (Rosie Andrew)
Puoliso

Ben Petrik Obstbaum (synt. 1940) 1967 - 1972 (ero)

Veli-Matti Kunnaala (synt. 1949) 1979 - 1985 (ero)

Kalle Munck (synt. 1967) 2011 - 2022 (ero)
Lapset Nina Daniela Rung (synt. 1982)
Muusikko
Taiteilijanimi Marion
Marion Rung
Laulukielet suomi
ruotsi
englanti
saksa
ranska
heprea
jiddiš
Aktiivisena 1961–
Tyylilajit iskelmä
pop
viihde
Yhtyeet PROSTYLES
Levy-yhtiöt Emi, Flamingo Music, Philips, RCA, Scandia
Palkinnot

Iskelmä-Finlandia (2002)
Anna-Liisa-palkinto (2005)
Kullervo Linna -palkinto (2007)

Aiheesta muualla
[marionrung.fi Kotisivut]

Muusikonura muokkaa

Uran alku muokkaa

Marion osallistui ensimmäisiin iskelmälaulun SM-kilpailuihin vuonna 1961 sijoittuen toiseksi. Samalla hän sai myös levytyssopimuksen Suomen suurimmassa levy-yhtiössä Musiikki-Fazerilla ja ensimmäisestä levytyksestä "Brigitte Bardot" nousi pienoinen hitti. Todellinen läpimurto Suomen iskelmätaivaalle tapahtui kuitenkin keväällä 1962, kun Marion edusti Suomea Eurovision laulukilpailussa. Ikivihreäksi muodostunut "Tipi-tii" sijoittui seitsemänneksi ja nousi Suomen singlelistan ykköseksi ollen Suomen myydyin äänite useita kuukausia.[2] Samaisena vuonna hitiksi nousi myös "Oi, Jaakko!" ("Amanda").

Marion levytti tasaisesti koko 1960-luvun. Laulut olivat oman aikansa viattomia iskelmiä, jotka sopivat nuoren teinitytön esitettäviksi. Jonkinlaisiksi menestyksiksi ylsivät Toivo Kärjen-Reino Helismaan "Pikku rahastaja" ja "Sydänkäpynen" (1962)[3] sekä käännöskappaleet "Lady Sunshine ja Mister Moon" ("Lady Sunshine und Mister Moon"), "Hei Paula", "Dominicus", "My Boy Lollipop", "Kaiken saan" sekä "Kiva, kiva rakkaus". Toista "Tipi-tiin" kaltaista menestystä ei kuitenkaan syntynyt ja vuosikymmenen lopulla hän päätti panostaa estradiviihteeseen, johon hyvän pohjan olivat luoneet aikaisemmat musikaalivierailut muun muassa Svenska teaternissa. Ensimmäinen ravintolashow nimeltään Marion on onnellinen valmistui vuonna 1968.

1970-luvulla muokkaa

 
Marion Rung vuonna 1971.

1970-luvulla alkoi Marionin uusi tuleminen. Hän pudotti taiteilijanimestään sukunimen 'Rung' pois ja alkoi levyttää musiikkia aikuisempaan makuun. Pitkäsoitto nimeltään Shalom ilmestyi 1972 ja sisälsi juutalaisia lauluja hepreaksi ja jiddišiksi laulettuna. Marion edusti Suomea toistamiseen Euroviisuissa vuonna 1973 Rauno Lehtisen "Tom tom tom" -kappaleella, jonka kuudes sija oli Suomen viisuhistorian paras vuosikymmeniä.[4]

Marion toi päävoiton Sopotin laulufestivaaleilta vuonna 1974, jolloin länsisaksalainen levytuottaja Gerd Thumser kiinnostui Marionin esiintymisestä ja tarjosi hänelle tilaisuuden levyttää ranskalaisen iskelmän "El Bimbo". Laulu menestyi mukavasti Saksan levylistoilla myyden lähes 100 000 kappaletta. Tästä alkoi Marionin muutaman vuoden Länsi-Saksassa kestänyt ura, joka sisälsi muun muassa lukuisia esiintymisiä Saksan televisiossa ja kuusi singlejulkaisua; muun muassa "Kylähäät" (saks. "Der Bauer und sein Weibchen") ja "Señorita Por Favor". Vuonna 1977 Marion voitti Syksyn Sävel -kilpailun ensimmäisenä naisena laululla "Rakkaus on hellyyttä"[5] ja vuonna 1980 Marionin esittämä "Hyvästi yö" (engl. "Where Is the Love") voitti Intervision laulukilpailut Sopotissa.[6]

Vaikka Marion 1970-luvulla levytti ja esiintyikin usein Saksassa sekä muualla Euroopassa, oli hänen suosionsa myös Suomessa korkeimmillaan juuri tuolloin. Hänen menestysiskelmiään olivat muun muassa "Turhaan siipi maassa astelin", "Eviva Espanja", "Jokainen päivä on liikaa" ("Killing Me Softly with His Song"), "El Bimbo", "Ding-a-dong", "Silloin" ("Era"), "Pepe", "Nyt huolet pois", "Baby face", "Kylähäät", "Prinsessa" ("Dancing Queen"), "Rakkaus on hellyyttä", "Señorita por favor", "Halleluja" ("Halleluya") ja "Napoleon". 1970-luvulla Marion vastaanotti levytyksistään kahdeksan kultalevyä ja yhden timanttilevyn. Muutamista hiteistä tehtiin versiot myös saksaksi ja englanniksi. 1970-luvun lopulla englantilaismuusikko Alan David tuotti Marionin englanninkielisen Love is -albumin, jonka laulajatar levytti Lontoossa.

1980-luvulla muokkaa

Rung voitti toistamiseen Sopotin laulukilpailut vuonna 1980, mutta muuten 1980-luku oli uralla hiljaisempaa aikaa johtuen muun muassa perhesyistä. Levytyksiä syntyi kuitenkin tasaiseen tahtiin, esimerkiksi toinen juutalaisia lauluja sisältänyt pitkäsoitto nimeltään Rakkaimmat lauluni. Myös Espoon Tapiolasalin konsertti 1989 äänitettiin pitkäsoitolle nimeltään Marionin konsertti. 1980-luvun menestysiskelmiä olivat muun muassa "Hyvästi yö" ja "Mirjamin valssi".

1990-luvulla muokkaa

1990-luvulla Marion alkoi levyttää tanssittavaa iskelmämusiikkia ja levyt alkoivat taas myydä paremmin. 1990-luvun suosikkeja olivat muun muassa "Nuo silmät", "Mua pidä lähelläs", "Niinkuin viiva vedessä" ja "Lupaus". Vuonna 1989 Marion valloitti Helsingin Kaivohuoneella Suuri musikaalishow -esityksellä, jossa mukana oli myös StepUp-tanssiryhmä. Kesällä 1994 oli vuorossa kesäteatterivierailu Porin Kirjurinluodolla musikaalissa Rakastettu Johansson. 50-vuotisjuhlakiertue käynnistyi 1995 ja Finlandia-talon konsertti televisioitiin. Vuonna 1999 Marion osallistui pitkästä aikaa Syksyn Sävel -kilpailuun kappaleella "Oven aukaisin".

2000-luvulla muokkaa

2000-luvulla Marion oli mukana Leidit Lavalla -kokoonpanossa Katri Helenan, Paula Koivuniemen ja Lea Lavenin kanssa.[7] Loppuunmyytyjen jäähallikonserttien lisäksi hän vastaanotti pitkästä aikaa kultalevyn albumista Leidit levyllä. Vaikka hänen Toivo Kärki -levytyksensä olivat jääneet 1960-luvulle, useissa konserteissa ja televisio-ohjelmissa hän vuosien varrella kyllä esitti Kärkeä, esimerkiksi vuonna 2000 Vexi Salmen vetämässä ohjelmasarjassa Liljankukka kappaleet "Odotin pitkän illan" ja "Äidin syntymäpäivä".[8] Vuonna 2001 Rung juhlisti uraansa kiertueella 40 vuotta laulun voimaa. Hän vastaanotti Iskelmä-Finlandia-palkinnon[7] ja Erikois-Emman vuonna 2002. Vuonna 2005 Vääksyn Toivo Kärki -tapahtumassa Rung palkittiin Maarit Niiniluodon ideoimalla merkittävälle suomalaiselle naisartistille myönnettävällä Anna-Liisa-palkinnolla. Konsertissa hän lauloi useita Kärjen kappaleita, erikoisimpana "Ilta tukkikämpällä". [9] Samana vuonna 2005 häneltä julkaistiin elämäkerta Minä ja Marion.[7] Vuonna 2007 oli vuorossa Kullervo Linna -palkinto tunnustuksena ansioista suomalaisen iskelmä- ja tanssimusiikin edistäjänä. 2000-luvulla Marion sai kultaa yhdessä leidien kanssa, kun heidän albuminsa myynti ylitti kultarajan ja vuonna 2009 Marion sai pitkästä aikaa julkaisemastaan uudesta albumista, Elämän voimaa, kultalevyn.

2010-luvulla muokkaa

Vuonna 2011 Marion vietti 50-vuotistaiteilijajuhlaa, esiintyen 15 eri paikkakunnalla ympäri Suomea alkaen 8. lokakuuta 2011 Lahden Sibeliustalosta. Vuonna 2015 Marion juhlisti 70-vuotispäiviään konsertoimalla ympäri Suomea ja hän juhlisti syntymäpäiviään jo kolmannen kerran tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolla.

2020-luvulla muokkaa

Vuonna 2020 Marion ja Fredi aloittivat yhteisen konserttisarjansa Kulkuri ja Kaunotar, mutta tämä keskeytyi koronapandemian johdosta ja myöhemmin vuonna 2021 Fredin äkilliseen kuolemaan.

Vuonna 2021 oli laulajalle juhlan aikaa, sillä ensilevytyksestä oli kulunut 60 vuotta. Juhlakiertue konserttisaleissa pääsi vauhtiin, mutta koronapandemia siirsi konsertteja myöhempään ajankohtaan. Loput juhlakonsertit saatiin pidetyksi syksyllä 2022. Vuonna 2023 Marion kiertää Suomea Prostyles-yhtyeensä kanssa ja juhlistaa kappaletta "Tom Tom Tom", jonka julkaisusta ja Euroviisumenestyksestä tulee keväällä kuluneeksi 50 vuotta. Hänelle myönnettiin valtion taiteilijaeläke maaliskuussa 2024.[10]

Timantti- ja kultalevyt muokkaa

Marion sai suurimman osan kultalevyistä 1970-luvulla, kun kahdeksan levyä ylitti kultarajan ja yksi jopa timanttirajan. Marionin hittejä ovat mm. ”El Bimbo”, ”Tipi-tii”, ”Rakkaus on hellyyttä”, ”Tom tom tom”, ”Eviva Espanja” ("Eviva España"), ”Señorita Por Favor”, ”Nuo silmät”, ”Lupaus”, ”Mirjamin valssi”, ”Elämän voimaa”, ”Kylähäät”, ”Napoleon”, ”Oi Jaakko!" ("Amanda"), ”Prinsessa” ("Dancing Queen") ja ”Baby Face”.

Yksityiselämä muokkaa

Marionin äiti Rosa Rung (10.3.1923 – 5.1.2012) esiintyi laulajana 1940-luvulla taiteilijanimellä Rosie Andrew muun muassa Olavi Virran kanssa.[11][12]

Marionilla on vuonna 1982 syntynyt tytär Nina Daniela ja kaksi lastenlasta, poikia molemmat.[13]

Marion on ollut kolme kertaa naimisissa. Kaikki liitot ovat päättyneet avioeroihin. Hänen monivuotinen kihlattunsa Tapani Jaakkola kuoli syöpään lokakuussa 2006.

Taustaltaan Marion on juutalainen.[14]

Diskografia muokkaa

Albumit muokkaa

Kokoelmat muokkaa

  • Marion Rung 1962-1966  (1973)
  • Marionin parhaita  (1974) kultalevy
  • Marionin parhaita 2  (1977)
  • Makeelta maistaa Marion 1969-1970  (1978)
  • Marionin parhaita 3  (1979)
  • 18 toivotuinta  (1982)
  • Iskelmäkansio  (1989) (2LP)
  • Aarteet  (1994)
  • Aarteet 2  (1994)
  • 20 suosikkia - Tipi-tii  (1995)
  • 20 suosikkia - El Bimbo  (1996)
  • Aurinkosilmät  (2000) (2CD)
  • Kaunis satu rakkauden  (2001)
  • Shalom - rakkaimmat lauluni  (2004)
  • Elän parasta aikaa - 36 rakastetuinta laulua  (2004) (2CD)
  • Marion, olkaa hyvä - kaikki singlet 1971-1986   (2005) (4CD)
  • Nostalgia  (2006)
  • Collections  (2008)
  • Hyvästi yö - 15 suosikkia   (2011)
  • Tähtisarja - 30 suosikkia   (2011)
  • Marion - Sinulle   (2015) (3CD)

Esiintymisiä muokkaa

Laulukilpailut muokkaa

  • 1961: Suomen iskelmälaulukilpailu; sijoitus 2.
  • 1961: Pohjoismaiden pääkaupunkien Nuorten Sävel -kilpailu, Tukholma; sijoitus 1. - tyttöjen sarja
  • 1962: Eurovision laulukilpailu, Luxemburg; sijoitus jaettu 7.
  • 1962: Sopotin laulufestivaali, Puola; sijoitus 7.
  • 1967: Suomen euroviisukarsinta; sijoitus 7. ja 8.
  • 1968: Kultainen Orpheus, Bulgaria; sijoitus 1.
  • 1968: The Golden Stag Festival, Romania: Special Prizes awarded by the Jury
  • 1969: Suomen euroviisukarsinta; sijoitus 6.
  • 1970: Ateenan lauluolympialaiset, Kreikka; sijoitus (semifinaali)
  • 1973: Eurovision laulukilpailu, Luxemburg: sijoitus 6.
  • 1974: Suomen euroviisukarsinta; sijoitus: pääsy semifinaaliin
  • 1974: Sopotin laulufestivaali, Puola; sijoitus 1.
  • 1974: Yamahan laulufestivaali, Japani: Parhaan esiintyjän palkinto
  • 1976: Istanbulin laulufestivaali, Turkki; sijoitus 3.
  • 1977: Musical Mallorca -festivaali, Espanja: Persoonallisimman esiintyjän palkinto
  • 1977: Syksyn sävel; sijoitus 1.
  • 1980: Sopotin Intervision laulukilpailu, Puola; sijoitus 1.
  • 1988: Syksyn sävel; sijoitus: vain voittaja julkistettiin
  • 1999: Syksyn sävel; sijoitus 7.

Teatteri muokkaa

Ravintolashow't muokkaa

  • 1968: Marion on onnellinen
  • 1969: John, Paul ja Marion
  • 1972: Shalom
  • 1973: Marion & Kim Floor
  • 1973: Rung on the floor
  • 1976: Swing back
  • 1978: Kannat kattoon (Marion ja Georg Dolivo)
  • 1980: Yksi oikein + kolme lisänumeroa
  • 1983: Marion
  • 1984: Rhapsody in blue - Milleristä Mirandaan
  • 1986: 60-luku uusiks
  • 1987: Marionin 25-vuotistaiteilijajuhlashow
  • 1989: The great musical show
  • 2001: E'Viva Marion

TV-show't muokkaa

  • 1966: Marion hyllyllä
  • 1968: 7 x Marion
  • 1972: Shalom
  • 1973: John, Paul ja Marion
  • 1974: Nattmusik med Marion
  • 1976: Tänä iltana Marion
  • 1979: Marion aus Finland (tuotanto Saksan TV)
  • 1980: Marion Sofiassa (tuotanto Unkarin TV)
  • 1981: Marion-show
  • 1985: Rhapsody for a Blue Lady
  • 1989: Tähti ja hänen kaupunkinsa (tuotanto Saksan TV)
  • 1989: Rakkaimmat lauluni

Konsertit muokkaa

  • 1976: Ensikonsertti Finlandia-talossa
  • 1986-89: Rakkaimmat lauluni
  • 1987: Marionin 25-vuotistaiteilijajuhlakiertue
  • 1989: "Marionin konsertti". Espoon kulttuurikeskus, Tapiolasali.
  • 1991: Suuri musikaalishow & Rakkaimmat lauluni
  • 1995-96: 50-vuotisjuhlakiertue
  • 2000: Leidit lavalla
  • 2001: Laulun voimaa -40-vuotistaiteilijajuhlakiertue
  • 2005: 45-vuotistaiteilijajuhlakonsertti Savoy-teatterissa.
  • 2009: Elämä estradilla -konsertti, Konserttitalo Martinus
  • 2011: Marion - Olkaa Hyvä! 50. Taiteilijajuhlavuoden konserttisarja.
  • 2015-2016: Aidosti - Marion 70-vuotisjuhlakiertue
  • 2017: Konsertti Tampere-talolla (Marion ja Viktor Klimenko)
  • 2018: Elämämme laulut -konserttikiertue (Marion ja Joel Hallikainen)
  • 2019-2020: Kulkuri ja kaunotar -konserttikiertue (Marion ja Fredi)
  • 2021-2022: 60v. Taiteilijajuhlakonserttikiertue - Aurinkosilmät
  • 2023: 50 vuotta Tom Tomista -konserttikiertue
  • 2023 - 2024: Yhdessä -konserttikiertue (Marion Rung, Lea Laven, Kai Hyttinen, Markku Aro)

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Levytykset 1961–2015 marionrung.fi. Arkistoitu 17.7.2015. Viitattu 17.10.2015.
  2. Suomi 1962: Marion Rung – Tipi-tii Viisukuppila. Viitattu 9.12.2016.
  3. Kalervo Kärki: Sydämeni sävel - Toivo Kärki ja hänen musiikkinsa, s. 510. Tampere: Mediapinta, 2015. ISBN 978-952-235-888-2.
  4. Suomi 1973: Marion Rung – Tom tom tom Viisukuppila. Viitattu 9.12.2016.
  5. Luoma, Jukka: Mitä Missä Milloin 1979, s. 16. Kustannusosakeyhtiö Otava, 1978. ISBN 951-1-04873-2.
  6. Muistathan: Suomen karsinnat 1980 Viisukuppila. Viitattu 9.12.2016.
  7. a b c Pajala, Mari: Erot järjestykseen! Eurovision laulukilpailu, kansallisuus ja televisiohistoria, s. 281. Väitöskirja, Turun yliopisto. Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen tutkimuksia 88. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 2006. ISBN 951-39-2583-8.
  8. Kärki 2015, s. 891
  9. Kärki 2015, s. 886
  10. Andy McCoylle myönnettiin taiteilijaeläke – Myös nämä tutut henkilöt saavat taiteilijaeläkkeen www.iltalehti.fi. Viitattu 14.3.2024.
  11. Musiikin salanimiä. Harri Hirvi. Web Archive 2011.
  12. Nurmisto, Inka: Marionin äiti kuoli. Iltalehti, 7.1.2012. Alma Media. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 3.1.2013.
  13. Marion ja Fredi ovat selvinneet rankan alan karikoista ja hulluista työvuosista: ”Paino karttui suurimmillaan 155 kiloon” www.iltalehti.fi. Viitattu 14.1.2020.
  14. https://www.marionrung.com/

Aiheesta muualla muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Marion Rung.