Mölnlycke Health Care
Mölnlycke Health Care on ruotsalaisen Mölnlycken ja suomalaisen Kolmi-Set Oy:n fuusiosta 1998 syntynyt yritys, joka valmistaa haavanhoitotuotteita ja leikkaussalien kertakäyttötuotteita sekä tarjoaa niihin liittyviä palveluja terveydenhoitosektorille ympäri maailmaa.
| Mölnlycke Health Care AB | |
|---|---|
 |
|
| Yritysmuoto | osakeyhtiö |
| Perustettu | 1849 |
| Perustaja | Gustav Ferdinand Hennig |
| Toimitusjohtaja | Pierre Guyot |
| Kotipaikka | Göteborg, Ruotsi |
| Toiminta-alue | maailma |
| Toimiala | terveydenhoitotuotteet |
| Tuotteet |
haavanhoitotuotteet leikkaussalitarvikkeet |
| Henkilöstö | 6 700 (2010) |
| Tytäryhtiöt | Mölnlycke Health Care Oy |
| Kotisivu |
www |
Mölnlycke Health Care työllistää maailmanlaajuisesti noin 6 700 henkilöä myyntikonttoreissa ja tehtaissa ympäri maailmaa. Suomessa yhtiöllä on 1970-luvun alusta ollut Mikkelissä tehdas, joka työllisti vuoden 2018 alussa noin 440 ihmistä[1]. Mölnlycke Health Caren muut tehtaat sijaitsevat Belgiassa, Tšekissä, Puolassa, Yhdysvalloissa, Ranskassa, Malesiassa, Thaimaassa ja Isossa-Britanniassa.[2]
Historiaa muokkaa
Gustav Ferdinand Hennig muokkaa
Mölnlycke Väfveri AB:n perusti 1849 saksalainen Gustav Ferdinand Hennig (1786–1853). Hänen laivansa haaksirikkoutui Bohuslänin rannikolle, ja 26-vuotias Hennig asettui asumaan Göteborgiin. Muuan tukkukauppias Melin mahdollisti hänen opintonsa Saksassa ja Englannissa, ja palattuaan takaisin Hennig perusti oman tukkukaupan ja meni naimisiin Melinin tyttären kanssa. Hennig kiinnostui tekstiilialasta ja perusti puuvillakehräämön ja -värjäämön Mölndalin kosken ääreen 1823. Vuosikymmentä myöhemmin hän perusti kehräämön myös Rosendahlsiin. Vuonna 1847 eläkeikää lähestyvä Hennig myi tehtaansa, muttei sietänyt toimettomuutta vaan perusti uuden puuvillatehtaan ostamalleen Rådan säteritilalle Härrydan kuntaan. Hennig kuoli pian, mutta hänen vävynsä Bruno Wendel jatkoi kehräämön toimintaa.
Bruno Wendel muokkaa
Pian Gustav Ferdinand Hennigin kuoleman jälkeen puuvillatehdas koko kehräämö ja suuri osa kutomosta tuhoutui tulipalossa. Suku myi omaisuutensa huutokaupassa, ja puuvillatehtaan huutivat itselleen Bruno Wendel ja tukkukauppias Carl Johan Dymling. Kutomo rakennettiin uudelleen 1855, mutta kehräämöä ei. Uusikin tehdas paloi pian, vuonna 1861, mutta rakennettiin heti uudelleen ja laajennettiin pian.
1900-luvulle tultaessa yritystä johti Bruno Wendelin poika Arthur, mutta se ajautui konkurssiin 1906. Tehtaan osti Claes Johansson & Co -niminen kutomo, ja vuonna 1930 yritykset fuusioitiin ja nimeksi tuli pian Mölnlycke Väfveri AB. 1930-luvun mittaan tuotantoa rationalisoitiin niin, että samaa tuotetta ei tehty monessa eri paikassa ja kyettiin näin tekemään pitkiä sarjoja tehokkaammin. Mölnlycke ryhtyi yhtenä ensimmäisistä kokeilemaan puuvillan ohella selluloosa- ja keinokuituja. Yritys tuli tunnetuksi vahakankaistaan, šintsistään, urheiluvaatekankaistaan ja sairaalamuoveistaan. Yritys ryhtyi tuottamaan myös ompelulankoja, kertakäyttöisiä terveyssiteitä ja vauvanvaippoja sekä pehmopaperia. 1950-luvulta alkaen tekstiilipuolta alettiin myydä pois tai lopettaa, viimeisinä Mölnlycke Sytråd AB 1987 ja paitatehdas AB Melka 1994.
Mölnlyckestä tuli pörssiyritys 1960, ja vuonna 1975 sen osti pehmopaperivalmistaja SCA, jolla oli hygieniatuotteiden valmistusta myös Saksassa. Pääkonttori muutti Müncheniin ja johtoon astui itävaltalainen Alfred Heinzel. Hän alkoi laajentaa yritystä voimakkaasti Euroopan ulkopuolelle.
Vuonna 2003 yhtiön vaippa- ja terveyssidetuotanto ja toisaalta pehmopaperituotanto jaettiin omiksi yhtiöikseen. Kolmas Mölnlycken ydinbisnes, haavanhoitotuotteet, yhtiöitettiin ja fuusioitiin suomalaisen Tamron tytäryhtiön Kolmi-Setin kanssa 1998. Näin muodostui Mölnlycke Health Care AB, itsenäinen yritys, jonka pääomistajaksi (96 %) tuli sijoitusyhtiö Investor.[3]
Mölnlycke Health Carella oli tehdas Mikkelin ohella myös Ilomantsissa 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopulle asti.[4]
Mikkelin tehdas muokkaa
Mölnlycke Health Care Oy on ainoa yhä toiminnassa oleva kolmesta Mölnlycken vuonna 1970 Mikkeliin perustamasta tuotantolaitoksesta. Puuvillakehräämö lopetettiin vuoden 1988 alusta ja Melka-paitojen valmistus vähän myöhemmin. Parhaimmillaan Mölnlycke työllisti Mikkelissä jopa 800 henkeä.[5]
2010-luvun keskivaiheilla Mölnlycke Health Care Oy tarjosi noin 300 työpaikkaa ja oli ennen vuoden 2013 kuntaliitosta Mikkelin suurin teollinen työnantaja. Tehdas valmistaa noin 80 prosenttia Mölnlycken koko haavanhoitotuotannosta, ja tuotannosta 97 prosenttia menee vientiin, lähinnä Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan.[6]
Maaliskuussa 2017 Mölnlycke Health Care ilmoitti investoivansa 60 miljoonaa euroa Mikkelin tehtaan kehittämiseksi.[7] Vuoden 2018 kuluessa tehtaan henkilöstömäärä kasvoi sadalla[8].
Yrityksen tuotemerkkejä muokkaa
Nykyisiä muokkaa
- Barrier
- Biogel
- HiBi
- ProcedurePak
- Mepitel
- Mepilex
- Mepitac
- Mepiform
- Safetac
- Mepore
- Tubifast
- Xelma
Entisiä muokkaa
- Lenina-vauvanvaipat
- OB-tamponit
- Saba-, Mimosept- ja Monella-terveyssiteet
- Alberto-hiustenhoitotuotteet
- Bodylon-kosteusvoide
- Bliw-nestesaippua
- Maxi-lasikuitupurjeveneet
- Melka-asusteet
Lähteet muokkaa
- Gustaf Munthe ja K. W. Gullers: Mölnlycke väfveri aktiebolag 100 år, Göteborg 1949.
Viitteet muokkaa
- ↑ Honkamaa, Tapio: Matkalla maailman parhaaksi Mikkelin Kaupunkilehti. 15.2.2018. Arkistoitu 19.1.2019. Viitattu 17.1.2019.
- ↑ a b Mölnlycke Health Care AB.
- ↑ Investorin lehdistötiedote 26.8.2010.
- ↑ Entinen Mölnlycken sairaalatarviketehdas Ilomantsissa kniexp.org. Viitattu 17.1.2019.
- ↑ Mölnlycke AB kehräämö Mikkeli (Arkistoitu – Internet Archive), Elinkeinoelämän keskusarkisto. Viitattu 16.6.2014.
- ↑ Mölnlycken Mikkelin-tehdas täyttää 40 vuotta (Arkistoitu – Internet Archive), lehdistötiedote 28.8.2010, Mölnlycke Health Care. Viitattu 16.6.2014.
- ↑ Heino, Elina: Rahaa sataa Mikkeliin – Ruotsalaiset investoivat 60 miljoonaa haavanhoitotehtaaseen, Mediuutiset 17.3.2017.
- ↑ Nyt menee Mölnlyckellä lujaa Mikkelissä — Työpaikkoja on yli Länsi-Savo. 12.1.2019. Viitattu 17.1.2019.
- ↑ Monikansalliset yritykset Suomessa – susia vai lampaita?. (Mölnlycken 4-sivuinen yrityskuvamainos) Suomen Kuvalehti, 1977, nro 36, s. 42. Näköislehti (maksullinen) (PDF). Viitattu 6.11.2020.