Maku
Maku on aineen tai esineen ominaisuus, joka tunnetaan tai aistitaan makuaistilla.[1]
Ihminen aistii maut makusoluilla, joita on kielessä, kitalaessa ja nielussa. Erilaisia makuja aistivien kielen makusolujen määrä vaihtelee kielen eri osissa.[2]
Mauksi koetut aistimukset ovat ihmisellä usein todellisuudessa hajuja, joita ihminen pystyykin aistimaan paljon enemmän kuin makuja. Ruoan makuun vaikuttaa myös sen tarjoilulämpötila.[2]
Perusmaut muokkaa
Ihmisen aistimia perusmakuja on viisi.[2]
Happaman maun aiheuttaa vetyioni (H+), ja sen havaitsevina reseptoreina toimivat vetyionikanavat.[3] Hapan maku syntyy muun muassa sitruunahapon tai maitohapon vaikutuksesta. Happamia ruokia ovat esimerkiksi sitruuna, karpalo, piimä ja hapatettu ruisleipä.[2] Hapan maku myös varoittaa happamasta kemiallisesta liuoksesta.[3] Pienet lapset eivät pidä happamasta mausta, vaan siihen joutuu totuttelemaan.[3]
Karvas maku syntyy esimerkiksi kofeiinista tai kiniinistä. Se aistitaan 25 proteiinikytkentäisellä reseptorilla.[3] Karvaita ruokia ovat esimerkiksi kahvi, greippi ja tonic-vesi.[2] Karvasta makua pidetään yleensä epämiellyttävänä ja pistävänä, ja se voi varoittaa ihmistä myrkyllisyydestä. Ihminen oppii pitämään karvaasta mausta vasta myöhemmällä iällä.[3]
Makea koetaan usein miellyttäväksi mauksi, josta pitävät jo vastasyntyneet lapset. Makeus kertoo hiilihydraatin, turvallisen energian läsnäolosta ruoassa. Makeuden maistamiseen tarvitaan kahden tyyppisiä G-proteiinireseptoreita.[3] Puhtaimmillaan makeus esiintyy tavallisessa sokerissa. Makeita ruokia ovat esimerkiksi hunaja, makeiset, jäätelö ja mansikka.[2]
Suolainen maku esiintyy puhtaimmillaan ruokasuolassa. Se aistitaan pääasiallisesti natriumionien läsnäollessa, ja reseptoreina toimivat kielessä olevat ionikanavat.[3] Suolaista makua on suolapitoisissa ruoissa, kuten perunalastuissa ja meetvurstissa.[2] Vauva oppii pitämään suolan mausta vedessä neljän kuukauden iässä.[3]
Umami on täyteläinen, lihaliemimäinen maku. Siihen reagoivat kielen G-proteiinireseptorit. Umamia esiintyy muun muassa lihassa, mausteissa kuten natriumglutamaatissa, sekä sienissä, tomaatissa ja äidinmaidossa.[2][3]
Makuaineet muokkaa
Makuaine on ruokaan lisättävä aine, jonka tarkoitus on antaa sille lisää makua. Makuaineita ovat mausteet ja höysteet.[4]
Lähteet muokkaa
- ↑ maku. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
- ↑ a b c d e f g h Makujen monipuolinen maailma Ruokatieto. Viitattu 3.4.2021.
- ↑ a b c d e f g h i Ihmisen viisi perusmakua Turun Sanomat. Viitattu 3.4.2021.
- ↑ makuaine. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.