Ludvig IV (Ranska)
Ludvig IV (ransk. Louis d'Outremer, n. 920 — 10. syyskuuta 954) oli länsifrankkien kuningas vuosina 936–954.
| Ludvig IV | |
|---|---|
 Jean du Tillet Louis IV d'Outremer. Bibliothèque Nationale de France. | |
| Frankkien (länsiosan) kuningas | |
| Valtakausi | 936–954 |
| Edeltäjä | Rudolf |
| Seuraaja | Lothair |
| Syntynyt |
n. 920 Laon |
| Kuollut |
10. syyskuuta 954 Reims |
| Puoliso | Saksin Gerberga |
| Lapset |
Lothair Kaarle Matilda |
| Suku | Karolingit |
| Isä | Kaarle Yksinkertainen |
| Äiti | Englannin Eadgifu |
Ludvig IV kuului karolingien hallitsijasukuun, ja hänen isänsä oli Kaarle III "Yksinkertainen". Hänen äitinsä, Englannin Eadgifu, oli kuningas Edvard Vanhemman tytär. Kun Kaarle Yksinkertainen vangittiin vuonna 923, äiti vei Ludvigin Englantiin. Isänsä kuoltua Ludvig kutsuttiin takaisiin Ranskaan ja kruunattiin kuninkaaksi.[1] Herttua Hugo Suuri oli Ludvigin äidin lanko, ja hän toivoi voivansa hallita maata nuoren sukulaiskuninkaansa avulla. Ludvig ei kuitenkaan suostunut nukkehallitsijaksi, vaan pyrki vastustamaan herttuan ja muiden aatelisten pyrkimyksiä. [2]
Ludvig oli vuodesta 939 naimisissa Saksin Gerbergan kanssa ja sai kahdeksan lasta. lähde? Hän kuoli hevosen selästä putoamisen aiheuttamiin vammoihin.[2] Hänen leskensä eli vielä kolmekymmentä vuotta luostarissa ennen kuolemaansa 5. toukokuuta 984.
Ludvig IV:tä seurasi valtaistuimelle hänen vanhin poikansa Lothair ja tämän poika Ludvig V. Tällä ei ollut omia lapsia, ja valtaan nousivat Hugo-herttuan jälkeläiset eli Capetien suku, joita kutsutaan nimellä Kapetingit.[2]