Luzern
Luzern (luzerninsaks. Lozärn, ransk. Lucerne, ital. Lucerna) on samannimisen kantonin pääkaupunki Sveitsissä. Vuoden 2017 lopulla kaupungissa oli 81 401 asukasta[3]. Luzern on tunnettu matkailukaupunki, liikenneristeys ja suosittu kongressikaupunki. Kaupungissa on ollut merkittävää metalliteollisuutta.
| Luzern Lucerne, Lucerna |
|
|---|---|
 |
|
 vaakuna |
|
  Luzern |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Sveitsi |
| Kantoni | Luzern |
| Hallinto | |
| – Hallinnon tyyppi | Kunta |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 37,40[1] km² |
| – Maa | 29,06[2] km² |
| – Josta vettä | 8,34[1][2] km² |
| Korkeus | 434–1 127[1] m |
| Väkiluku (31.12.2017) (vakinaiset asukkaat) | 81 401[3] |
| – Väestötiheys | 2 176 as./km² |
Maantiede muokkaa
Luzern sijaitsee Keski-Sveitsissä Vierwaldstätterseen luoteisrannalla, lähellä Pilatusvuorta. Kaupungin keskusta sijaitsee noin 440 metrin korkeudella merenpinnasta, ja sen maapinta-ala on 29,06 neliökilometriä.[1]
Koulutus muokkaa
Luzernissa toimii vuonna 2000 aloittanut yliopisto.
Nähtävyyksiä muokkaa
Luzernin ehkä tunnetuin maamerkki on Euroopan vanhin puusilta Kapellbrücke vuodelta 1333. Luzernissa on Sveitsin suosituin museo, Sveitsin liikennemuseo (saks. Verkehrshaus der Schweiz).
Historia muokkaa
Luzern oli alun perin kalastuskylä, joka kasvoi kaupungiksi, kun St. Leodegarin benediktiiniluostari perustettiin noin vuonna 750. Noihin aikoihin myös Luzernin latinankielinen nimi Luceria mainitaan kirjallisissa lähteissä ensimmäisen kerran.
Kaupungista tuli 1200-luvulla tärkeä kauppakeskus tavaran kuljettamisessa Alppien yli, kun Gotthardin solan kulkuväylä avattiin. Oltuaan Habsburg-suvun vallassa vuodesta 1291 Luzern liittyi Sveitsin vanhaan valaliittoon vuonna 1332. Vastauskonpuhdistuksen aikana kaupunki oli katolilaisten linnoitus ja jesuiittojen tukikohta heidän yrityksissään taistella reformoituja vastaan.
Vuonna 1601 maanjäristys ja tsunami tuhosivat suuren osan kaupunkia ja tappoivat paljon ihmisiä. Luzern oli myös talonpoikaiskapinan keskus vuonna 1653 kaupungin aatelisvaltaa vastaan. Napoleonin sotaretkien aikaan Luzern oli vähän aikaa Helvetian tasavallan pääkaupunki vuosina 1798–1803. Vuonna 1841 Luzern erosi Sveitsin valaliitosta, mikä johti Sonderbundin sotaan vuonna 1847. Luzernin sallittiin palata takaisin valaliittoon vuonna 1848.
Luzernissa on kallionkoloon sijoitettuna Bertel Thorvaldsenin luoma Ranskan suuren vallankumouksen alkuvaiheessa Tuileries-palatsissa kuningasta puolustaneiden, jakobiinien hyökkäyksessä kaatuneiden sekä antautumisen jälkeen murhattujen luzernilaisten sveitsiläiskaartilaisten muistomerkki Kuoleva leijona.
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d National map: swisstopo (Sveitsin valtion julkinen karttapalvelu) map.geo.admin.ch. Wabern: Bundesamt für Landestopografie swisstopo. (saksaksi), (ranskaksi), (italiaksi), (retoromaaniksi), (englanniksi)
- ↑ a b Arealstatistik Land Cover - Gemeinden nach 27 Grundkategorien (Excel) Arealstatistik 2004/09. 4.12.2014. Neuchâtel: Bundesamt für Statistik (BFS). Viitattu 19.3.2017. (saksaksi), (ranskaksi)
- ↑ a b Bilanz der ständigen Wohnbevölkerung nach Bezirken und Gemeinden, 1991-2017 (Excel) 31.8.2018. Neuchâtel: Bundesamt für Statistik (BFS). Viitattu 9.9.2018. (saksaksi)
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Luzern Wikimedia Commonsissa
- Lischer, Markus: Luzern (Gemeinde) (Sveitsin historiallinen tietosanakirja) Historisches Lexikon der Schweiz (HLS). 3.11.2016. Bern: Stiftung HLS. (saksaksi), (ranskaksi), (italiaksi)
- Luzernin kuvagalleria