Maagi

zarathustralainen pappi tai taikuri

Maagi (< kreikk. μάγος magos < muinaispersian magu-) oli pappi iranilaisessa zarathustralaisuudessa. Nimityksellä voidaan tarkoittaa myös ketä tahansa, joka harjoittaa yksityisiä rituaaleja maailman tai historian muuttamiseksi, ja sitä kautta sanasta on johdettu länsimaiset taikuutta merkitsevät magia-sanat.[1]

Itämaan tietäjät eli 'maagit' Kaspar, Melkior ja Baltasar. Mosaiikki Pyhän Apollinariuksen basilikasta Ravennasta.

Muinaispersian kielen sana magu-, ’pappi’, esiintyy länsi-iranilaisissa kaiverruksissa ja hallinnollisissa dokumenteissa jo akhaimenidien kaudella 550–330 eaa. Maagien roolista ja tehtävistä ei kuitenkaan noiden kirjoitusten pohalta ole saatu selkoa. Kreikkalainen historioitsija Herodotos kutsui maageiksi yhtä meedialaisten kuudesta heimosta, minkä seurauksena maagien on usein arveltu olleen alun perin meedialaisten pappisklaani. Herodotoksen maageille antamat piirteet ja tehtävät vastaavat kuitenkin zarathustralaisuutta, minkä vuoksi on myös arveltu, että Herodotos kuvasikin zarathustralaisia pappeja. Herodotoksen mukaan maagit esimerkiksi kulkivat Persian armeijan mukana ja suorittivat uhreja ja libaatioita, kuten zarathustralaisten pappienkin tiedetään muiden lähteiden perusteella tehneen. Maagit myös lauloivat hymnejä sekä tulkitsivat merkkejä, unia ja enteitä, minkä lisäksi heillä oli hallinnollisia maallisia tehtäviä. Muutama sukupolvi Herodotoksen jälkeen maageihin liitettiin myös kasvattajan ja teologin rooli Zarathustran oppien levittämisessä ja tulkitsemisessa.[1]

Zarathustralaiset luopuivat tuntemattomasta syystä magu-sanan käytöstä sassanidikauden 224–642 jälkeen. Arabimiehityksen jälkeen zarathustralainen pappisjärjestelmä yksinkertaistui, ja hovipapit sekä maallisia töitä tehneet papit katosivat.[1]

Kreikkaan sana magos lainattiin persian kielestä 500-luvulla eaa. Sanalla alettiin tarkoittaa ensin Kreikassa, mutta myöhemmin myös muualla lännessä, paitsi zarathustralaista pappia, myös taikuria, joka kykeni esimerkiksi vierailemaan manalassa ja opastamaan sieluja sinne, kutsumaan vainajien henkiä sekä hallitsemaan taikuuden, yrtit, taikakivet ja loitsut. Sanan merkitys oli toisinaan myönteinen, toisinaan kielteinen. Kreikankielisessä Raamatussa on Simon Magusin kielteisesti kuvattu hahmo, mutta maageiksi kutsutaan Raamatussa myös Itämaan tietäjiä, jotka saapuvat Jeesuksen seimen luo.[1]

Lähteet muokkaa

  1. a b c d De Jong, Albert (toim. Jones, Lindsay): ”Magi”, Encyclopedia of Religion, s. 5559–5562. Thomson Gale, 2005. ISBN 0-02-865733-0.
Tämä uskontoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.