Luettelo Skotlannin hallitsijoista

Tämä artikkeli kertoo Skotlannin kuningaskunnan hallitsijoista. Ison-Britannian, Englannin ja Walesin hallitsijoista on eri artikkelit.

Tämä on luettelo Skotlannin kuningaskunnan hallitsijoista. Perimätiedon mukaan valtion perusti Kenneth I vuonna 843, vaikkakin nykyinen historiankirjoitus pitää hänen pojanpoikaansa Konstantin II:ta Skotlantia edeltäneen Alban kuningaskunnan perustajana. Itsenäisen kuningaskunnan luonne muuttui vuonna 1707 unionisopimuksen (Act of Union) myötä, jolloin Englannin kuningaskunta ja Skotlanti yhdistyivät muodostaen Ison-Britannian kuningaskunnan. Englanti ja Skotlanti olivat olleet personaaliunionissa vuodesta 1603 lähtien, mutta mailla oli ollut omat parlamentit, jotka yhdistettiin unionisopimuksen myötä.

Nykyisin Skotlanti on osa Yhdistynyttä kuningaskuntaa Englannin, Walesin ja Pohjois-Irlannin ohella. Alueilla on yksi yhteinen hallitsija, mutta lisäksi muilla paitsi Englannilla omat parlamenttinsa.

Alpinin hallitsijasuku (848–1034) muokkaa

	nykyaikainen gaelinimi^[1]	keskiaikainen gaelinimi^[1]	vallassa^[1]	perimysoikeus
Kenneth I	Coinneach mac Ailpein	Cináed mac Ailpín/Ciniod m. Ailpin	843/848 – 13.2.858	Dalriadan kuninkaan Alpinin poika
Donald I	Dòmhnall mac Solein	Domnall mac Ailpín	858 – 13.4.862	Alpinin poika, Kenneth I:n veli
Konstantin I	Còiseam mac Choinnich	Causantín mac Cináeda	862–877	Kenneth I:n poika
Aed	Aodh mac Choinnich	Áed mac Cináeda	877–878	Kenneth I:n poika
Giric	Griogair mac Dhunghail	Giric mac Dúngail	878–889	mahdollisesti Donald I:n poika, taikka Strathclyden kuninkaan Rhun ab Arthgalin isän veli
Eochaid		Eochaid mac Run	*878–889?	Kenneth I:n tyttärenpoika, Strathclyden kuninkaan Rhun ab Arthgalin poika
Donald II	Dòmhnall mac Chòiseim	Domnall mac Causantín	889–900	Konstantin I:n poika
Konstantin II	Còiseam mac Aoidh	Causantín mac Áeda	995–997	Aedin poika
Malcolm I	Maol Chaluim mac Dhòmhnaill	Máel Coluim mac Domnaill	943–954	Donald II:n poika
Indulf		Ildulb mac Causantín	954–962	Konstantin II:n poika
Dub	Dub mac Maíl Choluim	Dubh mac Mhaoil Chaluim	962–967	Malcolm I:n poika
Culen	Cuilean	Cuilén mac Ilduilb	967–971	Indulfin poika
Amlaíb	Amhlaigh	Amlaíb mac Ilduilb	973x–977	Indulfin poika
Kenneth II	Coinneach mac Mhaoil Chaluim	Cináed mac Maíl Choluim	971, 977–995	Malcolm I:n poika
Konstantin III	Còiseam mac Chailein	Causantín mac Cuiléin	995–997	Culenin poika
Kenneth III	Coinneach mac Dhuibh	Cináed mac Duib	997 – 25.3.1005	Dubin poika
Malcolm II	Maol Chaluim mac Choinnich	Máel Coluim mac Cináeda	1005–1034	Kenneth II:n poika

Dunkeld-hallitsijasuku (1034–1040) muokkaa

monarkki^[1]^[2]		nykyaikainen gaelinimi	keskiaikainen gaelinimi^[1]^[2]	vallassa^[1]^[2]	perimysoikeus^[1]^[2]
	Duncan I	Donnchadh mac Crìonain	Donnchad mac Crínáin	1034–1040	Malcolm II:n vanhimman tyttären poika

Moray-hallitsijasuku (palauttettu) (1058–1286) muokkaa

monarkki^[1]^[2]		nykyaikainen gaelinimi	keskiaikainen gaelinimi^[1]^[2]	vallassa^[1]^[2]	perimysoikeus^[1]^[2]
	Macbeth	MacBheatha mac Fhionnlaigh	Mac Bethad mac Findláich	1040–1057	mahdollisesti Malcolm II:n nuoremman tyttären poika
	Lulach	Lughlagh mac Gille Chomghain	Lulach mac Gille Comgaín	1057–1058	Macbethin poikapuoli, Kenneth II:n tai Kenneth III:n pojantyttären poika

Dunkeld-hallitsijasuku (palauttettu) (1058–1286) muokkaa

	nykyaikainen gaelinimi	keskiaikainen gaelinimi^[1]^[2]	vallassa^[1]^[2]	perimysoikeus^[1]^[2]
Malcolm III Canmore	Maol Chaluim mac Dhonnchaidh	Máel Coluim mac Donnchada	1058–1093	Duncan I:n poika
Donald III	Dòmhnall mac Dhonnchaidh	Domnall mac Donnchada	1093–1097	Duncan I:n poika
Duncan II	Donnchadh mac Mhaoil Chaluim	Donnchad mac Maíl Choluim	1094	Malcolm III:n poika
Edgar	Eagar mac Mhaoil Chaluim	Étgar mac Maíl Choluim	1097–1107	Malcom III:n poika
Aleksanteri I	Alasdair mac Mhaoil Chaluim	Alaxandair mac Maíl Choluim	1107–1124	Malcolm III:n poika
David I	Dàibhidh mac Mhaoil Chaluim	Dabíd mac Maíl Choluim	1124–1153	Malcolm III:n poika
Malcolm IV	Maol Chaluim mac Eanraig	Máel Coluim mac Eanric	1153–1165	David I:n pojanpoika
Vilhelm I Leijona	Uilleam mac Eanraig	Uilliam mac Eanric	1165–1214	David I:n pojanpoika
Aleksanteri II	Alasdair mac Uilleim	Alaxandair mac Uilliam	1214–1249	Vilhelm I:n poika
Aleksanteri III	Alasdair mac Alasdair	Alaxandair mac Alaxandair	1249–1286	Aleksanteri II:n poika

Sverren hallitsijasuku (1286–1290) kiistanalainen muokkaa

monarkki^[2]		gaelinimi^[2]	syntynyt^[2]	vallassa^[2]	kuollut^[2]	perimysoikeus^[2]
	Margaret, Norjan neito	Maighread, Maighdeann Nirribhidh	1283 Norjassa	1286–1290	1290 Orkneysaarilla	Aleksanteri III:n tyttärentytär

Ensimmäinen interregnum 1286–1292 muokkaa

Balliolin hallitsijasuku (1292–1296) muokkaa

monarkki^[2]		gaelinimi^[2]	syntynyt^[2]	vallassa^[2]	kuollut^[2]	perimysoikeus^[2]
	John Balliol, the Toom Tabard, "Tyhjä Takki"	Iain Bailiol	1249	1292–1296	1314 Picardiessa Ranskassa	David I:n pojanpojanpojan vanhimman tyttären tyttärenpoika, vaalikuningas

Toinen interregnum 1296–1306 muokkaa

Brucen hallitsijasuku (1306–1371) muokkaa

monarkki^[3]		puoliso(t)^[3]	vallassa^[3]	syntynyt^[3]	kuollut^[3]	gaelinimi^[3]	perimysoikeus^[3]
	Robert I Bruce	Isabella of Mar (1295) Elizabeth de Burgh (1302)	1306–1329	11. heinäkuuta 1274 Girvanissa, Skotlannissa	7. kesäkuuta 1329 (54 vuotta) Cardrossissa, Skotlannissa	Raibeart a Bruis	David I:n pojanpojanpojan nuorimman tyttären pojanpojanpoika, vaalikuningas
	David II	Joan 7. heinäkuuta 1328 Margaret Drummond 20. helmikuuta 1364	1329–1371	5. maaliskuuta 1324 Dunfermlinessa, Skotlannissa	22. helmikuuta 1371 (46 vuotta) Edinburghissa, Skotlannissa	Dàibhidh Bruis	Robert I:n poika

Stuartin hallitsijasuku muokkaa

Pääartikkeli: Stuart (suku)

Robert Brucen pojan David II:n kuoltua lapsettomana Brucen tyttärenpoika Robert Stewart peri kruunun lähimpänä perillisenä. Robert II (2. maaliskuuta 1316 – 19. huhtikuuta 1390) oli ensimmäinen Stewart- eli Stuart-sukuinen Skotlannin kuningas (1371–1390).^[4] Suku oli Skotlannin viimeinen kuningassuku: vuonna 1707 kuningaskunnat ja parlamentit yhdistettiin kuningatar Anna Stuartin alaisuudessa. Annaa kuitenkin seurasi hänen pikkuserkkunsa Yrjö I Hannover-suvusta (1714–1727).

Stewart-nimi tuli perinnöllisestä tittelistä "High Steward of Scotland", jonka suvun edustajat saivat 1100-luvulla.

Stewartin hallitsijasuku (1371–1567) muokkaa

Pääartikkeli: Stuart (suku)

	vallassa ^[5]	syntynyt ^[5]	puoliso(t) ^[5]	kuollut ^[5]	gaelinimi ^[5]	perimysoikeus ^[5]!
Robert II	1371–1390	2. maaliskuuta 1316 Paisleyssa Renfrewshiressa	Elizabeth Mure 1336 tai 1349 Euphemia de Ross 2. toukokuuta 1355	19. huhtikuuta 1390 (74 vuotta) Dundonaldissa Ayrshiressa Skotlannissa	Raibeart II Stiùbhart	Robert I:n tyttärenpoika
Robert III "Rampa kuningas"	1390–1406	noin 1337	Anabella Drummond 1367	4. huhtikuuta 1406 (69 vuotta) Perthissä Skotlannissa	Raibeart III Stiùbhairt, "An Righ Bhacaigh"	Robert II:n poika
Jaakko I	1406–1437	heinäkuu, 1394 Dunfermlinessa, Skotlannissa	Joan Beaufort 2. helmikuuta 1424	21. helmikuuta 1437 (42 vuotta) Blackfriars, Perthissä Skotlannissa	Seumas I Stiùbhairt	Robert III:n poika
Jaakko II	1437–1460	16. lokakuuta 1430 Holyrood Abbeyssa Edinburghissa	Mary Guelders 3. heinäkuuta 1449	3. elokuuta 1460 (29 vuotta) Kelsossa Skotlannissa	Seumas II Stiùbhair	Jaakko I:n poika
Jaakko III	1460–1488	10. heinäkuuta 1451 Stirlingissa tai St Andrewssa	Margaret Oldenburg 13. heinäkuuta 1469	11. kesäkuuta 1488 (36 vuotta) Sauchieburnin taistelussa Skotlannissa	Seumas III Stiùbhairt	Jaakko II:n poika
Jaakko IV	1488–1513	17. maaliskuuta 1473 Stirlingissa	Margaret Tudor 8. elokuuta 1503	9. syyskuuta 1513 (40 vuotta) Flodden Fieldin taistelussa Northumberlandissa Englannissa	Seumas IV Stiùbhairt	Jaakko III:n poika
Jaakko V	1513–1542	15. huhtikuuta 1512 Linlithgowissa, Skotlannissa	Madeleine Valois 1. tammikuuta 1537 Maria Guise 18. toukokuuta 1538	14. joulukuuta 1542 (30 vuotta) Falklandissa Skotlannissa	Seumas V Stiùbhairt	Jaakko IV:n poika
Maria I Stuart	1542–1567	8. joulukuuta 1542 Linlithgowissa , Skotlannissa	Frans II 24. huhtikuuta 1558 Henry Stuart 9. heinäkuuta 1565 James Hepburn (Bothwellin jaarli) 15. toukokuuta 1567	8. helmikuuta 1587 (44 vuotta) Oundlessa Northamptonshiressa Englannissa	Màiri I Stiùbhairt	Jaakko V:n ainoa lapsi

Stuartin hallitsijasuku (1567–1651) muokkaa

Pääartikkeli: Stuart (suku)

Isänsä Jaakko V:n kuoltua Maria Stewart (1542–1587) nousi alle viikon ikäisenä Skotlannin kuningattareksi (1542-1567). Maria avioitui Ranskan kuninkaan Frans II:n kanssa, jolloin velipuoli hallitsi kuningattaren nimissä. Maria otti sukunimekseen Stuart, jotta ranskalaiset lausuisivat sen oikein. Vuonna 1560 Maria palasi kotimaahansa 18-vuotiaana leskenä. Katolisena hän joutui myöhemmin sisällissotaan velipuoltaan vastaan ja haki turvapaikkaa Jaakko V:n serkulta, Englannin kuningattarelta Elisabet I:ltä. Elisabet vangitsi Marian, koska tällä oli parempi oikeus Englanninkin kruunuun, nosti kaksivuotiaan Jaakko VI:n (1567–1625) Skotlannin kuninkaaksi ja teloitutti Maria Stuartin vuonna 1587.

Elisabet I:n kuoleman jälkeen vuonna 1603 Skotlannin kuningas Jaakko VI nousi myös Englannin kuninkaaksi (Jaakko I). Jaakko oli Tudor isoisoäitinsä Margaret Tudorin kautta, joka oli Henrik VII:n tytär. Vuonna 1604 Jaakko otti arvonimekseen Ison-Britannian kuningas. Skotlannin ja Englannin parlamentit kuitenkin jäivät erilleen.

Protestantteja syrjinyt Jaakon poika Kaarle I (kuninkaana 1625–1649) joutui epäsuosioon ja Englannin sisällissotiin 1642–1646 ja 1648–1649. Hänet teloitettiin (1649) ja valta siirtyi parlamentille ja lordiprotektori Oliver Cromwellille. Skotlannin parlamentti valitsi kuninkaakseen Kaarlen pojan Kaarle II, mutta Cromwell valloitti Skotlanninkin vuonna 1651 ja Kaarle II pakeni Ranskaan.

	vallassa^[5]	syntynyt^[5]	vanhemmat^[5]	puoliso(t)^[5]	kuollut^[5]	perimysoikeus^[5]	gaelinimi^[5]
Jaakko VI	1567–1625	19. kesäkuuta 1566 Edinburghissa	Henrik Stuart ja Maria I Stuart	Anna Tanskalainen 23. marraskuuta 1589	27. maaliskuuta 1625 (58 vuotta), Cheshunt	Maria Stuartin ainoa lapsi; Henrik VII:n vanhimman tyttären pojantyttären poika	Seumas VI Stiùbhairt
Kaarle I	1625–1649	19. marraskuuta 1600 Dunfermlinessa	Jaakko I ja Anna Tanskalainen	Henrietta Maria 13. kesäkuuta 1625	30. tammikuuta 1649 (48 vuotta), Lontoossa	Jaakko I:n poika	Teàrlach I Stiùbhairt
Kaarle II	1649–1651	29. toukokuuta 1630 Lontoossa	Kaarle I ja Henrietta Maria	Katariina de Bragança 21. toukokuuta 1662	6. helmikuuta 1685 (54 vuotta), Lontoossa	Kaarle I:n poika	Teàrlach II Stiùbhairt}

Stuartin hallitsijasuku (palautettu) (1660–1707) muokkaa

Pääartikkeli: Stuart (suku)

Levottomuuksien vuoksi rojalistit voittivat Englannin parlamenttivaalit, ja parlamentti kutsui Kaarle II:n kuninkaakseen, jolloin tästä tuli jälleen myös Skotlannin kuningas (1660–1685). Kaarle II hajotti Skotlannin parlamentin ja nimesi veljensä Jaakon Skotlannin kuvernööriksi. Katolisesta Jaakosta tuli Englannin (Jaakko II) ja Skotlannin (Jaakko VII) kuningas (1685–1688). Koska Jaakkokin suosi katolisia ja pyrki itsevaltaan, anglikaaninen aateli kutsui Jaakon vävyn ja sisarenpojan, Alankomaiden käskynhaltija Vilhelm III Oranialaisen hallitsijaksi vaimonsa, Jaakon vanhimman tyttären Maria II Stuartin kanssa. Vilhelm kukisti Jaakon mainiossa vallankumouksessa (1688–1689), ja pian myös Skotlannin parlamentti hyväksyi avioparin Skotlannin hallitsijoiksi (1689–1702; Maria kuoli 1694). Lapsetonta pariskuntaa seurasi Marian sisar Anna (1702–1707).

	vallassa^[5]	syntynyt^[5]	vanhemmat^[5]	puoliso(t)^[5]	kuollut^[5]	perimysoikeus^[5]	gaelinimi^[5]
Kaarle II	1660–1685	29. toukokuuta 1630 Lontoossa	Kaarle I ja Henrietta Maria	Katariina de Bragança 21. toukokuuta 1662	6. helmikuuta 1685 (54 vuotta), Lontoossa	Kaarle I:n poika	Teàrlach II Stiùbhairt
Jaakko VII	1685–1688	14. lokakuuta 1633 Lontoossa	Kaarle I ja Henrietta Maria	(1) Anne Hyde 3. syyskuuta 1660 (2) Mary Modena 21. marraskuuta 1673	16. syyskuuta 1701 (67 vuotta) Saint-Germain-en-Laye'ssä, Ranskassa	Kaarle I:n poika	Seumas VII Stiùbhairt
Maria II	1689–1694	30. huhtikuuta 1662 Lontoossa	Jaakko II ja Anne Hyde	Vilhelm III Oranialainen, 4. marraskuuta 1677	28. joulukuuta 1694 (32 vuotta), Lontoossa	Jaakko II:n tytär, Kaarle I:n pojantytär; parlamentti tarjosi kruunua	Màiri II Stiùbhairt
Vilhelm II	1689–1702	4. marraskuuta 1650 Haagissa Yhdistyneissä provinsseissa	Wilhelm II ja Maria Oranialainen	Maria II, 4. marraskuuta 1677	8. maaliskuuta 1702 (51 vuotta), Lontoossa	Kaarle I:n tyttärenpoika, Maria II:n puoliso; parlamentti tarjosi kruunua	Uilleam Orains
Anna	1702–1707 Ison-Britannian kuningatar 1. toukokuuta 1707–1714	6. helmikuuta 1665 Lontoossa	Jaakko II ja Anna Hyde	George Oldenburg 28. heinäkuuta 1683	1. elokuuta 1714 (49 vuotta) Lontoossa	Jaakko II:n tytär, Maria II:n sisar	Anna Stiùbhairt

Iso-Britannian hallitsijat muokkaa

Skotlannin ja Englannin parlamentit yhdistyivät vuonna 1707 Panaman kolonialismihankkeen vietyä Skotlannin vararikon partaalle. Tällöin Englannin kuningaskunta ja Skotlannin kuningaskunta yhdistyivät Iso-Britannian kuningaskunnaksi.

Iso-Britannian ensimmäisenä kuningattarena toimi Anna Stuart 1707–1714, mutta koska hänen 17 lastaan olivat kuolleet jo lapsina eikä hänellä site ollut perijää, sai parlamentti vuonna 1701 antamansa asetuksen perusteella valita hänen kuoltuaan uuden hallitsijan. Valituksi tuli Stuartien protestanttinen pikkuserkku, Hannoverin vaaliruhtinas Yrjö I:n, joka ei isälinjaltaan enää ollut Stuart vaan Hannover-sukua. Sen viimeisen edustajan, kuningatar Viktorian lapset katsottiin Viktorian puolison Albertin Saksi-Goburg-Gothan sukuun eli nykyiseen Windsorin hallitsijasukuun kuuluviksi. Iso-Britannian hallitsijat ovat siten yhä Stuartien suoria jälkeläisiä mutta eivät isälinjaltaan.

Toisaalta esimerkiksi ensimmäinen Stuart oli Robert I Brucen tyttärenpoika ja Bruce oli Dunkeld-suvun David I:n jälkeläinen. Ensimmäinen Dunkeld-sukuinen kuningas puolestaan oli Alpin-suvun jälkeläinen. Siten kaikki Skotlannin ja Iso-Britannian kuninkaat ja kuningattaret ovat olleet Kenneth I MacAlpinin (kuninkaana 843/848 – 858) suoria jälkeläisiä.

Lähteet muokkaa

[1] The official website of The British Monarchy

Viitteet muokkaa

↑ ^a ^b ^c ^d ^e ^f ^g ^h ⁱ ^j ^k ^l ^m ⁿ ^o ^p The early Scottish Monarchs Scottish Monarchs (400 AD – 1603). The British Monarchy. Viitattu 13.4.2013. (englanniksi)
↑ ^a ^b ^c ^d ^e ^f ^g ^h ⁱ ^j ^k ^l ^m ⁿ ^o ^p ^q ^r ^s ^t ^u ^v ^w ^x Descendants of Malcolm III Scottish Monarchs (400 AD - 1603). The British Monarchy. Viitattu 13.4.2013. (englanniksi)
↑ ^a ^b ^c ^d ^e ^f ^g The Bruces Scottish Monarchs (400 AD – 1603). The British Monarchy. Viitattu 13.4.2013. (englanniksi)
↑ Robert II (r.1371-1390) The British Monarchy
↑ ^a ^b ^c ^d ^e ^f ^g ^h ⁱ ^j ^k ^l ^m ⁿ ^o ^p ^q ^r ^s ^t ^u ^v ^w Stewarts Scottish Monarchs (400 AD - 1603). The British Monarchy. Viitattu 13.4.2013. (englanniksi)

[britishmonarchytheearlyScottishMonarchs-1] ↑ ^a ^b ^c ^d ^e ^f ^g ^h ⁱ ^j ^k ^l ^m ⁿ ^o ^p The early Scottish Monarchs Scottish Monarchs (400 AD – 1603). The British Monarchy. Viitattu 13.4.2013. (englanniksi)

[DescendantsofMalcolmIII-2] ↑ ^a ^b ^c ^d ^e ^f ^g ^h ⁱ ^j ^k ^l ^m ⁿ ^o ^p ^q ^r ^s ^t ^u ^v ^w ^x Descendants of Malcolm III Scottish Monarchs (400 AD - 1603). The British Monarchy. Viitattu 13.4.2013. (englanniksi)

[britishmonarchybruces-3] ↑ ^a ^b ^c ^d ^e ^f ^g The Bruces Scottish Monarchs (400 AD – 1603). The British Monarchy. Viitattu 13.4.2013. (englanniksi)

[4] Robert II (r.1371-1390) The British Monarchy

[britishmonarchystewarts-5] ↑ ^a ^b ^c ^d ^e ^f ^g ^h ⁱ ^j ^k ^l ^m ⁿ ^o ^p ^q ^r ^s ^t ^u ^v ^w Stewarts Scottish Monarchs (400 AD - 1603). The British Monarchy. Viitattu 13.4.2013. (englanniksi)

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]