Luulajanjoki ([5] ruots. Lule älv, Luleälven, luulajansaameksi Julevädno [6]) on Norjasta alkava ja Ruotsissa Norrbottenin läänissä virtaava 457 kilometriä [3] pitkä joki, joka muodostaa Luulajanjoen vesistössä sen pääuoman. Se on Norrbottenin läänin toiseksi pisin joki Tornionjoen jälkeen, mutta se on virtaaman osalta Norrbottenin suurin joki. Joen valuma-alueen pinta-ala on 25 241 neliökilometriä ja se laskee Pohjanlahden Perämereen Luulaja keskustaajamassa.[1][2][7][8][9][a]

Luulajanjoki
Maanosa Eurooppa
Maat Ruotsi, Norja
Läänit Norrbotten
Kunnat Luulaja, Jällivaara, Jokimukka, Boden
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Luulajanjoen vesistö
Pinta-ala 25 240,5 km² [1]
Järvisyys 10 % [2]
Pääuoman pituus 457 km [3]
Joen uoman kohteita
Alkulähde Sulitelma, Fauske, Norja
  67.1328°N, 16.0764°E
Laskupaikka Luulaja, Luulajan kunta
  65.5867°N, 22.0419°E
Läpivirtausjärvet Akkajaure (en), Stora Lulevatten,Vuolep Sårjåsjávrre (en) (käännä suomeksi)
Sivu-uomat Pieni Luulajanjoki (en)
Mittaustietoja
Laskukorkeus 0 m
Pituus 450 km
Keskiylivirtaama 900 m³/s (MHQ) [4]
Keskivirtaama 531 m³/s (MQ) [4]
Keskialivirtaama 397 m³/s (MNQ) [4]
Muuta
Muualla Wikimedia Commons

Vesivoima muokkaa

Vesistöä on muokattu voimakkaasti vesivoiman tuottamiseksi. Luulajanjoen pääuomassa on 15 vesivoimalaitosta: Boden, Vittjärv, Laxede, Porsi, Letsi, Akkats, Randi, Parki, Seitevare, Messaure, Ligga, Harsprånget (977 MW), Porjus (vanha), Vietas ja Ritsem. Voimaloiden yhteisteho on 4 360 megawattia ja niiden vuosituotanto on noin 14 667 gigawattituntia.[10]

Historiaa muokkaa

Joki oli aikoinaan tärkeä puunuittoväylä, mutta uitot loppuivat 1980-luvun alkupuolella.

Vesistöalue muokkaa

Pääartikkeli: Luulajanjoen vesistö

Sen valuma-alue on 25 262 neliökilometriä,[7] josta noin 750 neliökilometriä on Norjassa.[11]

Lähteet muokkaa

Huomautuksia muokkaa

  1. Asia on luettu ruotsinkielisestä wikipediasta artikkelista sv:Luleälven.

Viitteet muokkaa

  1. a b Luulajanjoki (SE729042-178707) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 25.12.2020. (ruotsiksi)
  2. a b Om flödesstatistik för Sveriges vattendrag (Arkistoitu – Internet Archive) (Excel-tiedostoon, selitykset (Arkistoitu – Internet Archive)), 13.11.2009, viitattu, 512–764, 25.12.2020 (ruotsiksi)
  3. a b Eklund, Anna: Sveriges vattendrag (PDF), Faktablad nr 44, 2010, SMHI, viitattu 21.3.2021 (ruotsiksi)
  4. a b c Luulajanjoen vesistö (Excel-lomake nro 31290), Vattenwebb, SMHI, viitattu 21.12.2020 (ruotsiksi)
  5. Sinisalo, Aino: Ruijan ja Länsipohjan suomenkieliset paikannimet. Kielikello, 1976, nro 8. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus. ISSN 0355-2675. Julkaisun verkkoversio. Viitattu 1.11.2015.
  6. Älvar på samiska, viitattu 6.6.2021
  7. a b Thoms-Hjärpe, Christina: Län och huvudavrinningsområden i Sverige (PDF),Faktablad nr 10, 2002, SMHI, viitattu 25.12.2020 (ruotsiksi)
  8. Luulajanjokiin alajuoksu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 25.12.2020. (ruotsiksi)
  9. Weilin + Göösin tietosanakirja 3, Kle–Net, s. 1099. Espoo: Weilin + Göös, 1993. ISBN 951-35-5069-9.
  10. Kuhlins, Leif: Ångermanälven, vattenkraft.info, viitattu 25.12.2020 (ruotsiksi)
  11. Luleälven Nationalencyklopedin. Viitattu 4.6.2020. (englanniksi)

Aiheesta muualla muokkaa

 
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Luleälven
Tämä maantieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.