Maallisten ilojen puutarha

Maallisten ilojen puutarha (tunnetaan myös nimellä Himojen puutarha) on hollantilaisen taidemaalarin Hieronymus Boschin maalaama triptyykki, joka on hänen tunnetuimpia teoksiaan.

Maallisten ilojen puutarha, triptyykki sivupaneelit avattuina.

Historia

Maallisten ilojen puutarhan tarkkaa tekoajankohtaa ei tunneta, mutta sen arvellaan sijoittuvan vuosien 1500 ja 1505 välille. Maalaus on sijainnut suurimman osan historiastaan Espanjassa. Alban herttua Fernando Álvarez de Toledon avioton poika, priori Don Fernando osti sen huutokaupassa, ja vuodesta 1593 alkaen sitä säilytettiin vuosisatojen ajan El Escorialin luostarissa Madridissa. Vuodesta 1939 se on ollut näytteillä Madridin Museo del Pradossa.

Teoksen kuvaus

Teos näytteillä Museo del Pradossa.

Kokonaisuus käsittää yhteensä neljä maalausta kolmella saranoidulla puupaneelilla. Triptyykin korkeus on 220 senttimetriä, keskimmäisen paneelin leveys 195 senttimetriä ja kummankin sivupaneelin leveys 97 senttimetriä. Siivekkeet avattuna koko teoksen leveys on siten 389 senttimetriä. Se on säilynyt paremmin kuin useimmat Boschin suurista alttaritauluista.

Ulkokannen maalaus.

Ensimmäinen maalaus on tehty sivupaneelien ulkoseiniin ja se on näkyvissä vain silloin, kun nämä ”siivet” ovat kiinni. Se esittää perinteisen tulkinnan mukaan Raamatun luomiskertomuksen kolmannen päivän tapahtumia, joskin uudemman tulkinnan mukaan sen aiheena olisikin koko maailman hukuttava vedenpaisumus. Kuvan ylänurkassa on Jumala istumassa valtaistuimellaan. Kuvan yläreunaan on kirjoitettu latinankielinen lainaus Psalmien kirjan jakeesta 33:9: Ipse dixit et facta sunt, ipse mandavit et creata sunt (”Mitä hän sanoi, se tapahtui. Mitä hän käski, se pysyi”).

Kun siivekkeet avataan, tulee näkyviin kolme sisäpuolella olevaa maalausta. Niistä vasemmanpuoleinen esittää Eedenin puutarhaa ja Eevan luomista. Keskimmäinen maalaus kuvaa ”Maallisten ilojen puutarhaa”, joka saattaa tarkoittaa maailmaa ennen vedenpaisumusta. Se esittää jonkinlaisia orgioita, joihin on pyritty sisällyttämään kaikki mahdolliset himojen muodot. Monet näistä viittaavat selvästi eroottisiin haluihin. Huoletonta tunnelmaa korostavat keskimmäisen maalauksen kirkkaat värit sekä tasainen ja kirkas valaistus. Oikeanpuoleinen kuva esittää helvetin kärsimyksiä. Outoa mielikuvitusmaailmaa kuvaavan teoksen kekseliäisyys on lähes loputon runsaine yksityiskohtineen.

Suurennettu yksityiskohta helvettiä kuvaavasta oikeanpuoleisesta paneelista.

Maallisten ilojen puutarha käsittää kaikkiaan noin tuhat ihmishahmoa. Maalauksessa esiintyy lukuisia lintuja, kaloja, muita eläimiä, kukkia ja hedelmiä, jotka varsinkin keskimmäisessä paneelissa ovat suhteettoman suurikokoisia ihmisiin nähden. Keskimmäisessä maalauksessa alastomat miehet ja naiset näyttävät myös harjoittavan haureutta niiden kanssa omituisilla tavoilla. Taidehistorioitsija Dirk Baxin mukaan monet maalauksessa näkyvät viattoman oloiset kasvit, hedelmät, eläimet ja esineet olivat keskiajan hollantilaisissa sanonnoissa erilaisia sukupuoliaktin vertauskuvia. Maalauksen keskiosassa joukko ihmisiä ratsastaa kehässä erilaisilla eläimillä, joista osa on todellisten lajien edustajia ja osa taruolentoja. Oikeanpuoleisessa paneelissa on paholaisia sekä omituisia hirviöitä, joilla on sekä ihmisten että eläinten ruumiinosia. Yksi näistä on suuri linnunpäinen hirviö, joka syö ja ulostaa ihmisiä. Oikeanpuoleisessa maalauksessa nähdään myös monenlaisia arkisia esineitä ja soittimia, jotka ovat muuttuneet valtaviksi kidutusvälineiksi.

Vertauskuvalliset merkitykset

Ei tiedetä varmasti, mitä Bosch halusi työllään sanoa, mutta se on joka tapauksessa varmasti tarkoitettu vertauskuvalliseksi. Yleisen tulkinnan mukaan teos kuvaa syntisen ilottelun alkuperää, sisältöä ja seurauksia (rangaistusta), jotka etenevät kolmessa sisäpaneelissa järjestyksessä vasemmalta oikealle.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Maallisten ilojen puutarha Wikimedia Commonsissa

• Herkkujen puutarhan sävyt Äänen esitys triptyykissä.