Luettelo Suomen nisäkkäistä

Wikimedia-luetteloartikkeli

Tämä on luettelo nykyisen Suomen alueella tavatuista nisäkäslajeista. Lajit on ryhmitelty lahkoittain ja heimoittain. Myös alalajit on mainittu, jos niitä on tavattu useampi kuin yksi. Mukaan ei ole otettu esihistoriallisia eikä luovutettujen alueiden lajeja, eikä sellaisia tarhakarkulaisia, jotka eivät ole muodostaneet Suomeen pysyvää kantaa. Metsästyslain määrittelemistä riistaeläimistä rämemajava eli nutria (Myocastor coypus), pesukarhu eli supi (Procyon lotor) ja japaninhirvi eli japaninpeura (Cervus nippon) sekä rauhoittamattomista eläimistä villiintynyt kissa (Felis catus) eivät sisälly tähän luetteloon. Soopelin (Martes zibellina) arvellaan eläneen Suomessa vielä 1600-luvulla, mutta asiasta ei ole varmaa tietoa. Lajiston viimeisimmät tulokkaat ovat lampisiippa (2002), kääpiölepakko (2006) ja etelänlepakko (2008).

  • (I) Istutettu – istutettu tai tarhauksesta villiytynyt vieraslaji
  • (S) Satunnainen harhailija
  • (H) Hävinnyt – laji joko luokitellaan Suomesta hävinneeksi, tai viimeisimmästä varmasta pesimishavainnosta on kulunut useita vuosia

Erinaceomorpha muokkaa

 
Siili ei kuulu alkuperäislajistoon, vaan on tuotu maahan 1800-luvulla.

Siilit (Erinaceidae) muokkaa

  • Siili (Erinaceus europaeus)   (I)
 
Vesipäästäinen on maailman pienin vedessä elävä nisäkäs. Sen sylki on myrkyllistä.

Soricomorpha muokkaa

Kontiaiset eli maamyyrät (Talpidae) muokkaa

Päästäiset (Soricidae) muokkaa

 
Pohjanlepakko on ainoa lentävä nisäkäs, joka elää napapiirin pohjoispuolella.

Lepakot (Chiroptera) muokkaa

Siipat (Vespertilionidae) muokkaa

 
Pääkaupunkiseudun kaniinikanta on saanut alkunsa lemmikkieläimistä.

Jäniseläimet (Lagomorpha) muokkaa

Jänikset (Leporidae) muokkaa

 
Metsämyyrä on hyvinä myyrävuosina Suomen runsaslukuisin nisäkäs, mutta muulloin metsäpäästäinen on sitä yleisempi.
 
Viimeisin varmistettu havainto suomalaisesta tammihiirestä tehtiin vuonna 1989 Teuvalla.
 
Majavat voivat elää jopa yli 20-vuotiaiksi. Kuvassa norjalainen euroopanmajava.

Jyrsijät (Rodentia) muokkaa

Rottaeläimet (Muridae) muokkaa

Cricetidae muokkaa

Hyppyrotat (Dipodidae) muokkaa

Unikeot (Gliridae) muokkaa

Oravat (Sciuridae) muokkaa

Majavat (Castoridae) muokkaa

 
Minkki on kotoisin Pohjois-Amerikasta, kuten myös kanadanmajava, piisami ja valkohäntäpeura.

Petoeläimet (Carnivora) muokkaa

Kissaeläimet (Felidae) muokkaa

Näätäeläimet (Mustelidae) muokkaa

 
Kultasakaali on tavattu Kainuulla jo vuonna 2018.

Koiraeläimet (Canidae) muokkaa

Karhut (Ursidae) muokkaa

 
Karhu on Suomen ja Venäjän kansalliseläin.

Mursut (Odobenldae) muokkaa

Hylkeet (Phocidae) muokkaa

 
Hirvi on sekä Euroopan suurin hirvieläin että Suomen suurin maanisäkäs.
 
Ankarat talvet ovat rajoittaneet villisian leviämistä Suomeen.

Sorkkaeläimet (Artiodactyla) muokkaa

Hirvieläimet (Cervidae) muokkaa

Onttosarviset (Bovidae) muokkaa

Siat (Suidae) muokkaa

Valaat (Cetacea) muokkaa

Delfiinit (Delphinidae) muokkaa

 
Pullokuonodelfiinejä on Särkänniemen delfinaarion lisäksi nähty silloin tällöin myös Suomenlahdella.

Pyöriäiset (Phocoenidae) muokkaa

Sarvivalaat (Monodontidae) muokkaa

Uurteisvalaat (Balaenopteridae) muokkaa

Kädelliset (Primates) muokkaa

Isot ihmisapinat (Hominidae) muokkaa

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa