Maiken Caspersen Falla
Maiken Caspersen Falla (s. 13. elokuuta 1990) on norjalainen maastohiihtäjä, joka lopetti ammattilaisuransa kauden 2021–2022 jälkeen.[1] Hän on olympiavoittaja ja viisinkertainen maailmanmestari ja hän edusti Gjerdrum IL -seuraa. Falla kunnostautui parhaiten sprinttihiihdossa, ollen sillä matkalla lajinsa toiseksi menestynein nainen maailmancupissa.[2]
| Maiken Caspersen Falla | |
|---|---|
 Falla vuonna 2019 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 13. elokuuta 1990 Fet, Norja |
| Uran tiedot | |
| Pituus | 161 cm |
| Seura | Gjerdrum IL |
| Laji | maastohiihto |
| Maailmancup | |
| Kaudet | 2008–2022 |
| Voitot | 22 |
| Palkintokorokkeella | 55 |
|
Tietolaatikko päivitetty 3. maaliskuuta 2022 |
|
| Aiheesta muualla | |
| maikencfalla.no | |
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
Maa:  Norja
| |||
| Naisten maastohiihto | |||
 Olympialaiset
| |||
 Kultaa |
Sotši 2014 | sprintti (v) | |
 Hopeaa |
Pyeongchang 2018 | sprintti (p) | |
 Pronssia |
Pyeongchang 2018 | parisprintti (v) | |
| MM-kilpailut | |||
| Kultaa |
Falun 2015 | parisprintti (v) | |
| Kultaa |
Lahti 2017 | sprintti (v) | |
| Kultaa |
Lahti 2017 | parisprintti (p) | |
| Kultaa |
Lahti 2017 | 4 x 5 km viesti | |
| Kultaa |
Seefeld 2019 | sprintti (v) | |
| Hopeaa |
Oberstdorf 2021 | sprintti (p) | |
| Pronssia |
Oslo 2011 | parisprintti (p) | |
| Pronssia |
Val di Fiemme 2013 | sprintti (p) | |
| Pronssia |
Falun 2015 | sprintti (p) | |
| Pronssia |
Seefeld 2019 | parisprintti (p) | |
Falla valittiin Norjan sprinttimaajoukkueeseen ensimmäisen kerran kaudella 2008–2009. Avauskisassaan Kuusamossa Falla oli 22., mutta jo uransa toisessa maailmancupin osakilpailussa Düsseldorfissa 20. joulukuuta 2008 Falla sijoittui kolmanneksi. Seuraavan päivän parisprintissä hän oli toinen yhdessä Celine Brun-Lien kanssa. Düsseldorfin parisprintissä Falla oli myös kolmas 2009 ja toinen 2010.
Tammikuussa 2011 Falla voitti Marit Bjørgenin kanssa maailmancupin parisprintin Liberecissä ja sijoittui Otepään perinteisen hiihtotavan henkilökohtaisessa sprintissä kolmanneksi. Helmikuussa 2011 hän sijoittui toiseksi Drammenin vapaan hiihtotavan sprintissä. Falla sai Oslon MM-kilpailuissa 2011 Astrid Jacobsenin kanssa pronssia parisprintissä. Henkilökohtaisessa sprintissä hän oli kolmastoista. Kaudella 2011–2012 hän voitti Mari Eiden kanssa Düsseldorfin parisprintin. Davosin vapaan hiihtotavan sprintissä hän oli kolmas. Hän voitti Roglan vapaan hiihtotavan sprintin sekä sijoittui Milanossa kolmanneksi ja Szklarska Porębassa toiseksi. Sprintticupin kokonaispisteissä hän oli toinen. Hän voitti samana talvena Norjan-mestaruuden perinteisen hiihtotavan sprintissä.
Falla sijoittui kaudella 2012–2013 Quebecin henkilökohtaisessa sprintissä toiseksi ja parisprintissä kolmanneksi. Canmoressa hän oli 10 kilometrin perinteisen hiihtotavan yhteislähtökilpailussa kolmas ja voitti vapaan hiihtotavan sprintin. Liberecin perinteisen hiihtotavan sprintissä hän oli kolmas ja otti voiton parisprintissä. Val di Fiemmen MM-kilpailuissa 2013 Falla saavutti perinteisen hiihtotavan sprintissä pronssia. Parisprintissä hän oli neljäs Ingvild Flugstad Østbergin kanssa.
Falla sijoittui kaudella 2013–2014 kolmanneksi Asiagon perinteisen hiihtotavan sprintissä ja toiseksi parisprintissä Ingvild Flugstad Østbergin kanssa. Nové Měston parisprintin he voittivat. Sotšin olympialaisissa 2014 Falla voitti olympiakultaa vapaan hiihtotavan sprintissä. Olympialaisten jälkeen Falla voitti Drammenin sprintin perinteisellä hiihtovalla.
Kaudella 2014–2015 Falla sijoittui kolmanneksi Kuusamon perinteisen sprintissä ja toiseksi Davosin vapaan sprintissä. Hän oli toinen myös Otepään parisprintissä ja Östersundin perinteisen hiihtotavan sprintissä. Falunin MM-kilpailuissa 2015 hän sai pronssia perinteisen hiihtotavan sprintissä ja voitti Ingvild Flugstad Østbergin kanssa kultaa vapaan hiihtotavan parisprintissä. Drammenissa hän voitti perinteisen hiihtotavan sprintin. Hän sijoittui sprintticupissa kolmanneksi ja maailmancupin kokonaiskilpailussa kuudenneksi.
Kaudella 2015–2016 Falla voitti Kuusamon Nordic Opening -tapahtuman perinteisen hiihtotavan sprintin. Hän kuului Norjan voittoisaan 4 × 5 kilometrin viestijoukkueeseen Lillehammerissa ja sijoittui Davosin vapaan hiihtotavan sprintissä toiseksi. Hän voitti vapaan hiihtotavan sprintin Toblachissa. Tour de Skillä 2016 hän voitti Lenzerheiden vapaan hiihtotavan sprintin. Drammenissa Falla voitti perinteisen hiihtotavan sprintin kolmannen kerran peräkkäin. Hän voitti perinteisen sprintin myös Tukholmassa ja vapaan hiihtotavan sprintin Lahdessa. Ski Tour Canadalla hän voitti vapaan sprintin Gatineaussa ja perinteisen sprintin Canmoressa. Hän voitti sprintticupin ja sijoittui maailmancupin kokonaiskilpailussa kuudenneksi.
Kaudella 2016–2017 Falla sijoittui toiseksi Kuusamon perinteisen hiihtotavan sprintissä. Hän voitti Davosin vapaan hiihtotavan sprinttikilpailun. Toblachissa hän oli toinen vapaan hiihtotavan sprintissä ja kolmas parisprintissä. Falunissa ja Otepäässä hän sijoittui toiseksi vapaan hiihtotavan sprintissä. Lahden MM-kilpailuissa 2017 Falla voitti kultaa vapaan hiihtotavan sprintissä, perinteisen hiihtotavan parisprintissä Heidi Wengin kanssa sekä viestissä, jossa hiihti avausosuuden. Hän voitti jälleen sprintticupin ja sijoittui maailmancupin kokonaiskilpailussa seitsemänneksi.
Kaudella 2017–2018 Falla voitti Lillehammerin perinteisen hiihtotavan sprintin.[3] Davosin vapaan hiihtotavan sprintissä hän oli toinen, Planican perinteisen ja Seefeldin vapaan sprinteissä kolmas. Pyeongchangin olympialaisissa 2018 hän saavutti hopeaa henkilökohtaisessa sprintissä sekä pronssia Marit Bjørgenin kanssa parisprintissä. Hän voitti vapaan hiihtotavan sprintin Lahdessa ja perinteisen sprintin Oslossa. Hän voitti sprintticupin.
Kaudella 2018–2019 Falla oli kolmas Dresdenin parisprintissä, voitti Otepäässä perinteisen sprintin tammikuussa 2019 ja Lahden vapaan sprintin helmikuussa 2019. Lahden parisprintissä hän sijoittui toiseksi. Seefeldin MM-kilpailuissa hän voitti kultaa vapaan hiihtotavan sprintissä ja pronssia perinteisen hiihtotavan parisprintissä. MM-kilpailujen jälkeen hän voitti Drammenin perinteisen hiihtotavan sprintin ja sijoittui toiseksi Falunin vapaan hiihtotavan sprintissä. Sprintticupissa hän oli toinen.
Kaudella 2019–2020 Falla voitti Rukan perinteisen hiihtotavan sprintin. Davosin vapaan hiihtotavan sprintissä hän oli toinen. FIS Ski Tourilla hän voitti perinteisen sprintin Trondheimissa. Sprintticupissa hän sijoittui viidenneksi.
Oberstdorfin MM-kilpailuissa 2021 Falla saavutti perinteisen hiihtotavan sprintissä hopeaa.
Kaudella 2021-2022 Falla sijoittui Rukan perinteisen hiihtotavan sprintissä kolmanneksi. Pekingin olympialaisissa 2022 Falla oli vapaan hiihtotavan sprintissä kahdeksas. Maaliskuussa 2022 hän voitti Drammenin kaupunkisprintin.
Lähteet muokkaa
- Maiken Caspersen Falla Kansainvälinen hiihtoliitto (FIS). (englanniksi)
Viitteet muokkaa
- ↑ Pietilä, Tony: Huonoja uutisia Norjan hiihtomaajoukkueelle – sprinttitykki lopettaa upean uransa IS.fi. 21.4.2022 kello 17.23. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 16.3.2023.
- ↑ Cross-country Statistics § Ranks & Positions § Multiple Positions | World Cup Sprint Victories fis-ski.com. 14.3.2023. Kansainvälinen hiihtoliitto (FIS). Viitattu 16.3.2023. (englanniksi)
- ↑ Lillehammer (NOR) Ladies’ SP C Final 2 December 2017 fis-ski.com. Arkistoitu 4.12.2017. Viitattu 3.12.2017. (englanniksi)
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Maiken Caspersen Falla Wikimedia Commonsissa
- Maiken Caspersen Falla Bio, Stats, and Results (Arkistoitu – Internet Archive) Olympics at Sports-Reference.com (englanniksi)
|
2002: Julija Tšepalova | 2006: Chandra Crawford | 2010: Marit Bjørgen | 2014: Maiken Caspersen Falla | 2018: Stina Nilsson | 2022: Jonna Sundling |
|
2001: Pirjo Manninen | 2003: Marit Bjørgen | 2005: Emelie Öhrstig | 2007: Astrid Uhrenholdt Jacobsen | 2009: Arianna Follis | 2011: Marit Bjørgen | 2013: Marit Bjørgen | 2015: Marit Bjørgen | 2017: Maiken Caspersen Falla | 2019: Maiken Caspersen Falla | 2021: Jonna Sundling | 2023: Jonna Sundling |
|
2005: |
