Lilybaion
Lilybaion (m.kreik. Λιλυβαῖον, Lilybaīon, lat. Lilybaeum) oli antiikin aikainen kaupunki Sikeliassa eli Sisilian saarella nykyisen Italian alueella.[1][2] Se on kehittynyt nykyiseksi Marsalan kaupungiksi ja sijaitsi sen paikalla.[3]
| Lilybaion | |
|---|---|
| Λιλυβαῖον | |
 Roomalaisaikaista katua Viale Vittorio Venetolla nykyisessä Marsalassa. |
|
| Sijainti | |
  Lilybaion |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Italia |
| Paikkakunta | Marsala, Trapani, Sisilia |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Ajanjakso | n. 397/396 eaa.– |
| Kulttuuri | antiikki |
| Alue | Sikelia |
| Aiheesta muualla | |
Lilybaion oli alun perin karthagolainen kaupunki, joka hellenisoitui ajan kuluessa. Roomalaiset valtasivat sen vuonna 241 eaa. Roomalaisella kaudella se oli yksi saaren tärkeimpiä kaupunkeja, ja keskeinen yhteyssatama Italiasta Afrikan suuntaan.[1][2]
Maantiede muokkaa
Lilybaionin kaupunki sijaitsi saaren länsipään niemessä, joka tunnettiin samalla nimellä. Niemi oli yksi saaren kolmesta kulmasta, jonka ansiosta saarta kutsuttiin myös nimellä Trinakria (lat. Trinacria). Niemi oli saaren Afrikkaa lähimpänä ollut paikka. Polybios esitti niemen ja Afrikan rannikon väliseksi etäisyydeksi 1 000 stadionia eli noin 185 kilometriä ja Strabon puolestaan 1 500 stadionia eli noin 278 kilometriä, mutta todellisuudessa etäisyys on pienempi, noin 145 kilometriä. Niemi itsessään on matala mutta kallioinen, ja jatkuu mereen lukuisina kareina, mikä teki merenkulusta niemen ympärillä vaarallista. Kaupungissa oli kuitenkin turvallinen satama.[2][4]
Historia muokkaa
Klassinen kausi muokkaa
Lilybaionin niemellä itsellään vaikuttaa olleen asutusta jo esihistoriallisella ajalla. Niemi esiintyy myös antiikin lähteissä jo ennen kaupungin perustamista. Pentathloksen johtamien knidoslaisten, jotka myöhemmin perustivat Liparan kaupungin, kerrotaan rantautuneen ensin Lilybaioniin. Niemi oli myös paikka, johon Hannibal saapui vuonna 409 eaa. suuren karthagolaisarmeijan kanssa hyökätäkseen Selinukseen. Diodoros Sisilialaisen mukaan niemellä oli lähde, josta se sekä kaupunki saivat nimensä.[1][2][5]
Lilybaionin kaupungin perustivat karthagolaiset Motyen tuhon vuonna 397/396 eaa. jälkeen. Karthagolaiset päättivät tuolloin olla kunnostamatta Motyetä, ja asuttivat sen sijaan kaupungin jäljelle jääneet asukkaat Lilybaionin niemelle, joka linnoitettiin ja muutettiin tukikohdaksi.[1][2] Diodoros vahvistaa, ettei paikalla ollut aikaisempaa kaupunkia ennen tätä. Hän vaikuttaa kuitenkin itse tekevän anakronistisen virheen puhuessaan lilybaionlaisista sotimassa segestalaisten kanssa jo vuonna 454 eaa.[2][6]
Kaupunki vaikuttaa kehittyneen nopeasti kukoistavaksi, ja siitä tuli Karthagolle merkittävä tukikohta saarella. Näin se peri Motyen aseman. Sen sijainti lähimpänä Afrikan puolen rannikkoa oli karthagolaisille edullinen ja varmisti heidän yhteytensä saarelle. Toisaalta karthagolaiset tekivät kaikkensa estääkseen tällaisen tukikohdan päätymisen vihollisten käsiin.[2]
Hellenistinen kausi muokkaa
Vaikka Lilybaion olikin täysin karthagolainen kaupunki ja sijaitsi saaren kaukaisimmassa päässä saaren kreikkalaisista poliksista, eikä se ollut missään vaiheessa kreikkalaisten hallussa, se kuitenkin hellenisoitui eli kreikkalaistui kulttuuriltaan ajan kuluessa. Tämä näkyy muun muassa kaupungin lyömissä rahoissa, jotka olivat tyypiltään täysin kreikkalaisia. Cicero puolestaan kertoo, että hänen aikanaan ensimmäisellä vuosisadalla eaa. kaupungissa saattoi opiskella kreikkaa ja kreikkalaista kirjallisuutta. Tämä kertoo kreikkalaisen kulttuurin voimasta saarella.[2][7] Kaupunkia ei kuitenkaan lueta kreikkalaisten polisten eli kaupunkivaltioiden joukkoon, koska se ei ollut itsenäinen. Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Lilybaitēs (Λιλυβαίτης), myöhemmin latinaksi Lilybaetanus.[2]
Lilybaion toimi kahdesti Karthagon viimeisenä tukikohtana saarella. Epeiroksen kuninkaan Pyrrhoksen Sisilian sotaretken aikaan vuonna 276 eaa. se oli saaren ainoa karthagolaiskaupunki, joka piti puoliaan Pyrrhoksen vallattua muut kaupungit. Pyrrhos piiritti Lilybaionia kaksi kuukautta, mutta joutui luopumaan yrityksestä.[2][8]
Vielä paremmin Lilybaion muistetaan ensimmäisestä puunilaissodasta, jossa sitä piirittivät roomalaiset. Piiritys alkoi sodan 15. vuonna eli 250 eaa. Tuohon mennessä roomalaiset olivat jo saaneet vallattua koko saaren Lilybaionia ja Drepanonia lukuun ottamatta, ja kykenivät siksi hyökkäämään Lilybaioniin kummankin konsulin armeijoilla. Vastaavasti karthagolaiset käyttivät kaiken voimansa kaupungin puolustamiseen. Karthagolaiset olivat vasta hieman aiemmin siirrättäneet Lilybaioniin Selinuksen koko väestön. Lisäksi sinne oli asetettu 10 000 miehen varuskunta. Kaupungin puolustusta johti Himilkon.[2][9]
Karthagolaiset torjuivat pitkään roomalaisten suorat hyökkäykset ja polttivat rynnäköillä näiden piirityskoneet. Talven tultua roomalaiset joutuivat muuttamaan piirityksen saarroksi, joka oli helppoa maan puolella, mutta osoittautui hankalaksi merellä, jolla puolella karthagolaiset onnistuivat pitämään yhteyttä emäkaupunkiinsa. Roomalaiset yrittivät tukkia laivaväylät maa-aineksella, mutta tämä epäonnistui voimakkaan aallokon vuoksi. Drepanoniin asettunut Karthagon laivasto voitti konsuli Publius Claudiuksen johtaman Rooman laivasto-osaston vuonna 249 eaa., mitä puolestaan seurasivat muiden Rooman laivasto-osastojen haaksirikot.[2]
Tämä sai roomalaiset luopumaan yrityksistään merellä. Roomalaiset piirittivät Lilybaionia kuitenkin useita vuosia maalla. Karthagolaiset joutuivat solmimaan rauhan vasta piirityksen kymmenentenä vuonna 241 eaa. sen jälkeen, kun Lutatius Catulus oli voittanut nämä Aegatessaarten taistelussa. Lilybaion ja Drepanon luovutettiin nyt Roomalle.[1][2][10]
Roomalainen kausi muokkaa
Roomalaisella kaudella Lilybaionista tuli tavallinen roomalaiskaupunki (municipium). Se säilyi yhtenä saaren kukoistavimmista kaupungeista, siinä missä monet muut paikat taantuivat. Lilybaion toimi roomalaisille keskeisenä tukikohtana Afrikan sotaretkillä, ja siksi sen nimi esiintyy usein Rooman historiassa.[2] Kaupunki oli niin merkittävä, että siitä tehtiin saaren toisen kvestorin asemapaikka, toisen toimiessa Syrakusassa.[1]
Toisen puunilaissodan alussa vuonna 218 eaa. Lilybaion toimi preettori Marcus Aemiliuksen laivaston tukikohtana. Tämä voitti karthagolaiset, jotka yrittivät yllätyshyökkäystä kaupunkiin. Roomalaiset tekivät kaupungista usein pieniä iskuja Afrikan rannikolle. Vuonna 204 eaa. Scipio Africanus lähti kaupungista sotaretkelle, jolla kukisti Karthagon. Myös Scipio nuorempi kokosi siellä laivastonsa, jolla purjehti Afrikkaan vuonna 149 eaa.[2][11]
Julius Caesar teki Lilybaionista tukikohtansa Afrikan operaatioita varten Julius Caesarin kansalaissodassa vuonna 47 eaa. Se toimi myös Sextus Pompeiuksen tukikohtana sodassa toista triumviraattia vastaan vuonna 36 eaa. Sotien ohella kaupunki oli myös Rooman ja Pohjois-Afrikan välisen kaupan reitillä, ja vaurastui tätä kautta. Cicero toimi kvestorina kaupungissa.[2][12]
Lilybaion oli Sisilian harvoja kaupunkeja, jotka olivat merkittäviä vielä Strabonin aikana. Kaupungin kukoistus keisarikaudella näkyy muun muassa sieltä löydetyissä piirtokirjoituksissa, jossa sen väestön sanotaan jakautuneen kahteentoista heimoon, mikä oli roomalaiskaupungeissa harvinaista. Keisari Pertinaxin aikana 192–193 jaa. kaupungista tehtiin roomalainen colonia Colonia Helvia Augusta Lilybaitanorum. Tämän vuoksi se ei esiinny vielä niiden viiden colonian joukossa, jotka Plinius mainitsee Augustuksen perustaneen saarelle.[2][13][14] Kaupunki löi myös roomalaisella kaudella omaa rahaa.[1]
Myöhäisantiikista keskiajalle muokkaa
Rooman kukistuttua Lilybaion säilyi yhtenä Sisilian tärkeimmistä kaupungeista. Se esiintyy sellaisena goottien ja vandaalien valtakausilla sekä edelleen sen jälkeen, kun arabit olivat vallanneet saaren. Nämä pitivät kaupunkia ja sen satamaa niin tärkeinä, että antoivat sille nimen Marsah Allah, ”Jumalan satama”, mistä on peräisin nykyisen kaupungin nimi Marsala. [2]
Rakennukset ja löydökset muokkaa
Lilybaionin kaupunki sijaitsi samalla paikalla kuin nykyinen kaupunki, mikä on hankaloittanut sen kaivauksia. Kaupunki vaikuttaa käsittäneen karthagolaisaikana koko niemen, ja se oli linnoitettu niemen juuren puolelta torneilla varustetulla muurilla, jota suojasi syvä ja leveä vallihauta.[1][2]
Kaupunkia on kaivettu esiin erityisesti niemen kärjen alueelta, jossa sijaitsee arkeologinen puisto. Alueen rauniot ovat pääasiassa roomalaiselta kaudelta 200–300-luvuilta jaa. Talojen lattiat on ollut koristeltu mosaiikeilla, joissa on sekä mytologisia aiheita että pohjoisesta Afrikasta aiheensa saaneita koristeluita.[1]
Kaupungin hautausmaat sijaitsivat sen länsipuolella. Ne on ajoitettu 300-luvulta eaa. 100-luvulle jaa. Monet haudoista ovat puunilaistyylisiä kallioon kaiverrettuja hautoja. Haudoista on löydetty sarkofageja ja uurnia sekä hautalahjoiksi jätettyä keramiikkaa. Löydöksiin kuuluu myös suuri määrä hautastelejä, joista osa on naiskoksen eli pienen temppelin muotoisia.[1]
Kaupungista tehtyjä esinelöytöjä on Marsalan arkeologisessa museossa (Museo Archeologico Regionale Lilibeo Marsala).
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f g h i j Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”LILYBAION (Marsala) Trapani, Sicily”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s Smith, William: ”Lilybaeum”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Lilybaeum Pleiades. Viitattu 5.11.2018.
- ↑ Polybios: Historiai 1.42; Strabon: Geografia 2; Pomponius Mela: De situ orbis 2.7; Plinius vanhempi: Naturalis historia 3.8; Klaudios Ptolemaios: Geografia 3.4.5; Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 5.2, 13.54; Vergilius: Aeneis 3.706.
- ↑ Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 5.9; 13.54.
- ↑ Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 11.86, 13.54, 22.10.
- ↑ Cicero: In Caecilium 12.
- ↑ Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 22.10.
- ↑ Polybios: Historiai 1.42; Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 24.1.
- ↑ Polybios: Historiai 1.41–54, 1.59–62; Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 24.1, 24.3, 24.11, Zonaras: Epitome historion 8.15-17; Orosius: Historiae adversus paganos 4.10.
- ↑ Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 32.6; Livius: Rooman synty 21.49–50, 25.31, 27.5, 29.24.
- ↑ Appianos: Rooman sisällissota (Bellum civilia) 2.95, 5.97 = Rhomaika (Historia Romana) 14.95, 17.97; Cicero: Verrestä vastaan (In Verrem) 5.5.
- ↑ Lilibeo Treccani. Viitattu 27.11.2018.
- ↑ Strabon: Geografia 6; Plinius vanhempi: Naturalis historia 3.8; Klaudios Ptolemaios: Geografia 3.4.5; Itinerarium Antonini Augusti 86, 89, 96.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lilybaion Wikimedia Commonsissa
