Määriläiset
Määriläiset ovat länsislaavilainen kansa, joista valtaosa asuu Tšekkiin kuuluvalla Määrin alueella. Vuoden 2011 väestönlaskennan mukaan Tšekissä asui 630 897 määriläistä, kun vielä vuoden 1991 väestönlaskennan mukaan heitä oli 1 363 000. Valtaosa on muuttanut kansallisuudekseen ”tšekki”. Määriläisen kulttuurin keskuksena on pidetty Määrin pääkaupunkia Brnoa.
| Määriläiset | ||||
|---|---|---|---|---|
 Määrin historiallinen lippu. |
||||
 |
||||
|
Merkittävät asuinalueet
|
||||
| Kielet | tšekki, määri | |||
| Uskonnot | katolilaisuus | |||
| Sukulaiskansat | muut länsislaavit | |||
Historia muokkaa
Määriläiset mainitaan kansana ensimmäisen kerran vuonna 822 kirjoitetuissa annaaleissa. Nimensä he saivat Moravajoesta. Yleisempää vielä tuohon aikaan oli kuitenkin viitata Määrin alueen asukkaisiin nimityksellä sloveenit. Määriläiset yhdistivät Määrin, Böömin, Silesian, Etelä-Puolan ja Pohjois-Unkarin Suur-Määriksi kutsutuksi valtakunnaksi. Valtakunnan uskonnoksi tuli 800-luvulla katolilaisuus. Unkarilaiset tuhosivat Suur-Määrin 900-luvun alussa, ja saksalaiset ajoivat heidät pois. Sen jälkeen aluetta hallitsivat Böömin kuningaskunta ja Habsburgit. Määrissä hallitseva yläluokka puhui saksaa ja kaupunkien asukkaat olivat pääasiassa saksalaisia. Maaseutu oli puolestaan slaavilaisten asuttama.[2]
1800-luvulla syntyi kansallistunteen kasvun myötä ajatus määriläisistä ja tšekeistä yhtenä kansana. Tšekkoslovakian itsenäistyttyä poliitisesti hallitsevaksi luokaksi nousivat tšekit. Määrissä oli edelleen saksalainen yläluokka. Määristä ja Tšekin Sleesiasta tehtiin omat hallinnolliset alueensa. Vuonna 1938 natsi-Saksa miehitti Tšekin ja Slovakia julistautui itsenäiseksi. Määrin alue selvisi toisesta maailmansodasta muuhun Eurooppaan verrattuna vähillä aineellisilla vahingoilla. Kommunistihallinnon aikaan määriläiset eivät kannattaneet yhtä radikaaleja uudistuksia kuin tšekit, vaan olisivat tyytyneet kansallisiin uudistuksiin koko järjestelmän uudistamisen sijasta. 1980-luvun lopulla Määrissä nousi alueen itsehallintoa ja jopa itsenäisyyttä vaativia poliitisia liikkeitä. 1990-luvun puolivälissä Brnossa ja muissa suurissa Määrin kaupungeissa oli massamielenosoituksia, mutta liikehdintä rauhoittui myöhemmin.[2]
Lähteet muokkaa
- ↑ K moravské národnosti se při sčítání přihlásilo přes půl miliónu lidí tiscali.cz. Arkistoitu 26.12.2015. Viitattu 13.11.2012. (tšekiksi)
- ↑ a b James Minahan: Encyclopedia of the Stateless Nations. Greenwood Publishing Group, 2002. ISBN 0313316171. (englanniksi)