Wikipedia

Linköpingin kunta

Kunta Itä-Götanmaan läänissä, Ruotsissa

Linköpingin kunta (ruots. Linköpings kommun) on Itä-Götanmaan läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Itä-Götanmaahan. Kunnan keskustaajama on Linköping.[3]

Linköpingin kunta
vaakuna
vaakuna
Valtio Ruotsi Ruotsi
Lääni Itä-Götanmaan lääni
Maakunta Itä-Götanmaa
Keskustaajama Linköping
Kuntakoodi 0580
Pinta-ala  ([1])
 – Maa 1 427,72 km²
Väkiluku (31.12.2021)  ([2]) 165 527
 – Väestötiheys 115,9 as./km²









Linköpingin keskikaupunkia pohjoisen suuntaan kuvattuna.
Stångejoki Linköpingin kaupungin keskustassa.
Ilmakuva Linköpingin kaupungista.
Itä-Götanmaan tasankoa Ljungin tienoilla.
Näkymä Roxen-järvelle.
Vreta Klosterin entisen luostarin kirkko.
Pienoismalli entisestä Vretan luostarista.
Ekenäsin linna.
Ljungsjön-järvi.

Kunnan maapinta-ala on 1 427,72 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 165 527 henkeä (31.12.2021).[2]

Kunnan alueella sijainnut Vretan luostari on nykyään raunioina, mutta muistoksi luostarista on jäänyt paikannimi Vreta kloster.

Vuonna 2007 kunnassa oli 430,34 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 30,0 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys muokkaa

Vuoden 1862 kuntauudistuksen jälkeen nykyisen kunnan alueella sijaitsi Linköpingin kaupunki ja 31 maalaiskuntaa. Vuonna 1894 Sankt Larsin kuntaa perustettiin Sankt Lars -niminen taajaväkinen yhdyskunta. Yhdyskunta ja koko kunta liitettiin Linköpingiin vuonna 1911.

Vuoden 1952 kuntauudistuksessa alueelle muodostettiin seuraavat suurkunnat:[6]

  • Linköping (aiempi Linköpingin kaupunki)
  • Askeby (aiemmat Vårdsberg, Askeby, Örtomta ja Bankekind)
  • Landeryd (aiempi Landeryd)
  • Vårdnäs (aiemmat Vist, Skeda ja Vårdnäs)
  • Södra Valkebo (aiemmat Gammakil, Nykil ja Ulrika)
  • Norra Valkebo (aiemmat Björkeberg, Västerlösa, Rappestad, Sjögestad ja Vikingstad)
  • Kärna (aiemmat Slaka, Kärna, Kaga ja Ledberg)
  • Vreta kloster (aiemmat Vreta kloster, Stjärnorp, Ljung ja Flistad)
  • Åkerbo (aiemmat Gistad, Lillkyrka, Östra Skrukeby, Törnevalla, Östra Harg ja Rystad)

Linköpingin kuntamuoto oli kaupunki, ja kaikki muut olivat maalaiskuntia.[6]

Askeby liitettiin Åkerbohon jo vuonna 1961. Landeryd puolestaan liitettiin Linköpingiin vuonna 1963 ja Kärna vuonna 1967. Vuoden 1971 kuntauudistuksessa siirryttiin yhtenäiseen kuntamuotoon ja muodostettiin nykyinen Linköpingin kunta yhdistämällä Linköpingin kaupunki, Vårdnäs, Södra Valkebo, Norra Valkebo, Vreta kloster ja Åkerbo.[7]

Vuonna 1952 perustetuista kunnista Åkerbo sai nimensä historiallisen Åkerbon kihlakunnan mukaan. Norra ja Södra Valkebo puolestaan sijaitsivat Valkebon kihlakunnan pohjois- ja eteläosissa.

Vaakuna muokkaa

Nykyinen vaakuna on entinen Linköpingin kaupungin vaakuna. Myös Vreta klosterin maalaiskunnalla oli oma vaakuna.

Väestönkehitys muokkaa

Linköpingin kunnan väestönkehitys 1950–2020
Vuosi Asukkaita
1950
  
 83 641
1955
  
 89 536
1960
  
 93 501
1965
  
 98 314
1970
  
 104 646
1975
  
 109 236
1980
  
 112 600
1985
  
 116 838
1990
  
 122 268
1995
  
 131 370
2000
  
 133 168
2005
  
 137 636
2010
  
 146 416
2015
  
 152 966
2020
  
 165 527
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[8][2]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä
(31.12.2015)[9] 		%
Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet 22 945 15,0
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla 7 039 4,6
Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla 8 908 5,8
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa 114 074 74,6

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 914 Suomessa syntynyttä,[10] mikä vastasi 0,6 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 4,4 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 1 040 Suomessa syntynyttä,[11] mikä vastasi 0,9 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 189 815 kruunua.[12] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 50 000 kruunua.[13]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[14]

  • 0–17-vuotiaat: 19,9 %
  • 18–64-vuotiaat: 63,2 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 16,8 %

Elinkeinot muokkaa

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[15][16] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%) 		Työlliset
(%)
  alkutuotanto 1,3 1,3
  jalostus 20,1 19,9
  palvelut 77,8 77,9
  tuntematon 0,8 0,8
  Työpaikkoja ja työllisiä 72 732 66 389
  työpaikkaomavaraisuus 109,6

Taajamat muokkaa

Kunnassa on 20 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 89,4 prosenttia.[17] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 15 581 asukasta.[17] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[18]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2010)
1 Linköping 104 232
2 Ljungsbro 6 620
3 Malmslätt 5 214
4 Linghem 2 804
5 Sturefors 2 229
6 Vikingstad 2 096
7 Ekängen 2 037
8 Berg 1 278
9 Slaka 592
10 Askeby 518
11 Brokind 502
12 Bestorp 475
13 Bankekind 405
14 Nykil 321
15 Sjögestad 300
16 Gistad 288
17 Skeda udde 283
18 Rappestad 235
19 Västerlösa 206
20 Ulrika 200

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Entiset taajamat muokkaa

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[19]

Luettelossa mainituista taajamista kaikki ovat sittemmin kasvaneet yhteen Linköpingin taajaman kanssa.[19]

Pientaajamat muokkaa

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[20]

Entiset pientaajamat muokkaa

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[21]

Kunnanvaltuusto muokkaa

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Linköpingin kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[22]

  • Linköping Nordväst (26 valtuutettua)
  • Linköping Sydväst (25 valtuutettua)
  • Linköping Nordost (28 valtuutettua)

Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Linköpingin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2022[23]
Puolue
1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022
  Maltillinen kokoomus 12 14 18 21 19 16 21 18 19 14 21 25 20 18 {{{m2022}}}
  Keskustapuolue 18 16 11 11 8 10 7 6 4 6 6 6 6 8 {{{c2022}}}
  Liberaalit 8 9 8 5 11 9 9 8 5 10 7 7 6 7 {{{fp2022}}}
  Kristillisdemokraatit 3 3 3 3 2 3 7 3 11 8 6 3 4 6 {{{kd2022}}}
  Ympäristöpuolue vihreät 0 0 0 0 1 6 3 4 5 4 6 8 7 5 {{{mp2022}}}
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 35 34 35 36 35 32 26 35 28 31 29 24 27 22 {{{s2022}}}
  Vasemmistopuolue 3 3 4 3 3 3 3 4 7 6 4 3 3 5 {{{v2022}}}
  Ruotsidemokraatit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 3 6 8 {{{sd2022}}}
  Muut 0 0 0 0 0 0 3 1 0 0 0 0 0 0 {{{övr2022}}}
  Yhteensä[24] 79 79 79 79 79 79 79 79 79 79 79 79 79 79 Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”{”.

Piirit muokkaa

 
Kartta Linköpingin kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

Seurakunnat muokkaa

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[25]

  • Linköpings domkyrkoförsamling
  • Linköpings S:t Lars
  • Landeryd
  • Slaka
  • Kärna
  • Kaga
  • Ledberg
  • Vist
  • Vårdnäs
  • Skeda
  • Nykil-Gammalkil
  • Ulrika
  • Vikingstad
  • Vreta kloster
  • Åkerbo
  • Linköpings Berga
  • Linköpings Johannelund
  • Linköpings Skäggetorp
  • Linköpings Ryd
  • Gottfridsberg

Historialliset seurakunnat muokkaa

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[26] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Askeby
  • Bankekind (Svinstad)
  • Björkeberg
  • Flistad
  • Gammalkil
  • Gistad
  • Kaga
  • Kärna
  • Landeryd
  • Ledberg
  • Lillkyrka
  • Linköpings Berga
  • Linköpings domkyrkoförsamling (Linköping)
  • Linköpings Johannelund
  • Linköpings Ryd
  • Linköpings Sankt Lars (Sankt Lars)
  • Linköpings Skäggetorp
  • Ljung
  • Nykil
  • Näsby*
  • Rakered*
  • Rappestad*
  • Rystad
  • Sjögestad
  • Skeda
  • Slaka
  • Stjärnorp
  • Törnevalla
  • Ulrika
  • Vikingstad
  • Vist
  • Vreta kloster
  • Vårdnäs
  • Vårdsberg
  • Västerlösa
  • Örtomta
  • Östra Harg (Harg)
  • Östra Skrukeby (Skrukeby)

Nähtävyyksiä muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. ↑ a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  2. ↑ a b c Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2021 (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 21.3.2022. (ruotsiksi)
  3. ↑ Linköping Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 4.7.2016.
  4. ↑ Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  5. ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  6. ↑ a b Utdrag ur Årsbok för Sveriges kommuner 1951 - Förteckning över storkommunerna 1952 (PDF) Årsbok för Sveriges kommuner 1951. Statistiska centralbyrån. Viitattu 3.12.2012. (ruotsiksi)
  7. ↑ Sveriges kommuner åren 1952–1986: Förändringar i kommunindelning och kommunkoder (PDF) Meddelanden i samordningsfrågor 1986:5. Statistiska centralbyrån. Viitattu 3.12.2012. (ruotsiksi)
  8. ↑ Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
  9. ↑ Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
  10. ↑ Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  11. ↑ Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  12. ↑ Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  13. ↑ Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  14. ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  15. ↑ Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  16. ↑ Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  17. ↑ a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  18. ↑ Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  19. ↑ a b Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
  20. ↑ Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  21. ↑ Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
  22. ↑ Mandatfördelning per valkrets - Kommun (XLS) Valmyndigheten. Arkistoitu 19.4.2014. Viitattu 30.9.2012. (ruotsiksi)
  23. ↑ Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 21.3.2022. (ruotsiksi)
  24. ↑ Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
  25. ↑ Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  26. ↑ Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Linköpingin kunta.
 
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Linköpings kommun  –  Kuntajaon kehitys on käännöstä.
 
Itä-Götanmaan läänin kunnat
Boxholmin kunta • Finspångin kunta • Kindan kunta • Linköpingin kunta • Mjölbyn kunta • Motalan kunta • Norrköpingin kunta
Söderköpingin kunta • Vadstenan kunta • Valdemarsvikin kunta • Ydren kunta • Åtvidabergin kunta • Ödeshögin kunta
Katso myös: Luettelo Ruotsin kunnista • Ruotsin läänit
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Linköpingin_kunta&oldid=20727975”