Wikipedia

Lida

Lida (valkoven. Лі́да, ven. Ли́да, puol. Lida, liett. Lyda) on valkovenäläinen kaupunki ja samannimisen piirin keskus noin 163 kilometriä Minskistä länteen. Lidasta on maanteitse noin 130 kilometriä Puolaan ja 45 kilometrin matka Vilnan suuntaan Liettuan rajalle.[4][5] Kaupunki kuuluu Hrodnan alueseen ja sen väkiluku oli lokakuun 2009 väestönlaskennan mukaan 97 629. Koko Lidan piirissä asui 135 096 ihmistä, mihin sisältyi myös piirin eteläosissa sijaitseva Bjarozaukan pikkukaupunki.[2]

  • Katunäkymä Lidasta.
    Katunäkymä Lidasta.
  • Näkymä Lidan eteläreunalta.
    Näkymä Lidan eteläreunalta.
  • Lidan jäähalli.
    Lidan jäähalli.
Lida
(Лі́да)
Ли́да
lippu
lippu		 vaakuna
vaakuna

Lida

Koordinaatit: 53.8908°N, 25.3047°E

Valtio Valko-Venäjä Valko-Venäjä
Alue Hrodnan alue
Maininta 1320-luku
Kaupungiksi 1796[1]
Korkeus 135-170 m
Väkiluku (10/2009)  ([2]) 97 629
Aikavyöhyke UTC+3
Suuntanumero(t) +375-154 (ulkomailta), 8-0154 (maan sisäinen)[3]
Kaupungin viralliset sivut (venäjäksi)









Historiaa muokkaa

Lida on perustettu 1300-luvulla. Asiakirjoissa kaupunki mainitaan ensimmäisiä kertoja vuosina 1323 ja 1328.[6]. Lidan linna rakennettiin noin 1323-1325 Liettuan suuriruhtinaskunnan itärajan suojaksi ja se tuhoutui vähitellen lukuisissa piirityksissä, suurempi tuho oli vuonna 1710. Sittemmin linnaa on kunnostettu ja se kuuluu kaupungin päänähtävyyksiin. Linna sijaitsee keinotekoisella, 5-6 metriä ympäristöään korkeammalla kummulla, ja linnassa on 12 metriä korkeat muurit. Aiemmin linna sisälsi ortodoksisen kirkon, asuin- ja talousrakennuksia.[1][7] Paikkakunta toimi vuonna 1380 Liettuan suuriruhtinaskunnan Gediminasin luoman dynastian linnoituksena. Lida liitettiin Venäjän keisarikunnan yhteyteen Puolan jaoissa vuonna 1795 ja se sai kaupunginoikeudet vuonna 1796.[1] Venäjän keisarikunnassa kaupunki kuului Hrodnan[8], ja 1843 lähtien Vilnan kuvernementtiin. Vuoden 1897 väestönlaskennassa se listataan Vilnan kuvernementin kihlakuntakaupunkina.[9] Vuosina 1919–39 se oli liitetty osaksi Puolaa.[1]

Asukasluvun kehitys muokkaa

Vuosi 1840[8] 1897[9] 1959[10] 1970[11] 1979[12] 1989[13] 2009[2]
Väkiluku &&&&&&&&&&&03446.&&&&003 446 &&&&&&&&&&&09323.&&&&009 323 &&&&&&&&&&028541.&&&&0028 541 &&&&&&&&&&047578.&&&&0047 578 &&&&&&&&&&065500.&&&&0065 500 &&&&&&&&&&091007.&&&&0091 007 &&&&&&&&&&097629.&&&&0097 629

Liikenneyhteydet muokkaa

Nykyisin kaupunki on liikenteen solmupiste. Lida on merkittävä rautateiden risteysasema. Ukrainasta ja Kobrynin kaupungin suunnalta saapuva, pohjoisessa Liettuan Vilnaan vievä E85-valtatie (numerointi M11) kulkee Lidan läpi. Lisäksi Minskistä länteen Hrodnaan johtava valtatie M6 sivuaa kaupunkia etelässä.[14][5][15] Tämän ohella kaupungin itäpuolella näkyy satelliittikuvassa maan sisäisessä käytössä oleva lentokenttä, jonka kiitotie on 2,4 km pitkä.lähde?

Lähteet muokkaa

  1. ↑ a b c d Lida (Slovar sovremennih geografitšeskih nazvanii 2008) Geografitšeskaja entsiklopedija -kokoelmaverkkotietosanakirjan artikkelien nettiversio. Viitattu 26.1.2014. (venäjäksi)
  2. ↑ a b c Перепись населения Республики Беларусь 2009 года, Таблица 1.2, ЧИСЛЕННОСТЬ НАСЕЛЕНИЯ ОБЛАСТЕЙ И РАЙОНОВ - Гродненская (pdf) (Valko-Venäjän tasavallan väestönlaskenta 2009, Väestö alueissa ja piireissä - Grodnan alue) 5.8.2010. belstat.gov.by. Arkistoitu 18.9.2010. Viitattu 25.12.2010. (venäjäksi)
  3. ↑ Grodneskaja oblast: Telefonnyje kody belindex.ru. Arkistoitu 18.5.2014. Viitattu 26.1.2014. (venäjäksi)
  4. ↑ Беларусь Автодорожная (Belarus Avtodorožnaja) 1:1 200 000. Minsk: Квадрограф, 2008. (venäjäksi)
  5. ↑ a b Беларусь автомобильные дороги (Belarus avtomobilnye dorogi), 1:750 000, Тривиум, Minsk, 2010. ISBN 978-985-409-100-6. www.trivium.info (venäjäksi)
  6. ↑ Lida. Summary Belarus.by. Arkistoitu 16.9.2008. Viitattu 2.11.2008. (englanniksi)
  7. ↑ Lida (Suuren neuvostotietosanakirjan eli Bolšaja sovetskaja entsiklopedijan (BSE) kaupunkiartikkelin verkkoversio) dic.academic.ru. 1969−1978. Viitattu 26.1.2014. (venäjäksi)
  8. ↑ a b Statistitšeskija tablitsy o sostojanii gorodov Rossijskoi imperii (Tilastotaulukoita Venäjän keisarikunnan kaupungeista (1840). Lida löytyy julkaisun sivulta 14/41 otsikon Grodnenskaja gubernija yhteydestä) dlib.rsl.ru. Viitattu 26.1.2014. (venäjäksi)
  9. ↑ a b Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g., Grodnenskaja gubernja (Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897. Grodnon (Hrodnan) kuvernementti) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 26.1.2014. (venäjäksi)
  10. ↑ Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1959. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 26.1.2014. (venäjäksi)
  11. ↑ Vsesojuznaja perepis naselenija 1970 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1970. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 26.1.2014. (venäjäksi)
  12. ↑ Vsesojuznaja perepis naselenija 1979 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1979. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 26.1.2014. (venäjäksi)
  13. ↑ Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. Gorodskoi (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1989) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 26.1.2014. (venäjäksi)
  14. ↑ Е. Л. Макаревич (toim.): Атлас Автомобиьных Дорог (Atlas Avtomobilnyh Dorog), 2005 1:500 000. sivu 71. Minsk: Издательство Янсеян, 2005. (venäjäksi)
  15. ↑ Карта Автомобильных Дорог - Республика Беларусь (Karta Avtomobilnyh Dorog - Respublika Belarus), Масштаб 1:850 000. Белкарография, Minsk, 2009. (venäjäksi)

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Lida&oldid=21804377”