Lontoon baptistien uskontunnustus 1689
Lontoon baptistien uskontunnustus 1689 tai Lontoon toinen baptistitunnustus on vuonna 1677 julkaistu kalvinistinen baptistitunnustus. Tunnustus pohjautuu vuoden 1644 baptistitunnustukseen (myös Lontoon ensimmäinen baptistitunnustus), Westminsterin tunnustukseen sekä Savoyn julistukseen.
Tausta muokkaa
Tunnustus julkaistiin ensimmäisen kerran Lontoossa vuonna 1677 nimellä ”Uskontunnustus, jonka julkaisevat monet vanhimmat ja veljet useista kristittyjen seurakunnista (joissa kastetaan uskontunnustuksen perusteella) Lontoossa ja muualla maassa”. Vuonna 1689 säädetty toleranssijulistus mahdollisti baptistien laillisen oikeuden kokoontumiseen. Vuoden 1689 syyskuussa Lontoossa järjestettiin monipäiväinen kokoontuminen, johon osallistui edustajia 107 baptistiseurakunnasta. Kokous hyväksyi vuonna 1677 laaditun ja vuonna 1688 päivitetyn tunnustuksen.[1]
Sisältö muokkaa
Tunnustus mukailee rakenteeltaan vuonna 1647 julkaistua Westminsterin tunnustusta sekä vuonna 1658 ilmestynyttä Savoyn julistusta ja tunnustus sisältää myös suoria lainauksia ensimmäisestä Lontoon baptistisen uskontunnustuksesta. Merkittävimmät erot 1689 baptistien tunnustuksen ja Westminsterin tunnustuksen välillä liittyvät ymmärrykseen Jumalan liitoista sekä niiden vaikutuksesta kaste- ja seurakuntaoppiin.[2]
Tunnustuksen teologiaa voi pitää protestanttiskalvinistisena. Tunnustuksen mukaan ihmisen pelastuminen perustuu Jumalan ehdottomaan armovalintaan. Tunnustus opettaa vanhurskautusta yksin uskon kautta, pyhien kestävyyttä, pelastusvarmuutta ja evankelioinnin välttämättömyyttä ihmisten pelastumiseksi. Tunnustus opettaa baptistisia erityispiirteitä, kuten paikallisseurakuntien itsenäisyyttä sekä uskovien kastetta.[3]
1689 Lontoon baptistien uskontunnustus sisältää 32 lukua.
- Raamattu
- Jumala ja pyhä kolminaisuus
- Jumalan säätämys
- Luominen
- Jumalan kaitselmus
- Ihmisen syntiinlankeemus, synti ja sen rangaistus
- Jumalan liitto
- Kristus välimiehenä
- Vapaa tahto
- Vaikuttava kutsu
- Vanhurskauttaminen
- Lapseksi ottaminen
- Pyhitys
- Pelastava usko
- Katumus elämän ja pelastuksen saamiseksi
- Hyvät teot
- Pyhien pysyvyys
- Armon ja pelastuksen varmuus
- Jumalan laki
- Evankeliumi ja sen armon laajuus
- Kristillinen vapaus ja omantunnonvapaus
- Jumalanpalvelus ja sapatti
- Jumalan lain sallimat valat ja uskonnolliset lupaukset
- Maallinen esivalta
- Avioliitto
- Seurakunta
- Pyhien yhteys
- Kaste ja Herran ehtoollinen
- Kaste
- Herran ehtoollinen
- Ihmisen tila kuoleman jälkeen ja kuolleiden ylösnousemus
- Viimeinen tuomio
Vaikutus muokkaa
Amerikkalaiset baptistit omaksuivat vuonna 1742 Philadelphian baptistien uskontunnustuksen, joka pohjautuu 1689 Lontoon baptistien uskontunnustukseen. 1689 Lontoon baptistien uskontunnustus on sekä historiallisesti, että nykyaikana merkittävin kalvinistinen baptistitunnustus.[4][5]
Suomessa Jyväskylän reformoitu baptistiseurakunta on sitoutunut 1689 Lontoon baptistien uskontunnustukseen.[6] Suomen reformoitujen baptistiseurakuntien yhdyskunta on laatinut oman uskontunnustuksensa, joka pohjautuu 1689 Lontoon baptistien uskontunnustukseen.[7]
Lähteet muokkaa
- 1689 Lontoon baptistien uskontunnustus ja baptistikatekismus vuodelta 1693. Suomentanut Eelis Halmemies, Juhana Lalli & Mikko Sivonen. Agricola teologinen instituutti, 2021. ISBN 978-952-69767-0-9.
- Waldron, Samuel E.: A Modern Exposition of 1689 Baptist Confession of Faith. Grand Rapids, Michigan: Evangelical Press, 2016. ISBN 978-0-85234-917-5.
Viitteet muokkaa
- ↑ Eelis Halmemies, Juhana Lalli & Mikko Sivonen 2021, s. 11–12
- ↑ Eelis Halmemies, Juhana Lalli & Mikko Sivonen 2021, s. 15–16
- ↑ Eelis Halmemies, Juhana Lalli & Mikko Sivonen 2021, s. 15–17
- ↑ Eelis Halmemies, Juhana Lalli & Mikko Sivonen 2021, s. 14
- ↑ Waldron, Samuel E. 2013, s. 400
- ↑ Uskontunnustus reba.fi. 10.10.2022. Viitattu 11.10.2022.
- ↑ Yhdyskunnan säännöt srby.fi. 10.10.2022. Viitattu 11.10.2022.
Aiheesta muualla muokkaa
- 1689 Lontoon baptistien uskontunnustus (englanniksi)