Malesian väestö
Malesian väestö koostuu Malesian liittovaltion alueella asuvista malaijeista, kiinalaisista ja intialaisista, sekä useista alkuperäiskansoista. Maan asukasluku on noin 30 miljoonaa ja väestönkasvu on suhteellisen nopeaa. Suurin osa väestöstä asuu Länsi-Malesian rannikkoseuduilla. Puhutuimmat kielet ovat malaiji, kiina ja tamili. Lisäksi maassa puhutaan useita vähemmistökieliä.[1][2][3]
| Malesian väestö | |
|---|---|
| Väkiluku | 30 073 353 (2014) |
| Väentiheys | 92/km2 |
| Väestönkasvu | 1,47 % % |
| Syntyvyys | 20,06 syntynyttä / 1 000 henkilöä |
| Kuolleisuus | 5 kuollutta / 1 000 henkilöä |
| Elinajanodote | 74,52 vuotta |
| -miehet | 71,74 vuotta |
| -naiset | 77,48 vuotta |
| Hedelmällisyysluku | 2,58 lasta/nainen |
| Ikärakenne | |
| 0–14-vuotiaat | 28.8 % |
| 15–64-vuotiaat | 65,7 % |
| 65 vuotta täyttäneet | 5,3 % |
| Väestöryhmät | |
| Kansallisuus | Malesia |
| Suurin väestöryhmä | malaijit 50 % |
| Vähemmistöryhmät |
kiinalaiset 22 % intialaiset 7 % alkuperäiskansoja 11 % |
| Kieli | |
| Virallinen kieli | malaiji |
| Muut kielet | kiina, tamili |
| Uskonto | |
| Pääuskonto | islam |
| Vähemmistöuskonnot | buddhalaisuus, kristinusko, hindulaisuus |
Väestöjakauma muokkaa
Malesia on moniin muihin Kaakkois-Aasian maihin verrattuna vähäväkinen, maan asukasluku on noin 30 miljoonaa.[3][2] Asutus on keskittynyt Malakan niemimaalle, missä asuu 80 % maan väestöstä. Itä-Malesian osavaltioiden yhteenlaskettu asukasluku on 5,4 miljoonaa.[4] Malesian vuosittainen väestönkasvu oli vuoden 2014 arvion mukaan 1,47 %[3].
Maan valtaväestön muodostavat malaijit, joita Malesian väestöstä on noin 50 %. Kiinalaisia on noin neljäsosa väestöstä ja intialaisia vajaa 10 %.[3][5] Malaijeista ja muista Malesian alkuperäiskansoista käytetään nimitystä bumiputrat - maan pojat. Loput etniset ryhmät, kuten kiinalais- ja intialaisväestönosat ovat ei-bumiputria.[5] Bumiputrat ovat asuttaneet Malesian aluetta tuhansia vuosia, toisin kuin kiinalais- ja intialaisväestö, jotka ovat tulleet alueelle pääasiassa 1800- ja 1900-luvun siirtomaa-aikana.[5][1]
Malaijit eivät kuitenkaan ole Malesian alkuperäisasukkaita. Nykyisten Malesian malaijien esi-isät saapuivat alueelle 4000-2000 vuotta sitten Indokiinan ja eteläisen Kiinan alueelta.[2][6] Malaijien tulon aikaan Malakan niemimaalla asui orang asli -kansoja. Borneon sademetsissä taas asui useita alkuperäiskansoja, runsaslukuisimpina dajakit.[5][6]
Etniset ryhmät muokkaa
Malaijit muokkaa
- Pääartikkeli: Malaijit
Malesian malaijit muodostavat maan suurimman väestönosan. Länsi-Malesiassa maan rannikkoalueiden asukkaista malaijeja on noin 60 prosenttia. Itä-Malesiassa malaijit ovat vähemmistönä, sillä Borneolla malaijeja on vain 20 % väestöstä. Malesiassa politiikka on ollut malaijeja suosivaa, sillä väestön enemmistön muodostamat malaijit ovat olleet vähävaraisempia kuin kiinalaiset.[5] Politiikalla on pyritty tasaamaan tuloeroja ja estämään etnisiä levottomuuksia.[1]
Malaijit muodostavat enemmistön kaikissa muissa Malakan niemimaan osavaltioissa paitsi Penangilla. Itä-Malesian osavaltioissa Sabahissa ja Sarawakissa alkuperäiskansat muodostavat väestön enemmistön.[7][8]
Kiinalaiset muokkaa
- Pääartikkeli: Malesiankiinalaiset
Kiinalaiset ovat saapuneet Malakan niemimaalle pääasiassa Britannian siirtomaavallan aikana. Britit houkuttelivat politiikallaan kiinalaista työvoimaa. Kiinalaisia oli saapunut alueelle jo vuosisatojen ajan, mutta siirtomaa-aikana kiinalaisia tuli alueelle tuhansittain.[1][5] Kiina oli brittiläisille siirtomaa-ajan merkittävin työvoiman lähde. Kiinalaisia muutti etenkin kaupunkeihin, missä he toimivat kauppiaina. Kiinalaiset saivat kaupungeissa hallitsevan aseman ja maan talous on edelleen pääosin heidän käsissään.[1][6] Suurin osa kiinalaisista saapui kuitenkin työskentelemään vaatimattomampiin oloihin, kuten Malakan niemimaan tinakaivoksille ja kumipuuviljelmille.[1]
1930-luvulla kiinalaisia oli Malaijan väestöstä noin 40 %, mikä aiheutti pelkoa malaijiväestössä, että he joutuvat kokemaan saman kohtalon kuin Pohjois-Amerikan intiaanit.[1] Eniten kiinalaisväestöä asuu pääkaupunki Kuala Lumpurissa, Penangissa ja Johorin osavaltiossa.[9] Penang on Malesian ainoa osavaltio, jossa kiinalaiset ovat enemmistönä.[7]
Intialaiset muokkaa
- Pääartikkeli: Malesian intialaiset
Kuten kiinalaisetkin, intialaiset tulivat alueelle brittivallan aikana. Intialaisväestöä alkoi saapua alueelle etenkin 1880-luvulla, kun brittiläiset suosivat intialaisia yhä enemmän kiinalaisiin nähden, koska heitä pidettiin sävyisämpinä.[1] Suurin osa intialaisväestöstä saapui alueelle Sri Lankasta tai Tamil Nadusta, joten heidän pääkielensä on tamili.[2] Intialaiset tulivat työskentelemään pääasiassa öljypalmu- ja kumipuuviljelmille.[5] Osa intialaisista oli myös entisiä vankeja, jotka britit sijoittivat pääasiassa Singaporeen. Useat vangeista jäivät vapautumisen jälkeen pysyvästi asumaan Singaporeen.[10] Intialaisia asuu prosentuaalisesti eniten Selangorissa, missä heitä on 18 % väestöstä.[7]
Alkuperäiskansat muokkaa
Muut bumiputrat, eli Malesiassa asuvat alkuperäiskansat, muodostavat maan väestön vähemmistön. Malakan niemimaalla asuvat alkuperäiskansat, orang aslit, ovat keskittyneet maan sisäosiin, minne he ovat siirtyneet rannikoille keskittyneen malaijiasutuksen tieltä.[6][1] Orang aslit ovat yleisnimitys Malakan niemimaan alkuperäiskansoille, joita ovat semangit, protomalaijit ja senoit. Semangit, joita kutsutaan myös negritoiksi, asuvat maan pohjoisosassa, protomalaijit eteläosassa ja senoit keskiosissa. Semangien väkiluku on noin 3 500, protomalaijien noin 50 000 ja senoiden noin 60 000.[5][11]
Alkuperäiskansat ovat osin kaupungistuneet ja sulautuneet malaijiväestöön. Malesian hallitus on myös politiikallaan pyrkinyt asuttamaan alkuperäiskansoja tietyille alueille, mikä on tuhonnut heimojen alkuperäistä kulttuuria. Käytännössä tavoitteena on ollut alkuperäiskansojen sulauttaminen malaijiväestöön.[5]
Etenkin Itä-Malesian Sabahin ja Sarawakin väestöstä huomattava osa on alkuperäiskansoja ja malaijit ovat alueella vähemmistönä.[8] Sarawakin ja Sabahin alkuperäiskansojen väkiluku on yhteenlaskettuna noin kolme miljoonaa.[5][8] Alkuperäiskansat eivät Itä-Malesiassa muodosta yhtenäistä ryhmää, vaan heidät voidaan jakaa noin 40 etniseen ryhmään.[5] Suurimmat kansat ovat dajakit, ibanit, bidayuht, melanaut, kadazanit, bajaut, murut, orang ulut ja sulukit.[2][5][9][11] Monet heimot elävät edelleen varsin alkukantaista elämää.[5]
 Malesian väestön etninen jakauma osavaltioittain. [7][8] | ||||
|---|---|---|---|---|
| Osavaltio | Väkiluku (2010) |
Bumiputria % väestöstä |
Kiinalaisia % väestöstä |
Intialaisia % väestöstä |
 Johor
|
3 348 283 | 55 | 36 | 6 |
 Kedah
|
1 947 651 | 72 | 19 | 8 |
 Kelantan
|
1 539 601 | 93 | 5 | 1 |
 Malakka
|
821 110 | 54 | 36 | 17 |
 Negeri Sembilan
|
1 021 064 | 46 | 36 | 17 |
 Pahang
|
1 500 817 | 95 | 2 | 1 |
 Penang
|
1 561 393 | 33 | 55 | 11 |
 Perak
|
2 352 743 | 45 | 41 | 14 |
 Perlis
|
231 541 | 78 | 17 | 1 |
 Sabah
|
3 206 742 | 80 | 13 | 1 |
 Sarawak
|
2 471 140 | 72 | 26 | 1 |
 Selangor
|
5 462 141 | 44 | 35 | 18 |
 Terengganu
|
1 034 977 | 94 | 5 | 1 |
 LT Kuala Lumpur
|
1 627 172 | 39 | 47 | 13 |
 LT Labuan
|
85 272 | 80 | 16 | 1 |
 LT Putrajaya
|
67 964 | 94 | 2 | 3 |
Monikulttuurinen yhteiskunta muokkaa
Malesian etniset ryhmät elävät useimmiten rauhassa keskenään. Seka-avioliitot etnisten ryhmien välillä ovat harvinaisia. Yhtenä syynä siihen on se että kiinalaisväestö asuu kaupungeissa ja intialaisväestö plantaasien lähettyvillä. Malaijit ovat taas levittäytyneet ympäri maata. Uudet maahanmuuttajatkin hankkivat puolisonsa yleensä vanhasta kotimaastaan.[5]
Malesiassa noudatettu politiikka on myös estänyt väestönosien sekoittumista keskenään, sillä politiikka on bumiputraväestöä suosivaa, mikä on nostanut malaijikulttuurin ja islamin erikoisasemaan.[5][1]
Vakavimmat mellakat etnisten ryhmien välillä ovat sattuneet 1960-luvulla. Malesian liittovaltion perustamisen jälkeen vuonna Malakan niemimaan malaijienemmistön ja Singaporen kiinalaisenemmistön väliset jännitteet purkautuivat levottomuuksiksi Singaporessa, mikä johti omalta osaltaan Singaporen erottamiseen Malesiasta.[1] Vuonna 1969 sattuneissa mellakoissa Kuala Lumpurissa kuoli lähes 200 henkeä, kun jännitteet malaijiväestön ja kiinalaisväestön välillä purkautuivat väkivaltaisuuksiksi.[2][1][12] Tapauksen jälkeen maan politiikkaa muutettiin malaijeja suosivammaksi, millä on pyritty estämään levottomuuksia.[1] Vuonna 2001 sattui toistaiseksi pahin mellakka vuoden 1969 verilöylyn jälkeen, kun Kuala Lumpurissa kuusi ihmistä sai surmansa intialais- ja malaijiväestön välisessä mellakassa.[13]
Malesia on kuitenkin malliesimerkki maasta, missä väestön eri etniset ryhmät elävät rauhanomaisesti keskenään, vaikka ristiriitoja ovat aiheuttaneet varallisuuden epätasainen jakautuminen eri väestönosille.[6]
Kielet muokkaa
Maan virallinen kieli on malaiji, bahasa melayu, joka on malaijiväestön pääkieli.[3] Muut pääkielet ovat englanti, mandariinikiina ja tamili.[14] Kiinalaisväestö puhuu mandariinin lisäksi kantonia, hokkienia, hakkaa, hainania ja foochownia.[3] Intialaisväestö puhuu enimmäkseen tamilia, mutta osa puhuu myös telugua tai punjabia.[3] Maan lingua francana on käytetty brittienglantia.[2] Englanti on saanut runsaasti vaikutteita paikalliskielistä, ja maassa puhuttavaa kreolienglantia kutsutaan manglishiksi.[15]
Kaikkiaan Malesiassa puhutaan noin 140 eri kieltä, joista Länsi-Malesiassa puhutaan noin neljääkymmentä. Itä-Malesiassa puhutaan useita alkuperäiskansojen kieliä. Suurimmat vähemmistökielet ovat iban ja kadazan.[14]
Uskonto muokkaa
Malesian valtauskonto on islam, joka on malaijiväestön uskonto. Muslimeja on kaikkiaan 60 % väestöstä. Suurin osa kiinalaisista on buddhalaisia, joita koko väestöstä on noin 19%. Enemmistö intialaisista on hinduja, joita on noin 6 %. Kristittyjä on 9 % väestöstä. Kiinalaisten vähemmistönä on muun muassa konfutselaisia ja taolaisia. Alkuperäiskansat harjoittavat monia eri heimojen uskontoja.[4][11]
Islam on maan näkyvin uskonto, joka ilmenee myös maan hallinnossa, sillä suurin osa maan osavaltioista on sulttaanin johtamia sulttaanikuntia. Sulttaani on islamilainen arvonimi hallitsijalle. Sulttaanien joukosta valitaan myös maan kuningas, joka on maan muslimien ylin uskonnollinen johtaja.[2][1][5] Useimmat malaijit noudattavat ramadania, mutta eivät kaikki. Kiinalais- ja intialaisväestöä paastokuukausi ei koske. Malesiassa islam on varsin maltillista, ja maan hallitus jarruttaa ääri-islamilaisia suuntauksia.[2]
Muut etniset ryhmät viettävät omia uskonnollisia juhliaan. Buddhalainen kiinalaisväestö viettää muun muassa kiinalaista uuttavuotta ja hindulainen intialaisväestö deepavalia.[16]
Malesian virallinen uskonto on siis islam, mutta perustuslaissa myös vähemmistöuskonnot on sallittu. Etninen tausta ja uskonto pitää rekistreröidä ja merkitä henkilötodistukseen. Enemmistönä oleviin muslimeihin kohdistuu viime aikoina tiukentunutta valvontaa ja vähemmistöuskonnot eivät saa käännyttää muslimeja. Malesialaisista 62% on muslimeja ja etniseen enemmistöön kuuluvien eli malaijien on pakko olla sunnimuslimeja. Heidän paastoamisensa, pukeutumisensa ja rukoilemisensa on yhä tiukemmin säädeltyä. Malesian islam on sunnalaista ja šiialaisuus sekä muut sunnalaisuudesta poikkeavat islamin muodot ovat Malesiassa kiellettyjä. Muslimit eivät siis saa vaihtaa uskontoaan. Jos toiseen uskontoon kuuluva menee sunnin kanssa naimisiin, tämän tulee kääntyä sunniksi. Väestöstä noin 10% on kristittyjä. Muita merkittäviä vähemmistöuskontoja ovat buddhlaisuus, hindulaisuus, sikhiläisyys ja taolaisuus.Uskonnollinen suvaitsemattomuus vähemmistöuskontoja kohtaan on viime aikoina Malesiassa lisääntynyt.[17]
Lähteet muokkaa
- Wissen Media Verlag GmbH Gütersloh/München: Maailmalla Aasia, s. 112-115. Saksa: WSOY, 2008. ISBN 978-951-0-33474-41.
- Barwise, J.M; White, N.J.: Matkaopas historiaan, Kaakkois-Aasia. Suomentanut Toppi, Anne. Suomi: Oy UNIpress Ab, 2002. ISBN 951-579-212-6.
- Lehtipuu, Markus: Malesia, Singapore, Bali, s. 18-24. Helsinki: Otava, 2006. ISBN 952-9715-16-1.
- The World Factbook Central Intelligence Agency. Arkistoitu 6.1.2019. Viitattu 28.9.2014. (englanniksi)
Viitteet muokkaa
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n Barwise, J.M & White, N.J.
- ↑ a b c d e f g h i Lehtipuu
- ↑ a b c d e f g The World Factbook Central Intelligence Agency. Arkistoitu 6.1.2019. Viitattu 28.10.2014. (englanniksi), (malaijiksi)
- ↑ a b Maatiedosto Malesia Suomen suurlähetystö. Arkistoitu 28.10.2014. Viitattu 28.10.2014.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p Maailmalla Aasia, WSOY
- ↑ a b c d e Kiljunen, Kimmo: MMM Valtiot ja liput, s. 405-408. Helsinki: Otava, 2002. ISBN 951-1-18177-7.
- ↑ a b c d The States of Malaysia go2travelmalaysia.com. Arkistoitu 2.10.2014. Viitattu 28.10.2014. (englanniksi)
- ↑ a b c d Population and housing census statistics.gov.my. Arkistoitu 11.10.2012. Viitattu 27.10.2014. (englanniksi)
- ↑ a b People tourism.gov.my. Viitattu 28.10.2014. (englanniksi)
- ↑ A Flourishing Free Port U.S. Library of Congress. Viitattu 28.9.2014. (englanniksi)
- ↑ a b c Malaysia population and country demographics wonderfulmalaysia.com/. Viitattu 28.10.2014. (englanniksi)
- ↑ Race war in Malaysia Time. Arkistoitu 17.5.2008. Viitattu 28.10.2014. (englanniksi)
- ↑ Malaysia clampdown after ethnic unrest 13.3.2001. bbc.com. Viitattu 28.10.2014. (englanniksi)
- ↑ a b Ethnologue: Languages of the world ethnologue.com. Viitattu 28.10.2014. (englanniksi)
- ↑ Kamon-lah, Tok Manglish OK? 9.11.2007. blogspot.fi. Viitattu 28.10.2014. (englanniksi)
- ↑ Malaysia - religion asia.isp.msu.ed. Arkistoitu 7.4.2016. Viitattu 28.10.2014. (englanniksi)
- ↑ Malesiassa vähemmistöuskonnot sallitaan, mutta muslimeja ei saa käännyttää www.kirkkojakaupunki.fi. Viitattu 24.1.2020.
Aiheesta muualla muokkaa
- Malesian tilastokeskus statistics.gov.my. Arkistoitu 13.11.2014. Viitattu 14.11.2014. (englanniksi)
