Magdala
Magdala (hepr. מגדל, Migdal, m.kreik. Μαγδαλά) oli antiikin aikainen kaupunki Galileassa Palestiinassa nykyisen Israelin alueella. Se sijaitsi Genesaretinjärven länsirannalla lähellä nykyistä Migdalin kaupunkia.[1][2][3][4]
| Magdala | |
|---|---|
| Migdal מגדל |
|
 Magdalan arkeologinen alue ilmasta. |
|
| Sijainti | |
  Magdala |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Israel |
| Paikkakunta | Migdal, Pohjoinen hallintoalue |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Kulttuuri | antiikki |
| Valtakunta |
Hasmonien kuningaskunta Rooman valtakunta Bysantin valtakunta |
| Alue | Galilea, Palestiina |
| Aiheesta muualla | |
Magdala oli vauras kalastaja- ja kauppakaupunki ja tärkeä suolakalan tuottaja, ja siellä oli suuria roomalaisia toreja. Kristillisessä perinteessä kaupunki tunnetaan ennen kaikkea Magdalan Marian kotikaupunkina.[1][5]
Maantiede muokkaa
Magdala sijaitsi Ala-Galileassa Genesaretinjärven länsirannalla Arbelvuoren eli Arbelan vuoren juurella viisi kilometriä pohjoiseen Tiberiaasta. Kaupungin kohdalta saa alkunsa Genesaretin luoteisrannan hedelmällinen tasanko, joka ulottui kaupungista pohjoiseen.[1][3] Kapernaumin kaupunki sijaitsi tasangon toisessa päässä järven pohjoisrannalla noin yhdeksän kilometriä Magdalasta koilliseen. Nykyinen Migdalin kaupunki sijaitsee vajaa kaksi kilometriä luoteeseen arkeologisesta kohteesta.
Historia muokkaa
Magdala saattoi olla sama kaupunki kuin Vanhassa testamentissa mainittu Migdal-El, joka kuului Naftalin heimon alueeseen.[4][6] Varhaisimmat arkeologiset löydöt Magdalasta on ajoitettu hellenistiselle kaudelle, jolloin kaupunki alkoi kehittyä merkittäväksi. Magdalan hepreankielinen nimi Migdal tarkoitti ”Tornia”. Magdala oli Migdalin arameankielinen muoto. Kaupungin asukkaasta käytettiin kreikaksi etnonyymiä Magdalēnos (Μαγδαληνός).[1][2][4]
Magdala saavutti kukoistuksensa varhaisella roomalaisella kaudella. Kaupunki alkoi menettää asemiaan vähitellen sen jälkeen, kun Tiberias perustettiin vuonna 18 jaa.[2] Kristillisessä perinteessä kaupunki tunnetaan ennen kaikkea Jeesuksen läheisimpiin seuraajiin kuuluneen mutta heikosti tunnetun Magdalan Marian kotipaikkana. Se ei esiinny Uudessa testamentissa muutoin kuin tämän lisänimenä, joskin Matteuksen evankeliumin mainitsema ”Magadan” on joissakin käsikirjoituksissa ”Magdala”.[4][7] Markuksen evankeliumissa esiintyy rinnakkaiskohdassa paikannimi ”Dalmanutha” (tai ”Dalmanuta”), mitä on arveltu joksikin paikaksi Magdalan lähellä.[2][4][8]
Magdala on usein yhdistetty Josephuksen mainitsemaan, ensimmäisen juutalaissodan aikaan esiintyvään ja tuolloin tuhottuun Tarikhean kaupunkiin. Sen nimi viittaa suolakaloihin, jotka liittyivät myös Magdalaan.[1][2][3][9] Tarikhean sijaintia koskevat kuvaukset eivät kuitenkaan täsmää yksiselitteisesti Magdalaan, ja sen sijainti on edelleen avoin. Nykyisin se sijoitetaan usein Genesaretinjärven eteläpäähän.[10]
Arkeologisen aineiston perusteella Magdalan paikalla oli asutusta vielä aina varhaiselle bysanttilaiselle kaudelle saakka.[1][2] Konstantinus Suuren äidin Helenan kerrotaan saapuneen 300-luvulla Magdalan raunioille ja perustaneen basilikakirkon Marian taloksi olettamalleen paikalle.[1]
Arabivallan aikana Magdalan paikalle perustettiin arabikylä nimeltä al-Majdal. Israelilainen Migdalin kaupunki perustettiin vuonna 1910 antiikin aikaisen kaupungin paikan lähelle. Sen asukkaat olivat alun perin Venäjältä tulleita juutalaisia. Kumpikin peri nimensä muinaisesta Magdalasta.[2][11]
Magdalan arkeologiset kaivaukset alkoivat 1900-luvulla. Fransiskaanit hankkivat alueen maat haltuunsa vuonna 1912. Arabikylä purettiin paikalta vuonna 1948, ja ensimmäiset laajemmat kaivaukset suoritettiin vuosina 1971–1977. Lisää kaivauksia on suoritettu 2000-luvun alussa. Nykyisin kaupungin arkeologinen alue on yksityisomistuksessa, ja siellä toimii kristillinen hengellinen keskus Magdalena Institute.[1][2]
Rakennukset ja löydökset muokkaa
Magdalan kaivauksissa on löydetty lukuisten rakennusten raunioita, mukaan lukien yksityistaloja ja synagoga, sekä muun muassa kivettyjä katuja ja vesijohtoja. Myös kaupungin satamasta sekä sen lähellä sijainneesta kauppapaikasta on löydetty jäänteitä.[1][2]
Synagoga
Magdalan synagoga on ajoitettu ensimmäiselle vuosisadalle jaa., tarkemmin noin vuoteen 29, mikä tekee siitä koko Galilean vanhimman tunnetun. Synagogan perustukset ovat säilyneet suhteellisen hyvin. Rakennuksen pinta-ala oli noin 120 neliömetriä. Siihen kuului vestibyyli, lukusali sekä huone toorakääröjen säilytystä varten.[2][12] Synagogan lattiat oli koristeltu mosaiikeilla. Rakennukset rauniot löydettiin vuonna 2009.[1]
Magdalan kivi
.jpg)
Synagogasta on löydetty koristeltu kivi, joka tunnetaan Magdalan kivenä. Sen oletetaan olleen toorakääröjen lukemisessa käytetyn pöydän jalusta, ja olleen sijoitettu synagogatilan keskelle. Kiven koko on noin 0,6 x 0,5 metriä ja korkeus noin 0,4 metriä, ja siinä on neljä lyhyttä jalkaa.[2]
Kiveen on kaiverrettu kuva Jeruselemin toisesta temppelistä. Se on varhaisin tunnettu taiteellinen esitys tästä temppelistä ja peräisin ajalta, jolloin temppeli oli vielä olemassa. Lyhyelle etusivulle on kaiverrettu kuva temppelin menorasta eli seitsenhaaraisesta kynttilänjalasta, jonka kummallakin puolella on amfora. Muut sivut kuvaavat itse temppeliä, mukaan lukien sen pylväiköt ja kaikkeinpyhin. Kiven päällyspuolella oli suurikokoinen ruusukuvio.[13]
Yksityistalot
Magdalasta on kaivettu lukuisia varakkaiden henkilöiden yksityistaloja. Ne todistavat kaupungin taloudellisesta kukoistuksesta ja ovat mahdollisesti kuuluneet kauppiaille. Talot oli koristeltu hienoilla lattiamosaiikeilla, joista on säilynyt useita esimerkkejä. Useisiin taloihin kuului mikve-allas (mikva'ot) eli allas juutalaisia rituaalikylpyjä varten.[14]
Bysanttilaisaikainen luostari
Varhaisella bysanttilaisella kaudella rakennettu luostari kattoi noin 100 × 33 metrin kokoisen alueen, ja oli rakennettu pohjois-eteläsuunnassa. Luostarirakennusten keskellä oli noin 19 × 19 metrin kokoinen piha. Luostari tuhoutui 600-luvulla, mutta rakennettiin uudelleen ristiretkiaikana.[2]
Muut löydökset
Kaupungista on löytynyt myös muun muassa keramiikkaa sekä noin 2 500 rahaa, joista useimmat ovat pronssirahoja ajanlaskun kahdelta ensimmäiseltä vuosisadalta.[1]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f g h i j k Garza-DíazBarriga, Andrea: The Archaeological Excavations at Magdala Ancient History Encyclopedia. 19.4.2018. Viitattu 14.5.2018.
- ↑ a b c d e f g h i j k l Magdala Bible Walks. Viitattu 26.3.2019.
- ↑ a b c Viro, Voitto: Pyhän maan matkaopas, s. 196. Porvoo, Helsinki: WSOY, 1963.
- ↑ a b c d e Smith, William: ”Magdala”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Mm. Matt. 27:56 Mark. 15:40 Mark. 16:9 Luuk. 8:2 Luuk. 24:10 Joh. 19:25
- ↑ Joos. 19:38
- ↑ Matt. 15:39
- ↑ Mark. 8:10
- ↑ Josephus: Juutalaissodan historia 1.8.9, 3.10.
- ↑ Kokkinos, Nikos: The Location of Tarichaea: North or South of Tiberias?. Palestine Exploration Quarterly, 2010, 142. vsk, nro 1, s. 7–23. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Kershner, Isabel: A Resort in Galilee Rises Where Jesus May Have Taught The New York Times. 13.5.2014. Viitattu 14.5.2018.
- ↑ Synagogue Magdalena Institute. Arkistoitu 17.4.2019. Viitattu 26.3.2019.
- ↑ Magdala Stone Magdalena Institute. Arkistoitu 17.4.2019. Viitattu 26.3.2019.
- ↑ Mansion & Mikvaot Magdalena Institute. Arkistoitu 17.4.2019. Viitattu 26.3.2019.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Magdala Wikimedia Commonsissa
- Magdala - Magdalena Institute. (englanniksi)