Luhtaanmäki
| Luhtaanmäki | |
|---|---|
| Luhtabacka | |
 Kaupungin kartta, jossa Luhtaanmäki korostettuna. |
|
| Kaupunki | Vantaa |
| Suuralue | Kivistön suuralue |
| Kaupunginosa nro | 31[1] |
| Pinta-ala | 6,7[1] km² |
| Väkiluku | 276[2] (31.12.2020) |
| Työpaikkoja | 192 kpl [3] (31.12.2013) |
| Postinumero(t) | 01750 (Keimola) sekä 01800 (Klaukkala; Syväojan pientaloalue)[4] |
| Lähialueet | Riipilä, Seutula, Kivistö, Keimola, Vestra; Nurmijärven Klaukkala |
Luhtaanmäki (ruots. Luhtabacka) on kaupunginosa Luoteis-Vantaan Kivistön suuralueella. Luhtaanmäen maaseutumaisen maiseman halkaisee alueen poikki kulkeva Hämeenlinnanväylä. Luhtaanmäki rajautuu luoteessa Nurmijärven kuntaa ja sen suurinta taajamaa Klaukkalaa vasten. Vantaan puolella naapurikaupunginosia ovat Riipilä, Seutula, Kivistö, Keimola ja Vestra.[4][1]
Luhtaanmäki kohoaa Vantaanjokilaaksosta harvaanasutulla maaseutumaisella seudulla. Maaseutuprofiili vanhoine rakennuksineen piirtyy jokiuoman ja kumpuilevien peltojen keskelle. Luhtaanmäessä on vielä jäljellä useita kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia, kuten 1860-luvulta oleva, poikkeuksellisen kookas Gripsin sotilasvirkatalo. Luhtaanmäen ja Keimolan kaupunginosien välissä kulkevan Luhtajoen yli kulkee vanha Luhtaanmäen kivisilta, joka ei ole enää tieliikennekäytössä. Suojeltu Vantaanjoen peltoaukeamien kulttuurimaisema sijaitsee osin Luhtaanmäen kaupunginosassa, jossa Luhtajoki yhtyy Vantaanjoen pääuomaan.
Uudempaa, pääosin 1900-luvun puolivälistä lähtien rakennettua pientaloasutusta edustaa pääkaupunkiseutulaisittain suorastaan luonnonpuistoissa sijaitseva Syväojan pientaloalue Luhtaanmäen pohjoisosassa, Lamminsuon luonnonsuojelualueen ja Syväojan metsä ja lehdot -nimisen LUO-alueen välissä. Puolet Luhtaanmäen väestöstä asuu Syväojan kylässä. Luhtaanmäessä toimiva Syväojan Omakotiyhdistys on osa Seutulan Kyläyhdistystä, johon kuuluu kymmenen yhdistystä Luoteis-Vantaan eri osista.
Luhtaanmäen arvokkaat luontokohteet kytkeytyvät osaksi maakunnallista viherväylää, joka kulkee Vantaan ja Nurmijärven rajalla Vestran, Luhtaanmäen ja Riipilän kaupunginosissa. Tämä maakunnallisesti merkittävä ekologinen viherväylä yhdistää Nuuksion erämaat ja Keski-Uudenmaan.
Luhtaanmäen pohjoisosassa, Hämeenlinnanväylän Klaukkalan liittymän ja Lamminsuon luonnonsuojelualueen välissä, sijaitsee kaupungin suurin työntantaja SE Mäkinen Logistics, jonka uudet toimitilat näkyvät sekä Hämeenlinnanväylälle että Vanhalle Hämeenlinnantielle. Nykyinen Keimolanportin tiepalvelualue aiotaan siirtää Luhtaanmäelle Klaukkalan liittymään (yleiskaava 2007). Muutos kytkeytyy Marja-Vantaan ja Kehäradan rakentamiseen.
Luhtaanmäki kuuluu Kivistön suuralueeseen, jossa toimii Kivistön aluetoimikunta. Vaaleissa Luhtaanmäki on osa Keimolan äänestysaluetta, jonka muodostavat Luhtaanmäki, Vestra, Keimola sekä Kivistön alue.
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c Vantaa alueittain (2015) (pdf) (31 Luhtaanmäki, teoksen s. 90–93) huhtikuu 2016. Vantaan kaupunki, vantaa.fi. Arkistoitu 8.5.2016. Viitattu 10.7.2016.
- ↑ Vantaan väestö kaupunginosittain ja suuralueittain 31.12.2020Arkistoitu kopio (pdf) Vantaa.fi. Vantaan kaupunki. Arkistoitu 3.9.2021. Viitattu 5.9.2021.
- ↑ Arkistoitu kopioKuvio: Työpaikkojen määrä 1980–2013 (31.12.) (.xlsx) Vantaa, vantaa.fi. Arkistoitu 8.4.2016. Viitattu 10.7.2016.
- ↑ a b kartta.vantaa.fi (Valinnat: Aluejaot: Suuralueet, Kaupunginosat ja Postinumeroalueet) Vantaan kaupunki, vantaa.fi. Viitattu 10.7.2016.