Makrillihai
Makrillihai (Isurus oxyrinchus) on noin 3–4 metriä pitkä hyvin vahva ja nopea hailaji. Sen ruumis on varsin solakka verrattuna esimerkiksi valkohain tukevarakenteiseen ruumiiseen. Selkäpuoli on tummansininen ja vatsapuoli valkoinen. Se on suosittu urheilukalastuksen kohde nopeutensa ja voimiensa takia. Lisäksi sillä on koukkuun jäädessään tapana hypätä ilmaan vapautuakseen. Se on aggressiivinen laji ja muutamia ihmisiin kohdistuneita hyökkäyksiä on raportoitu.
| Makrillihai | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Rustokalat Chondrichthyes |
| Alaluokka: | Leveäsuiset Elasmobranchii |
| Lahko: | Sillihaikalat Lamniformes |
| Heimo: | Sillihait Lamnidae |
| Suku: | Isurus |
| Laji: | oxyrinchus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Isurus oxyrinchus |
|
 Makrillihain levinneisyys |
|
| Katso myös | |
Makrillihaita on kutsuttu myös makohaiksi. Nykyisessä suomalaisessa kalannimistössä[2] makohai kuitenkin tarkoittaa saman suvun toista ja harvinaisempaa lajia Isurus paucus, joka on pitkä- ja kapeaeväisempi.
Levinneisyys muokkaa
Makrillihaita tavataan maailmanlaajuisesti valtamerten trooppisissa ja lauhkeissa osissa aina 150 metrin syvyyteen asti. Ne viihtyvät ulappavesillä.
Makrillihain kanta on hupenemessa kovaa vauhtia, ja Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto pitää sitä erittäin uhanalaisena lajina. Kanta oli vuoden 2019 arvioissa noin puolet pienempi kuin 1940-luvulla. Vain Tyynenemeren eteläosan kanta on kasvamassa.[1]
Ravinto muokkaa
Makrillihait syövät pääasiassa kaloja ja mustekaloja, mutta niiden tiedetään käyneen myös delfiinien, merikilpikonnien ja jopa pienempien hailajien kimppuun.
Lisääntyminen muokkaa
Makrillihait synnyttävät eläviä poikasia, jotka ovat syntyessään 60–75 cm pitkiä. Laji on ovovivipaarinen, eli munat kehittyvät emon sisällä. Synnytysajankohta vaihtelee eri populaatioiden välillä. Esimerkiksi Atlantin pohjoisosassa elävät synnyttävät keväällä ja Australian vesillä elävät syksyllä.
Populaarikulttuuri muokkaa
Elokuvassa Nemoa etsimässä Poiju niminen makrillihai (”makohai”) on ”hyvä” ja kavereittensa valko- ja vasarahain kanssa hän on ryhtynyt kasvissyöjäksi. Tappajahai-elokuvan julisteessa on valkohai, jolle ”lainattiin” makrillihain hampaat pelottavuuden lisäämiseksi. Makrillihaiden leuat ovat hintavia keräilykohteita, isojen yksilöiden kidoista on pyydetty Ebay internet -kauppasivulla jopa 1500 dollarin hintoja kappaleelta. Renny Harlinin elokuvassa Deep Blue Sea esiintyvät hait ovat makrillihaita.
Lähteet muokkaa
Viitteet muokkaa
- ↑ a b Rigby, C.L., Barreto, R., Carlson, J., Fernando, D., Fordham, S., Francis, M.P., Jabado, R.W., Liu, K.M., Marshall, A., Pacoureau, N., Romanov, E., Sherley, R.B. & Winker, H: Isurus oxyrinchus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2019-1. 2019. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 27.3.2019. (englanniksi)
- ↑ Varjo, M., Koli, L., Dahlström, H. Maailman kalojen nimet. Suomen Biologian Seura Vanamo. Porvoo 2004. ISBN 951-9108-13-0
Aiheesta muualla muokkaa
- Isurus oxyrinchus (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). (englanniksi)