Luvattu maa
Luvattu maa on maa, jonka Jumala Raamatun mukaan lupasi ja antoi Abrahamille ja tämän jälkeläisille. Sen katsotaan vastaavan Kanaaninmaata eli suunnilleen nykyistä Israelin valtiota.
Uskonnoissa muokkaa
Juutalaisuus muokkaa
Käsite ”luvattu maa” ei esiinny Tanakissa.[1] Tanak kuitenkin kertoo, kuinka Jumala loi koko maailman (Psalmi 95, Jes. 40:28) ja erotti siitä osan Abrahamin jälkeläisten omaisuudeksi.[2]
Ensimmäisen Mooseksen kirjan mukaan Herra kehotti Abrahamia (tuolloiselta nimeltään Abram) lähtemään kotiseuduiltaan Kaldean Uurista ”siihen maahan, jonka minä sinulle osoitan”. Siellä Abrahamin jälkeläisistä on tuleva suuri kansa.[3] Kun Abraham oli saapunut Kanaaniin, Herra ilmestyi hänelle ja sanoi: ”Sinun jälkeläisillesi minä annan tämän maan.”[4] Kanaanin perintömaa oli yksi monista lupauksista, jotka Herra antoi Abrahamille. Myöhemmin Herra uusi lupauksensa Iisakille, Jaakobille, Joosefille ja muille Jaakobin pojille, jotka kaikki olivat Abrahamin jälkeläisiä, sekä Moosekselle.[5]
»Minä olen Herra, minä vien teidät pois pakkotyöstä Egyptistä ja pelastan teidät orjuudesta. Minä vapautan teidät kohotetun käteni voimalla ja ankarilla rangaistuksilla. Minä otan teidän omaksi kansakseni ja olen teidän Jumalanne, ja te saatte nähdä, että minä, Herra, teidän Jumalanne, vien teidät pois pakkotyöstä Egyptistä. Minä vien teidät siihen maahan, jonka vannoin antavani Abrahamille, Iisakille ja Jaakobille. Minä annan sen teille perintömaaksi, minä, Herra.»
(2. Moos 6:6–8.)
Luvatun maan rajat määritellään Pentateukin eri kohdissa hieman eri tavoin.[5] Abrahamille Herra lupaa maan ”Egyptin rajapurosta Eufratin suureen virtaan saakka, tämän maan, jossa asuvat keniläiset, kenasilaiset ja kadmonilaiset, heettiläiset, perissiläiset ja refalaiset, amorilaiset, kanaanilaiset, girgasilaiset ja jebusilaiset”.[6] ”Egyptin virta” ei tässä tarkoita Niiliä vaan Siinailla sijaitsevaa Wadi Al-ʿArīshia, joka muodostaa Kanaaninmaan luonnollisen lounaisrajan.[7] Toinen Mooseksen kirja sen sijaan kertoo luvatun maan ulottuvan ”Kaislamerestä Filistealaisten mereen ja Siinain autiomaasta Eufratvirtaan saakka”.[8]
Kristinusko muokkaa
Käsite ”luvattu maa” esiintyy Raamatussa vain kerran. Heprealaiskirjeen mukaan[1]
»Koska [Abraham] uskoi, hän asettui muukalaisena luvattuun maahan ja asui siellä teltoissa, ja niin asuivat myös Iisak ja Jaakob, jotka perivät saman lupauksen.»
(Hepr 11:9.)
Mormonismi muokkaa
”Lupauksen maa” (engl. Land of Promise) mainitaan Mormonin kirjassa useasti.[9] Pyhien kirjoitusten oppaan mukaan luvattu maa on ”maa, jonka Herra lupaa perinnöksi uskollisille seuraajilleen ja usein myös heidän jälkeläisilleen. Luvattuja maita on monia.” Mormonin kirjassa luvattu maa tarkoittaa yleensä Amerikan mannerta.[10] Eterin kirjan mukaan se on kaikkia muita maita oivallisempi maa, ja siksi sitä hallussaan pitävän kansan on palveltava Jumalaa. Jos kansa pysyy uskollisena, se on ”oleva vapaa orjuudesta ja vankeudesta ja kaikista muista kansakunnista taivaan alla”, mutta jos se lankeaa, se hävitetään.[11]
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- Metzger, Bruce M. & Coogan, Michael D.: The Oxford Companion to Bible. Verkkoversio. Oxford University Press, 2004. ISBN 9780199891023. (englanniksi)
Viitteet muokkaa
- ↑ a b Bowker, John: The Concise Oxford Dictionary of World Religions. Hakusana ”Promised Land”. Oxford University Press, 2000. ISBN 978019280094. (englanniksi)
- ↑ Browning, W. R. F.: A Dictionary of the Bible. 2 ed.. Oxford University Press, 2009. ISBN 9780199543984. (englanniksi)
- ↑ 1. Moos 12:1–2.
- ↑ 1. Moos 12:6–7.
- ↑ a b Metzger & Coogan 2004, hakusana ”Promised Land”.
- ↑ 1. Moos 15:18–21.
- ↑ Metzger & Coogan 2004, hakusana ”river of Egypt”.
- ↑ 2. Moos 23:31.
- ↑ 1. Nefi 7:13, 2. Nefi 1:5, Jaakob 2:5, Eter 2:7.
- ↑ Pyhien kirjoitusten opas, Luvattu maa.
- ↑ Eter 2:11–12.