Maltan muinaiskulttuuri
Maltan muinaiskulttuuri on Maltan saarille Välimeren muista kulttuureista vuosisatojen aikana levinnyt muinainen kulttuuri. Maltalla on ajanjaksolla 4000–2500 eaa. rakennettuja rakennelmia. Näin vanhoista kulttuureista ei ole säilynyt kirjoituksia, joten päätelmät Maltan kivikautisesta kulttuurista perustuvat puhtaasti arkeologisiin löytöihin.
On väitetty, että Maltan poikkeuksellisen runsaat löydöt perustuvat saarten maaperään, josta on voitu nostaa rakennukseen sopivaa hiekkakiveä mielin määrin hyödyntämättä muinaismuistoja, ja sen vuoksi kivikautiset temppelit ovat säilyneet hajottamattomina. Niin tai näin, Maltan kivikautisen kulttuurin saavutuksille ei tunneta vastinetta muualta maailmasta.
Merkittävimmät ja parhaiten säilyneet muinaistemppelit ovat Tarxien Vallettan lähistöllä ja Haqar Quim (arabiaa, suom. seisovat kivet) saaren lounaisrannikolla sekä maanalainen luolasto Hal Saflienin hypogeum lähellä satamaa. Muita merkittäviä muinaismuistoja ovat Mnadrjan, Kordin, Ta' Hagratin, Skorban ja Borg In-Nadurin temppelit Maltan pääsaarella ja Ġgantijan rauniot Gozon saarella. Maltan kivikautiset temppelit on yleensä rakennettu kolmi- tai viisilehtisen apilan muotoon, Tarxienin ja Hagar Quimin suurissa temppeleissä on jopa kuudesta seitsemään osiota. Samanmuotoisia rakennelmia ei ole tavattu muualta maailmasta.
Maltan temppeleitä väitetään maailman vanhimmiksi vapaasti seisoviksi kivirakennelmiksi. Niistä aikaisimmat ovat melko yksinkertaisia kuoppahautoja, joista vanhimmat ovat noin kahdeksan tuhatta vuotta vanhoja. Kivikautisen kulttuurin kukoistuskautena noin 3000–2500 eaa. rakennetuille suurimmille temppeleille ei tunneta vastineita muualta maailmasta. Vaikuttaa siltä, että kivikautinen kukoistus on päättynyt äkillisesti noin 2500 eaa. ja Malta on ollut tyystin asumaton 2500–1000 eaa., kunnes se on pronssikaudella asutettu uudelleen Apenniinien niemimaalta, Sisiliasta ja kauempaa aina Foinikiasta asti.
Maltan muinaiskulttuuriin liittyy myös muita erikoisia piirteitä. Lähes kaikki säilyneet veistokset kuvaavat nykykatsannon mukaan ylettömän lihavia naisia. Hypogeumiin haudatuista useista tuhansista vainajista vain yksi on kyetty tunnistamaan mieheksi. Lisäksi kivikautiselta ajalta ei ole säilynyt jänistä suuremman eläimen tappamiseen sopivia aseita.
Edellä mainittujen seikkojen vuoksi Malta on saavuttanut kulttimainetta jonkinlaisen alkuperäisen matriarkaalisen ja rauhanomaisen kulttuurin alkukotina. Onkin kiistämätöntä, että esimerkiksi Mnadrjan temppeli on rakennettu pikemminkin kaunista näköalaa kuin helppoa puolustettavuutta ajatellen. Näin vanhoista ajoista puheen ollen on kuitenkin vaikea tietää, onko Malta ollut vain eristetty rauhanomainen saareke keskellä sotaista merta vai onko se itse asiassa vain ainoa olosuhteiden oikusta säilynyt esimerkki siitä, millaista elämä on 6 000 vuotta sitten ollut laajemmallakin alueella.
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
 |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Maltan muinaiskulttuuri Wikimedia Commonsissa
- Zammit, Themistocles: The Prehistoric Temples of Malta and Gozo. S. Masterson, Malta, 1997.
- Trump, D. H.: Malta, an Archaeological Guide. Progress Press Co., Valletta, Malta, 2000.