Wikipedia

Luettelo olympiakisojen taidekilpailujen mitalisteista

Wikimedia-luetteloartikkeli

Tämä on luettelo taideolympialaisten mitalisteista.

Arkkitehtuuri muokkaa

Arkkitehtuuri muokkaa

Kisat Kultaa Hopeaa Pronssia
1912 Tukholma Eugène Monod (SUI)[1]
Alphonse Laverrière (SUI)[1]
Nykyaikaisen stadionin rakennussuunnitelma		 Ei hopeamitalia Ei pronssimitalia
1920 Antwerpen Ei kultamitalia Holger Sinding-Larsen (NOR)[2]
Project pour une Ecole de Gymnastique		 Ei pronssimitalia
1924 Pariisi Ei kultamitalia Alfréd Hajós (HUN)[3]
Dezső Lauber (HUN)[3]
Plan d'un Stade		 Julien Médecin (MON)[4]
Stade pour Monte-Carlo
1928 Amsterdam Jan Wils (NED)[5]
Amsterdamin olympiastadion		 Einar Mindedal Rasmussen (DEN)[6]
Ollerupin uima-allas		 Jacques Lambert (FRA)[7]
Versaillesin stadion
1932 Los Angeles Gustave Saacké (FRA)[1]
Pierre Bailly (FRA)[1]
Pierre Montenot (FRA)[1]
Härkätaisteluareena, Pariisi		 John Russell Pope (USA)[8]
Payne Whitney Gymnasiumin suunnitelma		 Richard Konwiarz (GER)[9]
Schlesierkampfbahnin suunnitelma, Breslau
1936 Berliini Hermann Kutschera (AUT)[10]
Hiihtostadion		 Werner March (GER)[11]
Kansallinen urheilukenttä		 Hermann Stiegholzer (AUT)[12]
Herbert Kastinger (AUT)[13]
Wienin kamppailualue
1948 Lontoo Adolf Hoch (AUT)[10]
Kobenzlin mäkihyppymäki		 Alfred Rinesch (AUT)[14]
Kärntenin vesiurheilukeskus		 Nils Olsson (SWE)[15]
Göteborgin kylpylä- ja urheiluhalli

Kaupunkisuunnittelu muokkaa

Kisat Kultaa Hopeaa Pronssia
1928 Amsterdam Alfred Hensel (GER)[16]
Nürnbergin stadion		 Jacques Lambert (FRA)[7]
Versaillesin stadion		 Max Laeuger (GER)[7]
Hampurin kunnallinen puisto
1932 Los Angeles John Hughes (GBR)[17]
Suunnitelma urheilu- ja vapaa-ajankeskuksesta stadioneineen Liverpooliin		 Jens Klemmensen (DEN)[18]
Suunnitelma stadionista ja julkisesta puistosta		 André Verbeke (BEL)[19]
Marathonpuiston suunnitelma
1936 Berliini Werner March (GER)[10]
Walter March (GER)[10]
Kansallinen urheilukenttä		 Charles Downing Lay (USA)[20]
Marine park, Brooklyn		 Theodor Nussbaum (GER)[11]
Kölnin kaupungin liikuntapaikkasuunnitelma
1948 Lontoo Yrjö Lindegren (FIN)[21]
Varkauden yleisurheilukeskus		 Werner Schindler (SUI)[22]
Edy Knupfer (SUI)[22]
Sveitsin urheilu- ja voimisteluharjoituskeskus		 Ilmari Niemeläinen (FIN)[23]
Kemin yleisurheilukeskus

Kirjallisuus muokkaa

Kirjallisuus muokkaa

Kisat Kultaa Hopeaa Pronssia
1912 Georges Hohrod (GER)
Martin Eschbach (GER)
(kansainvälisen olympiakomitean puheenjohtaja Pierre de Coubertinin (FRA) salanimiä)[24]
Ode to Sport		 Ei hopeamitalia Ei pronssimitalia
1920 Raniero Nicolai (ITA)[25]
Olympic songs		 Theodore Andrea Cook (GBR)[11]
Antwerpenin olympialaiset		 Maurice Bladel (BEL)[11]
Praise of the gods
1924 Géo-Charles (FRA)[26]
The Olympic Games		 Margaret Stuart (GBR)[27]
Sword songs		 Charles Gonnet (FRA)[28]
About the Olympic god
Josef Petersen (DEN)[4]
Euryale		 Oliver Gogarty (IRL)[29]
Ode to the Tailteann Games
1932 Paul Bauer (GER)[30]
The struggle with the Himalaya		 Josef Petersen (DEN)[31]
The Argonauts		 Ei pronssimitalia

Näytelmäkirjallisuus muokkaa

Kisat Kultaa Hopeaa Pronssia
1928 Ei kultamitalia Lauro de Bosis (ITA)[32]
Icarus		 Ei pronssimitalia
1948 Ei kultamitalia Ei hopeamitalia Ei pronssimitalia

Epiikka muokkaa

Kisat Kultaa Hopeaa Pronssia
1928 Ferenc Mező (HUN)[33]
Olympialaisten historia		 Ernst Weiss (GER)[34]
Boetius von Orlamunde		 Carel Scharten (NED)[7]
Margo Scharten-Antink (NED)[35]
Maremmien klovni
1936 Urho Karhumäki (FIN)[36]
Avoveteen		 Wilhelm Ehmer (GER)[11]
For the top of the world		 Jan Parandowski (POL)[37]
The Olympic disk
1948 Giani Stuparich (ITA)[38]
The cave		 Josef Petersen (DEN)[39]
The Olympic champion		 Éva Földes (HUN)[40]
The well of youth

Lyriikka muokkaa

Kisat Kultaa Hopeaa Pronssia
1928 Kazimierz Wierzyński (POL)[27]
Olympic honour		 Rudolf G. Binding (GER)[41]
Riding prescriptions for a loved one		 Johannes Weltzer (DEN)[42]
Symphonia heroica
1936 Felix Dhünen-Sondinger (GER)[11]
The runner		 Bruno Fattori (ITA)[43]
Azure profiles		 Hans Stoiber (AUT)[44]
The Discus
1948 Aale Tynni (FIN)[45]
Hellaan laakeri		 Ernst van Heerden (RSA)[46]
Six poems		 Gilbert Prouteau (FRA)[46]
Stadionin rytmi

Kuva- ja maalaustaide muokkaa

Kuvanveisto muokkaa

Kisat Kultaa Hopeaa Pronssia
1912 Walter Winans (USA)[47]
An American trotter		 Georges Dubois (FRA)[48]
Model of the entrance to a stadium		 Ei pronssimitalia
1920 Albéric Collin (BEL)[49]
La Force		 Simon Goossens (BEL)[11]
Les Patineurs		 Alphons de Cuyper (BEL)[49]
Lanceur de Poids ja Coureur
1924 Konstantínos Dimitriádis (GRE)[50]
Discobole Finlandais		 Frantz Heldenstein (LUX)[51]
Vers l'olympiade		 Jean René Gauguin (DEN)[51]
Boxer
Claude-Léon Mascaux (FRA)[51]
Sports medals

Veistokset muokkaa

Kisat Kultaa Hopeaa Pronssia
1928 Paul Landowski (FRA)[52]
Boxeur		 Milo Martin (SUI)[7]
Athlète au repos		 Renée Sintenis (GER)[7]
Footballeur
1932 Mahonri Young (USA)[53]
Maahanlyönti		 Miltiades Manno (HUN)[54]
Paini		 Jakub Obrovský (TCH)[55]
Odysseus
1936 Farpi Vignoli (ITA)[56]
Hevosraviohjastaja		 Arno Breker (GER)[57]
Kymmenottelija		 Stig Blomberg (SWE)[58]
Wrestling Youths
1948 Gustaf Nordahl (SWE)[59]
Homage to Ling		 Chintamoni Kar (GBR)[60]
The Stag		 Hubert Yencesse (FRA)[22]
Nageuse

Kohokuvat ja mitalit muokkaa

Kisat Kultaa Hopeaa Pronssia
1928 Edwin Grienauer (AUT)[43]
Médailles		 Chris van der Hoef (NED)[7]
Médaille pour les Jeux Olympiques		 Edwin Scharff (GER)[43]
Plaquette
1932 Jósef Klukowski (POL)[31]
Sport Sculpture II		 Frederick MacMonnies (USA)[11]
Lindbergin mitali		 R. Tait McKenzie (CAN)[61]
Atleettien kilpi
1936 Emil Sutor (GER)[62]
Hürdenläufer		 Jósef Klukowski (POL)[63]
Ball		 Ei pronssimitalia
1948 Ei kultamitalia Ei hopeamitalia Rosamund Fletcher (GBR)[22]
The End of the Covert

Mitalit muokkaa

Kisat Kultaa Hopeaa Pronssia
1936 Ei kultamitalia Luciano Mercante (ITA)[64]
Mitalit		 Josue Dupon (BEL)[65]
Ratsastusmitalit

Mitalit ja rintasoljet muokkaa

Kisat Kultaa Hopeaa Pronssia
1948 Ei kultamitalia Oskar Thiede (AUT)[66]
Eight Sports Plaques		 Edwin Grienauer (AUT)[43]
Prize Rowing Trophy

Maalaustaide ja grafiikka muokkaa

Kisat Kultaa Hopeaa Pronssia
1912 Giovanni Pellegrini (ITA)[67]
Winter Sports		 Ei hopeamitalia Ei pronssimitalia
1920 Ei kultamitalia Henriette Brossin de Polanska (FRA)[68]
L'élan		 Alfred Ost (BEL)[69]
Joueur de Football
1924 Jean Jacoby (LUX)[70]
Etude de Sport		 Jack Butler Yeats (IRL)[29]
The Liffey Swim		 Johan van Hell (NED)[71]
Patineurs

Öljyvärimaalaukset muokkaa

Kisat Kultaa Hopeaa Pronssia
1928 Isaac Israëls (NED)[72]
Cavalier Rouge		 Laura Knight (GBR)[73]
Boxeurs		 Walther Klemm (GER)[7]
Patinage
1932 David Wallin (SWE)[74]
At the Seaside of Arild		 Ruth Miller (USA)[75]
Kamppailu		 Ei pronssimitalia
1936 Ei kultamitalia Rudolf Eisenmenger (AUT)[76]
Juoksijat maaliviivalla		 Ryuji Fujita (JPN)[77]
Jääkiekko

Piirrokset ja akvarellit muokkaa

Kisat Kultaa Hopeaa Pronssia
1928 Jean Jacoby (LUX)[70]
Rugby		 Alex Virot (FRA)[78]
Gestes de Football		 Władysław Skoczylas (POL)[79]
Posters
1932 Lee Blair (USA)[80]
Rodeo		 Percy Crosby (USA)[11]
Jackknife		 Gerhard Westermann (NED)[81]
Ratsastaja
1936 Ei kultamitalia Romano Dazzi (ITA)[82]
Neljä piirrosluonnosta freskolla		 Sujaku Suzuki (JPN)[77]
Klassiset hevoskisat Japanissa

Muu graafinen taide muokkaa

Kisat Kultaa Hopeaa Pronssia
1928 William Nicholson (GBR)[11]
Un Almanach de douze Sports		 Carl Moos (SUI)[11]
Posters		 Max Feldbauer (GER)[7]
Mailcoach
1932 Joseph W. Golinkin (USA)[11]
Leg Scissors		 Janina Konarska (POL)[83]
Hiihtäjä/Stadion		 Joachim Karsch (GER)[11]
Stabwechsel
1936 Alex Diggelmann (SUI)[84]
Arosa I Placard		 Alfred Hierl (GER)[43]
Aviksen kansainvälinen autourheilukilpailu		 Stanisław Ostoja-Chrostowski (POL)[85]
Huvipursikerhon sertifikaatti
1948 Ei kultamitalia Alex Diggelmann (SUI)[84]
Pyöräilyn maailmanmestaruuskilpailun juliste		 Alex Diggelmann (SUI)[84]
Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailun juliste

Öljy- ja vesivärimaalaukset muokkaa

Kisat Kultaa Hopeaa Pronssia
1948 Alfred Thomson (GBR)[86]
London Amateur Championships		 Giovanni Stradone (ITA)[39]
Le Pistard		 Letitia Marion Hamilton (IRL)[29]
Meath Hunt Point-to-Point Races

Piirrokset ja radeeraukset muokkaa

Kisat Kultaa Hopeaa Pronssia
1948 Albert Decaris (FRA)[22]
Uima-allas		 John Copley (GBR)[87][88]
Poolonpelaajat		 Walter Battiss (RSA)[46]
Merellistä urheilua

Musiikki muokkaa

Musiikki muokkaa

Kisat Kultaa Hopeaa Pronssia
1912 Riccardo Barthelemy (ITA)[48]
Olympic Triumphal March		 Ei hopeamitalia Ei pronssimitalia
1920 Georges Monier (BEL)[89]
Olympique		 Oreste Riva (ITA)[89]
Marcia trionfale		 Ei pronssimitalia
1924 Ei kultamitalia Ei hopeamitalia Ei pronssimitalia
1932 Ei kultamitalia Josef Suk (TCH)[90]
Into a New Life		 Ei pronssimitalia
1948 Ei kultamitalia Ei hopeamitalia Gabriele Bianchi (ITA)[89]
Inno Olimpionico

Yksin- ja kuorolaulu muokkaa

Kisat Kultaa Hopeaa Pronssia
1936 Paul Höffer (GER)[91]
Olympiavala		 Kurt Thomas (GER)[11]
Olympic Cantana, 1936		 Harald Genzmer (GER)[92]
Juoksija

Orkesterimusiikki muokkaa

Kisat Kultaa Hopeaa Pronssia
1928 Ei kultamitalia Ei hopeamitalia Rudolph Simonsen (DEN)[89]
Symphony No. 2 Hellas
1936 Werner Egk (GER)[93]
Olympic Festive Music		 Lino Liviabella (ITA)[94]
Voittaja		 Jaroslav Křička (TCH)[55]
Mountain Suite

Orkesteri- ja kuoromusiikki muokkaa

Kisat Kultaa Hopeaa Pronssia
1948 Zbigniew Turski (POL)[95]
Olympic Symphony		 Kalervo Tuukkanen (FIN)[96]
Karhunpyynti		 Erling Brene (DEN)[89]
Viguer

Soitin- ja kamarimusiikki muokkaa

Kisat Kultaa Hopeaa Pronssia
1948 Ei kultamitalia John Weinzweig (CAN)[97]
Diverti for Solo Flute and Strings		 Sergio Lauricella (ITA)[89]
Toccata per Pianoforte

Lähteet muokkaa

  • Tietosanoma Oy, Kimmo Pietiläinen: Kansalaiskalenteri 1991 - suomalaisen käyttötieto. vuosikirja. WSOY, 1990. ISBN 951-885-057-7.

Viitteet muokkaa

  1. ↑ a b c d e Walder, Liz: ”APPENDIX B”, History, Design, and Legacy: Architectural Prizes and Awards: An Academic Investigation of the Royal Institute of British Architects' (RIBA) Royal Gold Medal, s. 180–181. Wordctacher Publishing, 2019. ISBN 978-178-942-126-2. Google-kirjat (viitattu 18.2.2020). (englanniksi)
  2. ↑ Architecture Gold Medal: Holger Sinding-Larsen. JOURNAL OF OLYMPIC HISTORY, Toukokuu 2006, 14. vsk, nro Erikoisnumero, s. 19. LA84 Foundation/International Society of Olympic Historians (ISOH). ISSN 1085-5165. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 20.2.2020. (englanniksi)
  3. ↑ a b Condron, Frank: ”Swimming: Alfred Hajos”, I Olympiad: Athens 1896. Warwick Press Inc, 2015. ISBN 978-198-794-401-3. Google-kirjat (viitattu 20.2.2020). (englanniksi)
  4. ↑ a b Avé, M. A. (toim.): Les Jeux de la VIIIe Olympiade Paris 1924 - Rapport Officiel (Sivut 605–607) Comité Olympique Français. 1924 (sähköisenä 10.4.2008). Pariisi: Librairie de France. Arkistoitu 10.4.2008. Viitattu 20.2.2020. (ranskaksi)
  5. ↑ Singh Natial, Dr. Mandeep: ”Olympic in a Nutshell”, Introduction to Olympic Movement, s. 91. Friends Publications India, 2020. ISBN 978-938-845-781-1. Google-kirjat (viitattu 23.5.2021). (englanniksi)
  6. ↑ Elledge: There used to be Olympic medals for town planning, except they kept giving them to sports facilities City Monitor. 12.8.2016. The New Statesman Media Group Ltd.. Viitattu 23.5.2021. (englanniksi)
  7. ↑ a b c d e f g h i van Rossem, G. (toim.): The Ninth Olympiad. Amsterdam 1928. Official Report (Sivut 891–894, 898, 901) The Netherlands Olympic Committee. 1928. Amsterdam: J. H. de Bussy. Arkistoitu 8.4.2008. Viitattu 23.2.2020. (englanniksi)
  8. ↑ Owens, Mitchell: Olympics Architecture Medals Story. 31.7.2012. Architectural Digest. Viitattu 4.8.2021. (englanniksi)
  9. ↑ Kazimierczak, Remigiusz: Stadion Olimpijski we Wrocławiu w latach 1927-1933: funkcjonowanie i wykorzystanie obiektu Stadion Olimpijski. Archiwum Państwowe we Wrocławiu. Arkistoitu 4.8.2021. Viitattu 4.8.2021. (puolaksi)
  10. ↑ a b c d Cheng, Linda: When architecture was an Olympic sport Articles. 26.8.2016. Architecture AU. Viitattu 30.10.2020. (englanniksi)
  11. ↑ a b c d e f g h i j k l m n OLYMPIC GAMES ART COMPETITION MEDALLISTS (Sivut 13–19) Art competitions at the Olympic Games. 2.5.2019. The Olympic Studies Centre/ Olympic Foundation for Culture and Heritage. Viitattu 19.2.2020. (englanniksi)
  12. ↑ Killy, Walther & Vierhaus, Rudolf: ”Biographical Entries”, Dictionary of German biography, s. 542. Walter de Gruyter, 2011. ISBN 978-311-096-629-9. Google-kirjat (viitattu 31.10.2020). (englanniksi)
  13. ↑ Herbert Ferdinand Kastinger Architektenlexikon. Architekturzentrum Wien. Viitattu 31.10.2020. (saksaksi)
  14. ↑ Olympia: Die problematische Nahbeziehung von Kunst und Sport Sport. 26.7.2012. Profil Magazin. Viitattu 22.8.2021. (saksaksi)
  15. ↑ Valhallabadet/Valhalla Sport Fastigheter. Higab. Viitattu 22.8.2021. (ruotsiksi)
  16. ↑ History of the stadium of Nuremberg History. The Stadium of Nuremberg. Arkistoitu 20.7.2014. Viitattu 23.5.2021. (englanniksi)
  17. ↑ Thackeray, Mark: The Planning Olympics News. 23.8.2016. PBC Today. Viitattu 4.8.2021. (englanniksi)
  18. ↑ Fleischer, Jens: Jens Houmøller Klemmensen Weilbachs Kunstnerleksikon. Slots- og Kulturstyrelsen (København). Viitattu 4.8.2021. (tanskaksi)
  19. ↑ Cools, Stijn: Goud voor beeldhouwen, brons voor literatuur Olympische Spelen. 4.8.2016. De Standaard. Viitattu 5.8.2021. (hollanniksi)
  20. ↑ Wheelwright, Robert: CHARLES DOWNING LAY September 3, 1877 - February 15, 1956: A Biographical Minute. Landscape Architecture Magazine, Huhtikuu 1956, 46. vsk, nro 3, s. 162–164. American Society of Landscape Architects/JSTOR. ISSN 0023-8031. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 21.8.2021. (englanniksi)
  21. ↑ Yrjö Lindegren Arkkitehtiesittely. Suomen Rakennustaiteen Museo. Arkistoitu 14.7.2014. Viitattu 1.11.2020.
  22. ↑ a b c d e AWARDS IN THE SPORT IN ART COMPETITION XIV TH OLYMPIAD LONDON 1948 OPENING CEREMONY. 1948. Olympic Library. Viitattu 4.4.2021. (englanniksi)
  23. ↑ Tuomaala, Tomi: Ilmari Niemeläisen Kemin urheilukeskus: Pronssia arkkitehtuurissa vuonna 1948 Keskisuomalainen. 15.12.2014. Mediatalo Keskisuomalainen. Viitattu 1.11.2020.
  24. ↑ STOCKHOLM 1912 Did you know? Past Olympic Games. British Olympic Committee. Arkistoitu 8.4.2008. Viitattu 18.2.2020. (englanniksi)
  25. ↑ Phillips, Ellen: ”Olympic Arts Medals Results”, VII Olympiad: Antwerp 1920, Chamonix 1924. Warwick Press Inc, 2015. ISBN 978-198-794-406-8. Google-kirjat (viitattu 20.2.2020). (englanniksi)
  26. ↑ Lucienne Géo-Charles nous a quittés DISPARITION. 23.2.2015. Cite Echirolles. Arkistoitu 25.5.2016. Viitattu 20.2.2020. (ranskaksi)
  27. ↑ a b Kramer, Bernhard & Stanton, Richard: The Olympic Laurel of Kazimierz Wierzyriski. Journal of Olympic History, 2015, nro 2, s. 50. LA84 Foundation/International Society of Olympic Historians (ISOH). ISSN 1085-5165. Artikkelin verkkoversio (PDF). Viitattu 21.2.2020. (englanniksi)
  28. ↑ Segrave, Jeffrey O.: “Chevalerie du néant” – Henry de Montherlant and Olympism. Journal of History, 2013, nro 1, s. 22. The International Society of Olympic Historians (ISOH). ISSN 1085-5165. Artikkelin verkkoversio (PDF). Viitattu 21.2.2020. (englanniksi)
  29. ↑ a b c Culleton, Claire: Voices on Campus: Claire Culleton on Irish Art at the Olympic Games. Bridgewater Review, Toukokuu 2017, 36. vsk, nro 1, s. 29–32. Massachusetts: Bridgewater State University. ISSN 0892-7634. Artikkelin verkkoversio (PDF). Viitattu 22.2.2020. (englanniksi)
  30. ↑ IN MEMORIAM The Himalayan Journal. 1991. The Himalayan Club. Viitattu 5.8.2021. (englanniksi)
  31. ↑ a b ”Art Competitions and Exhibition”, The Games of the Xth Olympiad Los Angeles 1932, s. 748–765. Los Angeles: Xth Olympiade Committee of the Games of Los Angeles, U.S.A. 1932, 1933 (sähköisenä 2008). Artikkelin verkkoversio (PDF) (viitattu 21.2.2020). (englanniksi)
  32. ↑ Ferrari, Paolo: ”Lauro De Bosis”, L'aeronautica italiana: una storia del Novecento, s. 197–199. FrancoAngeli, 2004. ISBN 978-884-645-109-5. Google-kirjat (viitattu 29.10.2020). (italiaksi)
  33. ↑ 1928 Amsterdam Highlights Famous Hungarians. The American Hungarian Federation. Viitattu 29.10.2020. (englanniksi)
  34. ↑ Altman, Elias: Reverse Psychology: On Ernst Weiss Articles. 1.9.2010. The Nation. Viitattu 2.8.2021. (englanniksi)
  35. ↑ Heuvelmans, Kim: Antink, Margo Sybranda Everdina (1868-1957) Digitaal Vrouwenlexicon van Nederland. 21.7.2017. van Huygens ING en OGC (UU). Viitattu 2.4.2021. (hollanniksi)
  36. ↑ Karhumäki, Urho (1891–1947) Kansallisbiografia. 13.10.2004. Suomalaisen kirjallisuuden seura (SKS). Viitattu 1.11.2020.
  37. ↑ Konkurs im. Jana Parandowskiego Projekty. PKOI. Viitattu 21.8.2021. (puolaksi)
  38. ↑ Holt, Richard & Ruta, Dino: ”Cultural Olympiad or an Olympics for cultural regeneration? Torino 2006”, Routledge Handbook of Sport and Legacy: Meeting the Challenge of Major Sports Events. Routledge, 2015. ISBN 978-113-647-758-4. Google-kirjat (viitattu 22.8.2021). (englanniksi)
  39. ↑ a b Lord Burghley (toim.): ”Arts Competitions”, The Official Report of the Organising Committee for the XIV Olympiad, s. 535–537. Lontoo: Organising Committee for the XIV Olympiad, 1951 (sähköisenä 2008). Kirjan verkkoversio (PDF) (viitattu 21.2.2020). (englanniksi)
  40. ↑ Holler Mecséri, Annamária: An Olympian who Survived Three Concentration Camps (Nro. 3) Journal of Olympic History. 2015. The International Society of Olympic Historians. Viitattu 3.4.2021. (englanniksi)
  41. ↑ Randerscheinungen (Nro. 46) Binding-Briefe. 12.11.1957. Der Spiegel. Viitattu 9.6.2021. (saksaksi)
  42. ↑ Andersen, Jens: Da den olympiske ild brændte for kunsten Kultur. 7.8.2008. Berlingske. Viitattu 29.10.2020. (tanskaksi)
  43. ↑ a b c d e BAS-RELIEFS AND MEDALS (Sivut 77, 79, 81) REPORT OF THE NINTH SESSION OF THE INTERNATIONAL OLYMPIC ACADEMY AT OLYMPIA. 1970. THE INTERNATIONAL OLYMPIC ACADEMY (IOA). Arkistoitu 1.11.2020. Viitattu 29.10.2020. (englanniksi)
  44. ↑ ÖOC feierte 100 Jahre mit eindrucksvoller Gala Sport-Ticker. 7.11.2008. Die Presse. Viitattu 31.10.2020. (saksaksi)
  45. ↑ Hämäläinen, Pirjo: Ja kultaa voitti Aale Tynni Artikkelit. 1.11.2010. Kansan Uutiset. Viitattu 17.2.2020.
  46. ↑ a b c Hampton, Janie: ”Chapter 16: Medals for Artists”, The Austerity Olympics: When the Games Came to London in 1948. Aurum, 2012. ISBN 978-178-131-001-4. Google-kirjat (viitattu 18.4.2021). (englanniksi)
  47. ↑ The forgotten medals of the Olympic Games 5.2.2018. Barnebys Magazine. Viitattu 18.2.2020. (englanniksi)
  48. ↑ a b Yttergren, Leif & Bolling, Hans: ”Different Worlds? The Art Competitions Patrik Steorn”, The 1912 Stockholm Olympics: Essays on the Competitions, the People, the City, s. 143. McFarland, 2012. ISBN 978-147-660-066-6. Google-kirjat (viitattu 18.2.2020). (englanniksi)
  49. ↑ a b Kramer, Bernhard: IN SEARCH OF THE LOST CHAMPIONS OF THE OLYMPIC ART CONTESTS. JOURNAL OF OLYMPIC HISTORY, Toukokuu 2004, 12. vsk, nro 2. LA84 Foundation/International Society of Olympic History (ISOH). ISSN 1085-5165. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 20.2.2020. (englanniksi)
  50. ↑ Burnosky, Robin L.: Fine Arts Competitions 1912–1948 (Sivu 26) THE HISTORY OF THE ARTS IN THE OLYMPIC GAMES. 1994. Washington D.C., USA: UMI/The American University Library. Arkistoitu 22.2.2020. Viitattu 22.2.2020. (englanniksi)
  51. ↑ a b c Gricius, Pierre: Painter Jean Jacoby and Sculptor Frantz Heldenstein: A Pair of Unknown Luxemburg Medalists and the Story of the Olympic Art Competitions. Journal of Olympic History, Huhtikuu 2010, 18. vsk, nro 1, s. 9–16. International Society of Olympic Historians (ISOH). ISSN 1085-5165. Artikkelin verkkoversio (PDF). Viitattu 22.2.2020. (englanniksi)
  52. ↑ Olympism and Christ Redeemer (Nro 99, sivu 81) Olympic Review. Huhti-kesäkuu 2016. Olympic Movement. Viitattu 8.5.2021. (englanniksi)
  53. ↑ Fuchs, Jeremy: ”Discontinued Sports”, Total Olympics: Every Obscure, Hilarious, Dramatic, and Inspiring Tale Worth Knowing, s. 242. Workman Publishing, 2021. ISBN 978-152-351-089-4. Google-kirjat (viitattu 20.8.2021). (englanniksi)
  54. ↑ 1932 Los Angeles Highlights Famous Hungarians. The American Hungarian Federation. Viitattu 30.10.2020. (englanniksi)
  55. ↑ a b Škoda, Zdeněk: Art Competitions at the Olympic Games 1912–1948 and the Czechoslovak participation. Studia Sportiva, 2020, 14. vsk, nro 1, s. 45. Faculty of Sports Studies (Masarykin yliopisto). ISSN 2570-8783. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 13.5.2021. (englanniksi)
  56. ↑ Farpi Vignoli premiato alle Olimpiadi dell'Arte Cronologia. Biblioteca Salaborsa. Viitattu 31.10.2020. (italiaksi)
  57. ↑ Arno Breker Biography PROMETHEUS, Internet Bulletin for Art, Politics and Science Nr. 85. Talvi 2002. Museum of European Art. Viitattu 1.11.2020. (englanniksi)
  58. ↑ Enfors, Erik: ”Luku 1”, Sculpturas public in Varberg Offentliga skulpturer i Varberg, s. 19. Lulu.com, 2017. ISBN 978-919-813-473-5. Google-kirjat (viitattu 4.6.2020). (ruotsiksi)
  59. ↑ Jönsson, Åke: OS i kultur - tavlan som gav olympiskt guld Populär Historia 5/2002. 2002. Svenska Historiska Media Tidskrifter AB. Arkistoitu 24.8.2010. Viitattu 1.11.2020. (ruotsiksi)
  60. ↑ Chintamoni Kar Making Britain. The Open University. Viitattu 22.8.2021. (englanniksi)
  61. ↑ Snyder, Theresa R.: R. Tait (Robert Tait) McKenzie Papers (täydentänyt Nicole Topich vuonna 2012) University Archives & Records Center. 1992. Pennsylvanian yliopisto. Viitattu 18.8.2021. (englanniksi)
  62. ↑ Squire, Michael: ”Body Fascism”, The Art of the Body: Antiquity and its Legacy. Bloomsbury Publishing, 2011. ISBN 978-085-773-856-1. Google-kirjat (viitattu 22.8.2021). (englanniksi)
  63. ↑ Stępiński, Miłosz: THE REPORTING OF THE JOURNALISTS OF “RAZ, DWA, TRZY” AT THE OLYMPIC GAMES IN BERLIN IN 1936. Central European Journal of Sport Sciences and Medicine, 2016, 15. vsk, nro 3, s. 49. Szczecin, Puola: Faculty of Physical Culture and Health Promotion/University of Szczecin. ISSN 2300-9705. Artikkelin verkkoversio (PDF). Viitattu 23.2.2020. (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
  64. ↑ Callegher, Bruno; Gastaldi, Elisabetta & Vettorato, Valeria (toim.): ”Luciano Mercante scultore”, Luciano Mercante scultore e medaglista: la donazione della famiglia ai Musei Civici di Padova, s. 57. Massimo De Grassin artikkeli. Trieste: EUT Edizioni Università di Trieste, 2013. ISBN 978-888-303-520-3. Artikkelin verkkoversio (viitattu 31.10.2020). (italiaksi)
  65. ↑ Hanquet, Christine: 1920-2020, le centenaire des Jeux d'Anvers : La médaille, objet de toutes les convoitises Sport. 1.9.2020. RTBF. Viitattu 22.8.2021. (ranskaksi)
  66. ↑ OLYMPIC GAMES MEMORABILIA 1896–2014 Mail Bid Auction No. 73. 26.4.2014. Ingrid O’Neil Sports and Olympic Memorabilia. Viitattu 29.10.2020. (englanniksi)
  67. ↑ Stanton, Richard: Lost Artwork from the 1912 Olympic Art Competition Emerges (24. vuosikerta, Nro 1, sivut 58–60) Journal of Olympic History. 2016. LA84 Foundation/International Society of Olympic Historians. Viitattu 18.2.2020. (englanniksi)
  68. ↑ Revisiting the Olympic Art Competitions (Sivu 59) Journal of Olympic History. 2016. International Society of Olympic Historians (ISOH). Arkistoitu 19.2.2020. Viitattu 19.2.2020. (englanniksi)
  69. ↑ Demeyer, Paul: De vergeten Belg die een olympische medaille haalde voor schilderen bestaat écht. Dit is zijn verhaal Sport. 19.9.2016. Nieuws Blad. Viitattu 20.2.2020. (hollanniksi)
  70. ↑ a b Gricius, Pierre: The Only Artist to Win Two Olympic Gold Medals International Society of Olympic Historians. Viitattu 22.2.2020. (englanniksi)
  71. ↑ Johan van Hell Biography. The Annex Galleries. Viitattu 22.2.2020. (englanniksi)
  72. ↑ Heijmans, Door Jeroen: Nederlands goud Nieuws. 4.7.2007. Sportgeschiedenis. Arkistoitu 8.5.2014. Viitattu 3.8.2021. (hollanniksi)
  73. ↑ Dame Laura Knight Curated & Created. Nottingham Trent University. Arkistoitu 28.4.2021. Viitattu 4.4.2021. (englanniksi)
  74. ↑ Jönsson, Åke: OS i kultur - tavlan som gav olympiskt guld Populär Historia 5/2002. 2002. Svenska Historiska Media Tidskrifter AB. Arkistoitu 24.8.2010. Viitattu 4.6.2020. (ruotsiksi)
  75. ↑ Miranda, Carolina A.: The conservator who is bringing lost stories of California’s pioneering female artists to light Entertainment. 5.10.2018. The Los Angeles Times. Viitattu 4.4.2021. (englanniksi)
  76. ↑ Steinhauer, Jillian: Back When the Olympics Had Art Competitions Articles. 7.2.2014. Hyperallergic. Viitattu 31.10.2020. (englanniksi)
  77. ↑ a b Diem, Carl: ”The Art Competition”, XIth Olympic Games, Berlin 1936 Official Report, s. 1122. Berliini: Wilhelm Limpert, 1937 (sähköisenä 25.3.2008). Kirjan verkkoversio (viitattu 18.4.2021). (englanniksi)
  78. ↑ Lowe, Felix: THE REMARKABLE TALE OF ALEX VIROT, THE TRAGIC TINTIN OF THE TOUR DE FRANCE Cycling. 29.11.2017. Eurosport. Arkistoitu 24.9.2017. Viitattu 8.5.2021. (englanniksi)
  79. ↑ Sitkowska, Maryla: Władysław Skoczylas Culture.pl Artists. Joulukuu 2001. Adam Mickiewicz Institute/Museum of the Academy of Fine Arts in Warsaw. Viitattu 23.5.2021. (englanniksi)
  80. ↑ Myrna, Olivia: Lee E. Blair; Artist Won Olympic Medal for Painting Archives. 3.7.1993. Los Angeles Times. Viitattu 21.8.2021. (englanniksi)
  81. ↑ Olympische Spelen van Los Angeles 1932 Olympische Spelen. NOC NSF. Viitattu 21.8.2021. (hollanniksi)
  82. ↑ Romano Dazzi Mostra. Galleria Carlo Virgilio & C. Viitattu 31.10.2020. (italiaksi)
  83. ↑ Pouret, Henri: THE CONTEMPORARY OLYMPIC GAMES AND THE ARTS (Sivu 79) I.O.A. NINTH SESSION AT OLYMPIA (AUGUST — SEPTEMBER 1969). 1970. Ateena: International Olympic Academy. Arkistoitu 1.11.2020. Viitattu 4.4.2021. (englanniksi)
  84. ↑ a b c Meile, Ralf: Mit diesem Plakat holt ein Schweizer Gold, noch bevor Hitler die Spiele eröffnet Sport. 1.8.2020. Watson. Viitattu 22.8.2021. (saksaksi)
  85. ↑ Bulinski, Robert: Stanisław Ostoja-Chrostowski – profesor antykomunista Teksty. 8.4.2020. Przystanek Historia. Viitattu 22.8.2021. (puolaksi)
  86. ↑ Lametti, Daniel: Who Will Win the Gold Medal in Literature? A History of Competitive Art at the Olympics Culture. 26.7.2012. Slate. Viitattu 22.8.2021. (englanniksi)
  87. ↑ John Copley Athletes. The International Olympic Committee (IOC). Viitattu 22.8.2021. (englanniksi)
  88. ↑ Stromberg, Joseph: When the Olympics Gave Out Medals for Art Arts & Culture. 25.7.2012. Smithsonian Magazine. Viitattu 22.8.2021. (englanniksi)
  89. ↑ a b c d e f Kramer, Bernhard: Musica Olympiaca: The Forgotten Composers of the Olympic Art Competitions. JOURNAL OF OLYMPIC HISTORY, Marraskuu 2005, 13. vsk, nro 3, s. 9, 19–20. International Society of Olympic Historians (ISOH). ISSN 1085-5165. Artikkelin verkkoversio (pdf). Viitattu 19.2.2020. (englanniksi)
  90. ↑ Predota, Georg: Olympic Silver Medal in Musical Composition Josef Suk: Into a New Life Anecdotes. 22.4.2017. Interlude. Viitattu 30.10.2020. (englanniksi)
  91. ↑ Der Nachlass von Paul Höffer Staatsbibliothek zu Berlin. Stiftung Preußischer Kulturbesitz. Arkistoitu 24.10.2020. Viitattu 1.11.2020. (saksaksi)
  92. ↑ Harald Genzmer Autoren. Schott Music GmbH. Viitattu 1.11.2020. (englanniksi)
  93. ↑ Pavelka, Karla: Weird Vintage Sports You Didn’t Realize Were in the Olympics Obsev. Duke Digital Group, Inc. Arkistoitu 20.10.2020. Viitattu 1.11.2020. (englanniksi)
  94. ↑ Predota, Georg: Music at the Nazi Games of 1936 Society. 29.4.2017. Interlude. Viitattu 31.10.2020. (englanniksi)
  95. ↑ Fryc, Adam & Poncek, Mirosław: An Event of ‘Two Heroes’: Poland and the 1948 London Olympic Games. (Tiivistelmä) The International Journal of the History of Sport, 9.4.2010, 27. vsk, nro 6, s. 1065-1079. Taylor-Francis Online. ISSN 1743-9035. Artikkelin verkkoversio (PDF). Viitattu 23.2.2020. (englanniksi)
  96. ↑ Kalervo Tuukkasen Karhunpyynti: Hopeaa sävellyskisassa 1948 Keski-Suomi. 15.12.2014. Mediatalo Keskisuomalainen. Viitattu 1.11.2020.
  97. ↑ 7 bizarre 'sports' no longer held at the Summer Games Sports. 5.8.2016. CTV News. Viitattu 22.8.2021. (englanniksi)
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Luettelo_olympiakisojen_taidekilpailujen_mitalisteista&oldid=21912022”