Lepchat
Lepchat ovat etninen ryhmä Intian Sikkimissä, Bhutanissa ja Nepalissa. Lepchat puhuvat lepchan kieltä ja harjoittavat buddhalaisuuden ja kristinuskon ohella perinteistä mun-uskoaan. Eri arvioiden mukaan heitä on yhteensä noin 45 000–75 000.
| Lepchat | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
|
Merkittävät asuinalueet
|
||||||||||||||||
| Kielet | lepcha | |||||||||||||||
| Uskonnot | mun-usko, buddhalaisuus, kristinusko | |||||||||||||||
Asuinalue ja lukumäärä muokkaa
Lepchat asuttavat aluetta Himalajan vuoristoon kuuluvan Kanchenjungan ympäristössä.[1] Heidän asuinalueensa kuuluvat Bhutaniin, Nepaliin, sekä Sikkimin[2] Länsi-Bengalin Darjeelingin piiriin[1] Intiassa.[2] Lepchojen lukumäärästä on esitetty eri arvioita eri lähteissä. Yhteensä heitä on noin 45 000[3]–75 000[4].
Historia muokkaa
Lepchat ovat saaneet nimensä nepalilaisilta kansoilta ja nimi viittaa käsittämättömään kieleen. Lepchan kieli lukeutuu tiibetiläis-burmalaisiin kieliin. Lepchojen varhainen historia tunnetaan vain huonosti. Sikkimissä heitä pidetään alueensa alkuperäiskansana, joiden esi-isät saapuivat alueelle mahdollisesti Tiibetin, Myanmarin tai ehkä Mongolian suunnalta. Heidän omassa kansanperinteessään lepchojen myyttinen kotimaa on Mayel-niminen kuningaskunta Khangchendzongalla, josta lepchat levittäytyivät laajemmalle alueelle sulauttaen itseensä muita heimoja.[2]
Bhutioiden muuttoliike Bhutaniin alkoi 1600-luvun paikkeilla. Muuttavat bhutiat työnsivät lepchat pois korkeimmilta vuoristolueilta matalampiin laaksoihin. Heidän mukaanaan saapui myös buddhalaisuus, josta lepchatkin omaksuivat piirteitä.[2] Sittemmin monet lepchoista ovat sulautuneet pitkälti alueen muihin kansoihin, kuten bhutioihin, nepalilaisiin ja tiibetiläisiin.[1]
Kulttuuri muokkaa
Lepchojen yleisin elinkeino on maatalous. Lepchat viljelevät esimerkiksi riisiä, maissia, hirssiä vihanneksia ja rahakasveina kardemummaa ja appelsiineja. Hirssistä valmistetaan alkoholipitoistya juomaa. Kotieläimiä ovat esimerkiksi siat, naudat ja vuohet.[2] Molemmat sukupuolet osallistuvat maanviljelyyn liittyviin töihin. Naiset eivät saa kuitenkaan teurastaa eläimiä.[1]
Lepchat asuttavat usein pieniä muutaman talon kyliä syrjäseuduilla. Kylää johtaa kylän päällikkö, jonka vastuulla on perinteisesti ollut esimerkiksi veronkanto. Lepchat jakautuvat myös eri ryhmiin patrilineaarisissa klaaneissa, välittömämmässä lähisuvussa, sekä avioliittojensa mukaan. Lepchat laskevat sukulinjansa isän puolelta yhdeksän sukupolvea ja äitinsä puolelta neljä sukupolvea. Esimerkiksi aviopuolisoa harkittaessa verisukulaisuutta esi-isien linjaan vältellään sisäsiittoisena.[1]
Lepchat saattavat harjoittaa yhtä aikaa useampaa, kuin yhtä uskontoa.[1] Buddhalaisuudesta tuli tärkeä uskonto bhutioiden muuttoliikkeen jälkeen ja vielä sittemmin osa lepchoista on kääntynyt kristinuskoon lähetyssaarnaajien vaikutuksesta. Lepchat harjoittavat lisäksi perinteistä uskoaan, jota kutsutaan nimellä mun. Mun on animistinen usko ja siihen sisältyvät monet eri jumaluuden ja henget, joita voidaan liittää esimerkiksi vuoriin, jokiin tai metsiin. Jetiä eli lumimiestä pidetään mun-uskossa metsästykseen liitettynä jumaluutena. Huomattava merkitys perinteisessä uskossa on eläinuhreilla. Jumaluuksille tai hengille tarjotaan etenkin sikoja ja vuohia.[2]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f Paul Hockings: Encyclopedia of World Cultures - v. 3. South Asia, s. 122-126. G. K. Hall & Company, 1992. ISBN 0-81611-812-4. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f Barbara A. West: Encyclopedia of the Peoples of Asia and Oceania, s. 461-463. Facts On File, 2009. ISBN 0-8160-7109-8. (englanniksi)
- ↑ Lepchā Encyclopaedia Britannica. Viitattu 25.11.2019. (englanniksi)
- ↑ James S. Olson: An ethnohistorical dictionary of China, s. 200-201. Greenwood Press, 1998. ISBN 0–313–28853–4. (englanniksi)
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lepchat Wikimedia Commonsissa
