Maastokuorma-auto on erikoisrakenteinen, vähintään neli- usein jokapyörävetoinen raskas moottoriajoneuvo. Maastokuorma-autoina voidaan pitää myös henkilö- ja tavarakuljetuksiin pystyviä tela- tai puolitela-ajoneuvoja. Maastokuorma-autoja käytetään tavaroiden ja ihmisten kuljetustehtäviin huonokuntoisilla teillä tai tiestön ulkopuolella. Niitä on erityisesti sotilaskäytössä, lisäksi niitä hyödynnetään pelastus- ja huoltotehtävissä sekä hinauskäytössä vaikeissa tieolosuhteissa. Maastokuorma-autoilla harrastetaan myös truck trial -maastoajokilpailuja.[1][2]

Ominaisuuksia ja historiaa muokkaa

Sotilaskäytössä maastokuorma-autoa käytetään erilaisissa tehtävissä, joihin käytettiin aiemmin muita moottoriajoneuvoja, kuten tavallisia kuorma-autoja, maastoautoja, traktoreita ja tykinvetäjiä, sekä vetohevosia. Materiaali- ja henkilökuljetusten ohella maastokuorma-autoja käytetään kaluston vetäjinä ja alustoina.[3]

Ennen toista maailmansotaa muokkaa

Etenemiskykyä parantava neliveto tai jokapyöräveto on keskeisiä maastoauton, myös maastokuorma-auton ominaisuuksia. Jo ensimmäisessä maailmansodassa oli käytössä nelivetoisia ajoneuvoja, joita käytettiin rintamalle suuntautuviin tavarakuljetuksiin. Four Wheel Drive Auto Companyn valmistaman 3-tonnisen FWD Model B Ammunition Carrierin nimi viittaa ammusten kuljettamiseen.[4] FWD:n vuoden 1920 mallia tuotiin kaksi myös Suomeen.[5] Varhaisia monipyörävetoja kuorma-autoihin tehtiin myös muuntamalla kaksivetoisen (4x2) kuorma-auton rakenteita ja voimansiirtoa. Rakenteeseen lisättiin yksi vetävä pyöräpari, jolloin syntyi 6x4-vetotapa. Tällainen rakenne oli DAF:illa työskennelleen Hub van Doornen ja eversti Piet van der Trappenin yhteistyönä vuodesta 1937 kehittelemä "Trado". Trado-konstruktio oli käytössä vielä kuusipyörävetoisessa DAF YA 328:ssa, jonka tuotanto alkoi 1952. [6]

Toisen maailmansodan aika muokkaa

Toisen maailmansodan aikaisista nelivetoisista kuorma-autoista tunnettuja ovat mm. Studebaker US6, GMC CCKW-352, International M-5-6 sekä Chevrolet G 7100, jonka kaksiakselista nelivetoversiota kutsuttiin vain Chevyksi. 6 x 6-versio puolestaan tunnettiin nimellä Jimmy.[7]

II maailmansodan nelivetoisia kuorma-autoja
Chevrolet G7100
GMC CCKW-352
Studebaker US6 ja Katjusa-raketinheitin
Opel Blitz Kastenwagen

Studebakeria, GMC:tä ja Internationalia vietiin lend & lease- eli lainaus- ja vuokrausohjelman puitteissa Neuvostoliittoon, missä niiden pohjalta kehitettiin mm. GAZ-63:een ja ZIS-151:een johtaneet prototyypit.[8] Saksan armeijan käyttämää Opel Blitz-36-6700A -nelivetokuormuria valmistettiin vuosina 1937-1944.[9]

Ensimmäisiä maastokuorma-autoja Suomessa muokkaa

Heinäkuussa 1941 ostettujen International D-246F -kuorma-autojen kantavuus oli 9 tonnia ja vetotapa 6 x 4. Niitä käytettiin tykinvetäjinä ja lavalla kulki tykkien maastovetäjä, McCormick TD-14 -telatraktori.[10] Saksasta 1944 hankittujen Sturmgeschütz III-rynnäkkötykkien mukana Suomeen tuli nelivetoisia Bussing-Nag 4500 A -korjaamoautoja sekä panssareiden hinaamiseen tarkoitettuja raskaita Sd.Kfz.9 -puolitela-ajoneuvoja, jotka Suomessa tunnettiin nimellä Famo.[11]

Ensimmäisiä maastokuorma-autohankintoja Suomessa
Raskas puolitela-ajoneuvo Sd.Kfz. 9 (Famo)
Puutavara-autoksi muunnettu White M 2. Ohjaamo on Citroën T-45:stä
Zil-157

Sodan jälkeen Suomi osti liittoutuneiden ylijäämästä kevyempiä, White M2-puolitela-ajoneuvoja. Puolustusvoimat käytti niitä tykinvetäjinä, mistä ne suoriutuivat 1950-luvun vaihtoehtoihin nähden hyvin, mutta niiden käyttöaika jäi lyhyeksi. Osa Whiteista muunnettiin heti niiden maahan tultua Vanajan Hämeenlinnan tehtailla siviilikäyttöön.[12]

Suomi käynnisti sotamateriaalihankinnat Neuvostoliitosta vuonna 1959 puolustusvoimain komentaja Sakari Simeliuksen tehtyä niitä koskevan aloitteen. Maastokuorma-autojen osalta tämä merkitsi aluksi 86 kappaletta Zil-157-mallia, jotka saapuivat vuonna 1962.[13][14]

Suomalaista tuotantoa ja kokeiluja muokkaa

Suomalaisia maastokuorma-autoja eri aikakausilta
Vanaja VKN 3600 (prototyyppi 1958, ei sarjatuotantoa)
Sisu A-45:n pohjalle rakennettu VR:n raivausauto (1960-luku)
Sisu SA-150 "Masi" (1980-luku)
Sisu SA-240 (1980-luvun loppu)

Eritasoisesti maastokelpoisia kuorma-autoja ovat Suomessa valmistaneet Vanaja, Sisu ja Patria Vehicles sekä insinööritoimisto Protolab.

Talvella 1958 puolustusvoimat testasi 35:n kuorma-auton ominaisuuksia erityisesti tykinvetäjinä. Testin voitti Vanaja VKN 3600, tätä koetta varten rakennettu prototyyppi. 1960-luvulta lähtien puolustusvoimat käytti neliportaista maastokelpoisuusluokitusta, jonka painopiste oli maastoliikkuvuudessa. Erittäin maastokelpoinen (luokka I) oli esimerkiksi Bandvagn-telakuorma-auto. Luokkaan II (maastokelpoinen) ylsivät Proto-Sisu, White M-2 ja Unimog, joista viimeksimainittua pidetään maastotraktorina. Huonolla tiellä (luokka III) selviytyi esim. ZiL-157.[15]

Vuonna 1965 otettiin puolustusvoimissa käyttöön ensimmäinen 18 kappaleen erä Suomen Autoteollisuuden (Sisu) kehittämää ja valmistamaa Sisu KB-45:ttä. Mallin myöhemmätkin versiot (A-45, AH-45) tunnetaan koekappaletta kuvaavalla lempinimellä Proto.[16][17]

A-45:n seuraajaksi keskiraskaana maastokuorma-autona kehitettiin vedettävien tykkien koon kasvaessa Sisu SA-sarja, jonka kaksiakselinen malli SA-150 tuli Suomen puolustusvoimien käyttöön vuonna 1982. Sitä alettiin jo suunnitteluvaiheessa kutsua nimellä Masi.[18] Raskaiden kenttätykkien vetäjäksi tarkoitettu raskaampi 6x6-vetoinen malli SA-240 (prototyyppinä SA-180) tuli käyttöön lyhyenä sarjana 1987 ja laajempi valmistus alkoi 1988.[19]

Sisu SA-240:ää seurasi Suomen puolustusvoimissa Sisu E11T 8×8 ja sitä puolestaan Sisu E13TP 8×8 -malli.

Suomalainen suunnittelu- ja insinööritoimisto Protolab on saanut syksyllä 2015 valmiiksi ensimmäisen prototyypin PMPV 6 x 6 (Protected Multipurpose Vehicle) -maastokuorma-autosta, josta käytetään lempinimeä Misu. Ajoneuvon suunnittelussa keskeistä on ollut suojaus miinoja ja muita räjähteitä, kuten tienvarsipommeja, sekä sirpaleita ja luoteja vastaan. Ajoneuvo on Nato-vaatimusten mukainen, jokapyörävetoinen, uintikykyinen ja kuljetettavissa ilmateitse. Prototyyppi kuljettaa kymmenen sotilasta tai kymmenen tonnin tavarakuorman.[20]

Maastokuorma-auto Suomen lainsäädännössä muokkaa

Maastokuorma-autoja on pidetty Suomen lainsäädännössä sotilasajoneuvoina, joihin liittyviä seikkoja käsiteltiin sotilasajoneuvoasetuksessa. Sotilasajoneuvoasetus 901/1987 2 luku 2 § piti maastokuorma-autoa tavarankuljetusajoneuvona, jossa on joko jokapyöräveto tai kumitelat.[21] Edellisen korvannut sotilasajoneuvoasetus 560/1992 ottaa huomioon myös sellaiset autot, joissa on enemmän kuin kolme akselia ja useampia vetotapoja. Tällöin yksi akseli saa olla ilman vetoa. Muilla akseleilla veto voi olla kiinteä tai pois kytkettävissä. Maastokuorma-auton alalajeina tämä asetus tunnistaa sekä tela- että puolitelakuorma-auton.[22] Sotilasajoneuvoja koskevat erityissäädökset on vuodesta 2006 lähtien annettu puolustusministeriön asetuksella. Asetus 180/2006 ei enää määrittele maastokuorma-autoa. Sen sijaan siinä annetaan määräyksiä mm. mitoituksesta, liukuesteistä, nopeudesta ja jarruista.[23]

Lähteet muokkaa

  • Blomberg, Olli: Suomalaista Sisua vuodesta 1931: monialaosaajasta kuorma-autotehtaaksi. Karjaa: Oy Sisu-auto Ab, 2006. ISBN 952-91-4918-2. (suomeksi)
  • Halmkrona, Janne: Siirtoajo itään: ZiL-157 1968. Mobilisti, 2010, nro 2, s. 6- 13. (suomeksi)
  • Mäkipirtti, Markku: Puolustusvoimien moottoriajoneuvot 1960–2000. Tampere: Apali, 2006. ISBN 978-952-5026-50-4. (suomeksi)
  • Mäkipirtti, Markku: Puolustusvoimien moottoriajoneuvot 1919-1959. Tampere: Apali, 2006a. ISBN 978-952-5026-54-2. (suomeksi)

Viitteet muokkaa

  1. Europa Truck-Trial -sarjassa järjestetään vuosittain kuusi tapahtumaa, joihin osallistuu maastokuorma-autoja kuudessa kategoriassa, joista yksi on prototyyppiluokka. Lähde: http://www.wige-footage-center.com/tvv/images/stories/11%20WIGE%20TV-Marketing%20Truck.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. Hindennach, Gisbert: Europa-Truck-Trial: Geschicklichkeitsfahren im Gelände. Gisbert Hindennach. ISBN ei tiedossa. (saksaksi)
  3. Mäkipirtti 2006, 71
  4. Ertel, Patrick: Four-wheel Drive for a War Horse - 1918 FWD Model B. Vintage Truck Magazine, , 20. vsk, nro 2. Ertel Publishing. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. Mäkipirtti 2006a, 40
  6. History of DAF Trucks:Timeline daf.com. Arkistoitu 30.10.2011. (englanniksi)
  7. overlord.com/eng/chevrolet_g7100.htm History of the Chevrolet G7100 DDay-Overlord.com. (englanniksi)
  8. Halmkrona 2010, 11,Mäkipirtti 2006, 92
  9. overlord.com/eng/chevrolet_g7100.htm Opel-Blitz 36-6700A history DDay-Overlord.com. (englanniksi)
  10. Mäkipirtti 2006a, 94
  11. Mäkipirtti 2006, 192, 210
  12. Mäkipirtti 2006, 70, 74
  13. Halmkrona 2010, 12
  14. Mäkipirtti 2006, 92
  15. Mäkipirtti 2006, 70, 78
  16. Mäkipirtti 2006, 99-104
  17. Blomberg 2006,103
  18. Mäkipirtti 2006, 135
  19. Mäkipirtti 2006, 138
  20. Huhtanen, Jarmo: Uusi panssariajoneuvon prototyyppi Suomesta – se ui ja suojaa miinoilta, pommeilta ja sirpaleilta. HS.fi, 9.11.2015. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 10.11.2015.
  21. Sotilasajoneuvoasetus 901/1987
  22. Sotilasajoneuvoasetus 560/1992
  23. Puolustusministeriön asetus sotilasajoneuvoista (180/2006)