Li Keqiang

kiinalainen poliitikko ja Kiinan kansantasavallan pääministeri 2013–2023

Li Keqiang (yksink.: 李克强; perint.: 李克強; pinyin: Lĭ Kèqiáng; 1. heinäkuuta 195527. lokakuuta 2023[2]) oli kiinalainen poliitikko, joka toimi maansa pääministerinä vuosina 2013–2023.

Li Keqiang
Kiinan pääministeri
Presidentti Xi Jinping
Varapääministeri Zhang Gaoli
Edeltäjä Wen Jiabao
Seuraaja Li Qiang
Kiinan varapääministeri
17. maaliskuuta 2008[1] – 15. maaliskuuta 2013
Pääministeri Wen Jiabao
Edeltäjä Wu Yi
Henkilötiedot
Syntynyt1. heinäkuuta 1955
Dingyuan, Anhui, Kiina
Kuollut27. lokakuuta 2023 (68 vuotta)
Shanghai, Kiina
Kansalaisuus kiinalainen
Puoliso Cheng Hong
Tiedot
Puolue Kiinan kommunistinen puolue
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus

Nuoruus ja opiskelu muokkaa

Li kasvoi Anhuin maakunnassa, missä hänen isänsä toimi paikallistason virkamiehenä. Hänen koulunkäyntinsä keskeytyi vuosiksi 1974–1978,[3] kun hän oli yksi niistä kaupunkilaisnuorista, jotka kulttuurivallankumouksen aikana siirrettiin maaseututyöhön. Li sijoitettiin kansankommuuniin Fengyangin piirikuntaan.[4] Siellä hän liittyi Kiinan kommunistiseen puolueeseen.[3]

Li sai vuonna 1978 luvan yliopisto-opinnoille, ja hän pääsi Pekingin yliopistoon. Hän valmistui 1982 oikeustieteellisestä. Opiskeluaikana Li myös alkoi toimia entistä aktiivisemmin politiikassa, ja valmistumisensa jälkeen hän liittyi puolueen nuorisojärjestöön. Siellä hän tutustui Kiinan tulevaan presidenttiin Hu Jintaoon, ja he alkoivat tehdä pian läheistä yhteistyötä.[3]

Poliittinen ura muokkaa

Li jatkoi 1980- ja 1990-luvuilla opiskeluaan ja nousi samalla nuorisojärjestön johtohahmoihin. Hän suoritti Pekingin yliopistossa taloustieteen tutkinnon, ja vuonna 1993 hänestä tuli nuorisojärjestön pääsihteeri.[3] Lin taloustieteen väitöskirja, joka käsitteli Kiinan talouden rakenteita, palkittiin korkealla talouspalkinnolla.[4]

Li muutti 1998 Henanin maakuntaan, missä hän toimi maakuntatason johtotehtävissä. Hän oli 1998–1999 maakunnan virkaatekevä kuvernööri ja vuosina 1999–2003 kuvernööri.[3] Hän oli Kiinan nuorin kuvernööri, kun hän astui tehtävään heinäkuussa 1998.[4] Hän toimi lisäksi vuosina 2002–2004 Henanin puolueen komitean sihteerinä. Lin aikana Henanin talous kasvoi selvästi, mutta toisaalta samaan aikaan maakunnassa tapahtui aids-tapauksiin liittynyttä peittelyä viranomaisten taholta. Maakunnassa oli useampi potilas saanut aidsin epäilyttävän verenluovutusohjelman takia. Li sai aids-tapauksien hoidosta kuitenkin virallisten tahojen ylistystä.[3]

Listä tuli 2004 Liaoningin maakunnan puoluesihteeri, ja vuosina 2005–2007 hän johti maakunnan lainsäädännöllistä pysyvää komiteaa.[3] Liaoningin maakunnassa hän oli vauhdittamassa vanhan teollisuusalueen uudistamista ja perustamassa rannikon talousvyöhykettä.[4]

Li pääsi lokakuussa 2007 puolueen kansallisen tason johtohahmoihin, kun hänet valittiin Liaoningin onnistumisten myötä politbyroohon.[4] Hänestä tuli 2008 myös Kiinan varapääministeri, ja tuolloin alkoivat spekulaatiot Lin mahdollisesta asemasta presidentti Hu Jintaon seuraajana. Lin kilpailijaksi kuitenkin nousi samaan aikaan Xi Jinping.[3]

Li valittiin pysyväiskomitean kakkospaikalle marraskuussa 2012.[5][6] Kansankongressi nimitti odotusten mukaisesti Lin maan uudeksi pääministeriksi 15. maaliskuuta 2013. Li seurasi tehtävässä Wen Jiabaoa. Kansankongressin lähes 3 000 edustajaa kokoontui Pekingiin äänestämään Lin nimityksestä pääministeriksi. Äänestys oli pitkälti muodollisuus.[7]

Li sai paljon huomiota talousuudistuspyrkimyksistään. Hän ajoi Kiinan talouden velkariippuvuuden pienentämistä ja taloutta sitä kautta itsenäisempään suuntaan. Lin asema heikkeni, kun presidentti Xi Jinping teki itsestään perustamansa syvemmän uudistuksen ryhmän johtajan. Kansan päivälehti oli vuoteen 2016 mennessä alkanut ajaa Xin johtamaa talouspolitiikkaa eikä suosinut enää Lin ajatuksia.[4]

Li valittiin maaliskuussa 2018 uudestaan pääministeriksi, mutta talousasiat annettiin varapääministeri Liu Hen vastuulle. Li ei ollut elokuussa 2020 mukana Xin kokoon kutsumassa tapahtumassa, jossa talousasiantuntijat ja puolueen johtohahmot suunnittelivat Kiinan 14:ttä viisivuotissuunnitelmaa.[4]

Koronaviruspandemian puhjettua Li johti valtion koronavastaisia toimia.[8]

Li jättäytyi pois pysyväiskomiteasta lokakuussa 2022 huolimatta siitä, ettei ollut vielä täyttänyt 70, jolloin komitean jäsenten tulee sääntömääräisesti eläköityä. Tämän on katsottu olevan merkki siitä, että Xi Jinping haluaa komiteaan mielummin itselleen täysin uskollisia ihmisiä kuin teknokraatteja.[9]

Yksityiselämä ja kuolema muokkaa

Li oli naimisissa professori Cheng Hongin kanssa. Heillä oli tytär.[4]

Li sai sydänkohtauksen Shanghaissa 26. lokakuuta 2023 ja kuoli seuraavana päivänä.[10][11]

Lähteet muokkaa

  1. Maatiedosto Kiina Suomen suurlähetystö, Peking. Viitattu 25.12.2012.
  2. Former Premier Li Keqiang, China’s top economic official for a decade, dies at 68 AP News. 27.10.2023. Viitattu 27.10.2023. (englanniksi)
  3. a b c d e f g h Kenneth Pletcher: Li Keqiang Encyclopedia Britannica. 27.10.2023. Viitattu 27.10.2023. (englanniksi)
  4. a b c d e f g h Obituary: Li Keqiang BBC World. 27.10.2023. BBC. Viitattu 27.10.2023. (englanniksi)
  5. Profile: Li Keqiang 7.11.2013. BBC News. Viitattu 25.12.2012.
  6. Blencowe, Annette: Xi Jinping valittiin Kiinan johtoon 15.11.2012. Yle Uutiset. Viitattu 25.12.2012.
  7. Turunen, Miia: Kiina sai uuden pääministerin 15.3.2013. Yle Uutiset. Viitattu 15.3.2013.
  8. Li Keqiang, China’s top economic official for a decade, dies at 68 NBC News. 27.10.2023. Viitattu 27.10.2023. (englanniksi)
  9. The sudden death of China's former No. 2 leader Li Keqiang has shocked many AP News. 27.10.2023. Viitattu 27.10.2023. (englanniksi)
  10. Li Keqiang on kuollut www.iltalehti.fi. Viitattu 27.10.2023.
  11. Chen, Laurie & Tian, Yew Lun: China's ex-premier Li Keqiang, sidelined by Xi Jinping, dies at 68 Reuters. 27.10.2023. Viitattu 27.10.2023. (englanniksi)
 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Li Keqiang.