Linnake (elokuva)
Linnake (The Mission) on vuonna 1986 valmistunut historiallinen seikkailuelokuva ja se sijoittuu 1700-luvun Latinalaiseen Amerikkaan, jossa espanjalaiset ja portugalilaiset taistelevat siirtomaaherruudesta.
| Linnake | |
|---|---|
| The Mission | |
 |
|
| Ohjaaja | Roland Joffé |
| Käsikirjoittaja | Robert Bolt |
| Tuottaja |
Fernando Ghia David Puttnam |
| Säveltäjä | Ennio Morricone |
| Kuvaaja | Chris Menges |
| Leikkaaja | Jim Clark |
| Tuotantosuunnittelija | Stuart Craig |
| Pukusuunnittelija | Enrico Sabbatini |
| Pääosat |
Robert De Niro Jeremy Irons Ray McAnally Aidan Quinn Cherie Lunghi Liam Neeson |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Yhdistynyt kuningaskunta |
| Tuotantoyhtiö | Warner Bros. |
| Levittäjä |
Warner Bros. Netflix |
| Kesto | 126 minuuttia |
| Alkuperäiskieli | englanti |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
Jeremy Irons esittää jesuiittapappia, joka haluaa tehdä "villeistä" kristittyjä. Maallisempia pyyteitä elokuvassa edustaa kapteeni Mendoza (Robert De Niro). Elokuvassa tekee pienen roolin myös tunnettu yhdysvaltalainen jesuiittapappi ja rauhanaktivisti Daniel Berrigan.
Vastaanotto muokkaa
Linnake palkittiin Kultaisella palmulla Cannesin elokuvajuhlilla.[1] Chris Menges sai elokuvasta parhaan kuvauksen Oscar-palkinnon.
Helsingin Sanomien Mikael Fränti kirjoitti, ettei Roland Joffé suoriudu vaikeasta ohjaustyöstään aivan moitteitta: ”Henkilökuvat ja tapahtumat ova kiinnostavia, maisemakuvaus todella upeaa, mutta jotakin kirjallista ja jähmeää toteutukseen on vielä jäänyt.” Fränti kehui Jeremy Ironsin roolityötä, mutta kirjoitti ettei Robert De Niro ehkä ole paras valinta rooliinsa. ”Linnake on klassisen kaavan mukaan tehty asiaelokuva, jossa ajatusten ja kuvien filosofia ei ole aina tasapainossa. Rohkeuden puutteesta sen tekijöitä ei voi syyttää, kaikkineen he ovat myös avanneet melko täyteläisen näkymän historiaan, jonka raaimpiakaan kuvia jälkeen tulevat sukupolvetkaan eivät voi kieltää.”[2]
Suomen Kuvalehdessä Ywe Jalander kirjoitti Linnakkeen olevan sisäisesti ristiriitainen elokuva: ”Se tuo esille monia ajankohtaisia ja tärkeitä kysymyksiä, mutta tekee sen muodossa, joka vesittää ne viihteen välikappaleiksi.” Hän moitti komeiden Iguassun putousten saavan tarinassa liian suuren osan ja piti loppupuolen taistelukohtausta itsetarkoituksellisena ja turhana. ”Linnakkeen jakomielisyys vie pohjan katsojan luottamukselta käsikirjoittajaa ja ohjaajaa kohtaan. Uskonto, moraali ja ongelmat ovat muuttuneet kauppatavaraksi.”[3]
Video-oppaassa vuodelta 1994 Ilkka Jauhiainen luonnehtii Linnaketta laadukkaaksi mutta asetelmaltaan hieman liian itsestään selväksi ja pateettiseksi. Hän antoi elokuvalle kolme tähteä viidestä.[4]
Lähteet muokkaa
- ↑ Robert De Niro johtaa Cannesin elokuvajuhlien tuomaristoa 6.1.2011. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 9.1.2011. Viitattu 7.1.2011.
- ↑ Fränti, Mikael: Jesuiittakohtaloita viidakossa. Helsingin Sanomat, 22.11.1986, s. 25. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Jalander, Ywe: Asia viihteenä. Suomen Kuvalehti, 1986, nro 47, s. 86. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ ”Linnake”, Video-opas 95, WSOY 1994.