Lowestoftin taistelu
Lowestoftin taistelu oli 13. kesäkuuta 1665 toisen Englannin-Hollannin sodan aikana 40 merimailia Lowestoftista lounaaseen käyty meritaistelu. Se on yksi purjelaivojen mahtiaikojen klassisista meritaisteluista, johon osallistui kaksi suurta laivastoa. Englannin laivastoon kuului 109 ja Hollannin 103 alusta.[1]
| Lowestoftin taistelu | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Osa Toista Englannin–Hollannin sotaa | |||||||
 Hendrik van Minderhoutin taulu Lowestoftin taistelusta
| |||||||
| |||||||
| Osapuolet | |||||||
| Komentajat | |||||||
|
amiraali Obdam Jacob van Wassenaer | |||||||
| Vahvuudet | |||||||
|
109 alusta |
103 alusta | ||||||
| Tappiot | |||||||
|
1 alus vallattu |
23 alusta tuhoutui | ||||||
| |||||||
Taustaa muokkaa
Hollannin laivasto syöksyi toukokuun lopulla Doggermatalikon lähistölle, missä se kaappasi kahdenkymmenen englantilaisen aluksen saattueen. Englannin laivaston komentaja Yorkin herttua James sai tästä tiedon ja vei laivastonsa merelle lippulaivanaan HMS Royal Charles. Laivasto siirtyi Southwoldin lahteen odottamaan hollantilaislaivastoa. Yorkin herttualla oli alipäällikköinä kaksi merisankaria: Sandwichin jaarli ja ruhtinas Rupert.[2]
Taistelu muokkaa
Kaksi päivää odotettuaan englantilaiset kohtasivat hollantilaiset 3. kesäkuuta aamulla. Laivastot purjehtivat toistensa sivuitse tulittaen toisiaan. Taistelu hajosi nopeasti keskinäisiksi otteluiksi, ja kaiken keskellä taistelivat lippulaivat HMS Royal Charles ja Eendracht keskenään. Taistelun Eendracht onnistui melkein entraamaan hieman suuremman vastustajaansa. Englantilaisten lippulaiva sai pahan osuman yläkansilleen, joka surmasi Falmouthin jaarlin, lordi Musgraven ja jaarli Burlingtonin pojan. Eendrachtin ruutivarastoon osui, ja se räjähti. Ainoastaan viisi merimiestä pelastui hollantilaisen lippulaivan tuhosta, jossa kuoli laivaston komentaja Wassenaerin. Hollantilaisten uudeksi komentajaksi nousi vara-amiraali Johan Evertsen. Taistelun kuluessa myös vara-amiraali Kortenaer sai surmansa Groot Hollandian kannella.[2]
Ainoastaan Evertsenin ja Cornelis Trompin taito pelasti hollantilaiset tuholta. Laivasto vetäytyi Texelin ja Maasin suistoihin, jonne ne saapuivat illan pimentyessä. Laivasto oli menettänyt 32 alusta, joista yhdeksän vallattiin. Englannin laivasto menetti ainoastaan taistelun alussa vallatun HMS Charityn.[2]
Lähteet muokkaa
- Thomas, David A.: A Companion to the Royal Navy. Lontoo: Harrap, 1988. ISBN 0-245-54572-7. (englanniksi)
- Archibald, E. H. H.: The Fighting Ship of the Royal Navy 897-1984. New York: Military Press, 1987. ISBN 0-517-63332-9. (englanniksi)