Margareta Momma
Anna Margareta Momma (os. von Bragner, 1702 Alankomaat – 23. marraskuuta 1772 Tukholma[1]) oli ruotsalainen kustantaja, toimittaja ja päätoimittaja. Hän kirjoitti poliittisen esseelehden Samtal emellan Argi Skugga och en obekant Fruentimbers Skugga pseudonyymilla Den okiände Qwinno-Skugga ja toimitti Stockholm Gazettea. Häntä pidetään Ruotsin ensimmäisenä naistoimittajana. Sen lisäksi hän oli Euroopan ensimmäisiä naistoimittajia.
| Margareta Momma | |
|---|---|
| Anna von Bragner | |
| Henkilötiedot | |
| Ammatti | kustantaja, toimittaja ja päätoimittaja |
| Puoliso | Peter Momma |
| Lapset | Petter Momma (1738–1758), Wilhelm Momma (1740–1772)[1][2], Elsa Momma (1744–1826)[2] |
| Kirjailija | |
| Salanimi | Den okiände Qwinno-Skugga, en obekant Fruentimbers Skugga |
| Pääteokset | Samtal emellan Argi Skugga och en obekant Fruentimbers Skugga |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Alkuvuosina muokkaa
Margareta Momma syntyi Alankomaissa, mahdollisesti ranskalaisten hugenotien jälkeläisenä.
Vuonna 1735 hän meni naimisiin ruotsalaisen kustantajan Peter Momman (k. 1772) kanssa, jonka suku oli myös alun perin Alankomaista.[1] He jäivät asumaan Ruotsin pääkaupunkiin Tukholmaan.[3] Heille syntyi kolme lasta: Petter (1738–1758)[3], Wilhelm (1740–1772)[1][3] ja Elsa (myöh. Elsa Fougt, 1744–1826).[2][3] Vuonna 1737 Peter ja Margareta Momma perustivat Tukholmaan oman kustantamon, joka painoi sellaisia suosittuja lehtiä kuin Stockholm Gazetten (1742) ja Stockholms Weckoblad (1745).[3]
Ura muokkaa
Momma kirjoitti suositun, ruotsinkielisen esseelehden Samtal emellan Argi Skugga och en obekant Fruentimbers Skugga eli Samtal, jonka 10 eri numeroa julkaistiin valtiopäivien yhteydessä vuosina 1738–1739. Samtal herätti suurta huomiota silloin Ruotsissa, mutta oman elämänsä aikana sen kirjoittaja eli nimettömänä ja tuntemattomana. Myöhemmin paljastui, että sen oli kirjoittanut Momma ja tästä teoksesta häntä parhaiten tunnetaan. Esseelehdet olivat uusia tiedotusvälinemuotoja senaikaisessa Euroopassa, ja hänen esseelehtensä oli niistä ensimmäisiä Ruotsissa. Muita vastaavia ruotsalaisia esseelehtiä siitä ajasta on mm. Skuggan Af den döda Argus, Samtal, I Dödas Rijke, Emellan Den Sedo-Lärande Mercurius ja Den Swänska Argus. Momman esseelehti on todennäköisesti saanut näistä vaikutteita.
Samtal-esseelehti käsitteli ulkopolitiikkaa, sosiaalipolitiikkaa, moraaleja ja itsenäisyyttä, valaistumisen aiheita sekä muita ajankohtaisia yhteiskunnallisia kysymyksiä. Jokainen numero on kirjoitettu fiktiivisen argumentatiivisen keskustelun muodossa kahden kuvitteellisen hahmon välissä: miespuolisen Argi skugga (Argin varjo) ja naispuolisen Fruentimbers skugga (Naisen varjo) välissä. Toisinaan keskusteluun osallistuvat muut hahmot kuten Muselmanen (Muslimi) ja Philosophen (Filosofi). Usein esitettiin kritiikkiä katolisen kirkon vastaan valaistumisen näkökulmasta. Tällaista kritiikkiä oli yleistä Alankomaissa, mutta ei Ruotsissa. Esseen keskusteluissa edistettiin sananvapautta ja uskonnonvapautta, kehotettiin kääntämään tekstejä ruotsin kielelle eikä vain yliopistoissa käytössä oleville kielille, jotta tieto levisi useammalle ihmiselle sekä todettiin, että naisten tulisi myös saada korkea-asteen koulutusta ja osallistua julkiseen keskusteluun. Lukijoilta tuli palautetta, joissa he arvostelivat filosofiaa käsittelevää naista, ja Momma satirisoi tätä palautetta lehdessä. Samtaliin vaikuttivat voimakkaasti Manner-Euroopan valaistumisen ideat ja sitä pidettiin radikaalina ja progressiivisena, minkä takia se oli ristiriidassa silloisten sensuurilakien kanssa. Sensuuri ei kuitenkaan kieltänyt sitä ja lehti lopetettiin tuntemattomista syistä vain kymmenen numeron jälkeen vuonna 1739, vaikka uusia aiheita oli suunnitteilla.
1700-luvun vapauden ja kustavilaisen aikoina Ruotsissa oli useita julkaisuja, joita naiset kirjoittivat ja toimittivat tai joita kirjoitettiin naisia varten. Näissä julkaisuissa paitsi käsiteltiin valaistumisen aikakauden yleisempiä aiheita, niissä myös keskusteltiin ja kyseenalaistettiin naisten oikeuksia ja asemaa yhteiskunnassa usein esseinä, kirjeinä ja kuvitteellisina keskusteluina. Momma oli todennäköisesti ensimmäinen, joka rupesi julkaisemaan tällaisia. Suurin osa 1700-luvun Ruotsin naistoimittajista ja kirjailijoista kirjoitti salanimellä (yleensä ranskankielisellä nimellä), minkä takia heidän oikea nimensä on harvoin tiedossa. Tässäkin suhteessa Momma poikkeaa valtavirrasta, koska tiedämme hänen olleen Ruotsin ensimmäisiä naistoimittajia.
On myös tullut ilmi, että Momma toimitti ranskankielistä lehtiä Stockholm Gazette vuosina 1742–1752. Vuonna 1769 perheyrityksenkustannustoiminta siirtyi pariskunnan toiselle pojalle Wilhelm, joka pari vuotta myöhemmin joutui pakenemaan ulkomaille,[1][2] jolloin perheyrityksen omistus siirtyi heidän tyttärensä miehelle Henrik Fougt.[3] Seuraavana vuonna Peter, Margareta ja heidän poikansa Wilhelm kuolivat. Kun kymmenen vuotta myöhemmin Henrik Fougt kuoli, perheyrityksen omistus lopultakin siirtyi heidän tyttärelleen, Henrikin leskelle Elsa Fougtille,[3] joka johti yritystä vuoteen 1811 asti, kun hän jäi eläkkeelle ja omistus siirtyi hänen pojalleen.
Mommapriset muokkaa
Ruotsalainen palkinto "Mommapriset - Årets Utgivare" (suomeksi: 'Mommapalkinto - Vuoden kustantaja') on saanut nimensä Margareta Momman mukaan.
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- Samtal emellan Argi Skugga och en obekant Fruentimebers Skugga. Nyligen ankommen til de dödas Rijke (1738–39).
- Stockholm Gazette: redacteur tussen 1742 en 1752.
- Margareta Berger, Pennskaft. Kvinnliga journalister i svensk dagspress 1690–1975 (Tukholma 1977).
- Lisbeth Larsson, ‘Min kære søster og uforlignelige ven! Om 1700-tallets svenske presse og dens fruentimmer tidsskrifter’, in: Eva Haettner Aurelius en Anne-Marie Mai red., Nordisk kvindeliteraturhistorie 1 (Kööpenhamina 1993) 427–439.
- Lotte Jensen, ‘Bij uitsluiting voor de vrouwelijke sekse geschikt’. Vrouwentijdschriften en journalistes in Nederland in de achttiende en negentiende eeuw (Hilversum 2001) 55–56.
- Ann Öhrberg, Vittra fruntimmer. Författarroll och retorik hos frihetstidens kvinnliga författare (Uppsala 2001) 165–187, 339–345.
- Mikaela Lirberg ja Anna-Karin Skoglund, 'Ett vittert fruntimmer[vanhentunut linkki]'. En studie av boktryckaränkor och speciellt fru Fougt (Magisteruppsats i bilioteks- och informationsvetenskap vid bibliotekshögskolan/biblioteks- och informationsvetenskap 2002) 49.
- Signum Svenska kulturhistoria: Den Gustavianska tiden
Viitteet muokkaa
- ↑ a b c d e Wikström, Lars: Peter Momma Svenskt biografiskt lexikon. Viitattu 4.4.2020. (ruotsiksi)
- ↑ a b c d Gillingstam, Hans: Momma, släkt Svenskt biografiskt lexikon. Viitattu 4.4.2020. (ruotsiksi)
- ↑ a b c d e f g Jensen, Lotte: Bragner, Anna Margareta von (?-1772) Digitaal Vrouwenlexicon van Nederland. 13.01.2014. Viitattu 4.4.2020. (hollanniksi)
