Lentävänniemi
Lentävänniemi on kaupunginosa Länsi-Tampereella. Se kuuluu kaupungin luoteiseen suuralueeseen ja rajoittuu maarajoilla lounaassa Niemeen ja Niemenrantaan. Kerrostalovaltaista Lentävänniemeä ympäröivät Näsijärvi ja sen rantoja pitkin kulkevat lenkkipolut. Vuonna 2020 Lentävänniemen asukasluku oli 5 211[1]. Kaupunginosa on tunnettu Jänissaaren venesatamasta ja Suomensaaren saunasta sekä uimarannasta ja Reuharinniemessä sijaitsevasta lapinrauniosta.
Historia muokkaa
Lentävänniemi kuului alun perin Ylöjärven kuntaan, josta se siirrettiin Tampereen kaupunkiin vuoden 1950 alussa. Ensimmäinen asemakaava Lentävänniemeen valmistui vuonna 1966, ja koko alue saatiin kaavoitetuksi vuonna 1974. Pääosa Lentävänniemen kadunnimistä on ryhmänimiä, jotka liittyvät paikan sijainnin mukaisesti vesillä liikkumiseen (Airokatu, Venekatu, Majakkakatu jne.). Jänissaarenkatu, Jänislahdenkatu, Jänislammenkatu ja Suomensaarenkatu pohjautuvat luontonimiin. Mantereeseen kiinni kasvaneessa Näsijärven Suomensaaressa on 1800-luvun alkupuolella ollut Suomensaaren torppa.[2]
Palvelut muokkaa
Lentävänniemestä Tampereen noin yhdeksän kilometrin päässä sijaitsevaan keskustaan kulkevat linja-autolinjat 9 ja 19. Lisäksi linja 38 kulkee Tampereen yliopistolliselle sairaalalle. Raitiotien rakentaminen on käynnissä, ja raitioliikenteen on tarkoitus alkaa alkuvuodesta 2025. Lentävänniemessä on vuosiluokkien 1–6 koulu, päiväkoti, urheilukenttä, pieni ostoskeskus jossa pub, pizzeria, parturi-kampaamo, K-Market sekä kaksi satamaa, joista toinen on Jänissaari, joka toimii Näsijärven Purjehdusseuran satamana ja päämajana. Lentävänniemen koulun kanssa samassa rakennuksessa toiminut Lentävänniemen kirjasto yhdistettiin Lamminpään kirjaston kanssa vuonna 2014 valmistuneeseessa Lielahtikeskuksessa Lielahden kirjastoksi.[3][4]
Lentävänniemessä sijaitsee myös Suomensaaren uimaranta, jossa on isot hiekkaranta ja nurmialueet sekä mahdollisuus pelata muun muassa rantalentopalloa. Talvisin on käytössä avanto ja sauna avantouintia varten.
Etymologia muokkaa
Vanhojen paikallisten asukkaiden mukaan Lentävänniemi, joka on merkitty venäläiseen merikarttaan vuonna 1865, tarkoitti alun perin vain niemen eteläosaa, ja se tuli yleiseen käyttöön vasta kaupunginosan perustamisen myötä. Otaksuttavasti muoto lentävä on johdettu vanhasta suomen kielen sanasta lentäin 'riuku, oksa, johon linnunpaula kiinnitetään'. Siten Lentävänniemen nimi voisi viitata entisaikojen eränkäyntiin. Toisaalta nimistöntutkija, professori Eero Kiviniemen mukaan paikan sijainti suuren järven rannalla voi liittyä vesillä kulkemiseen tai lintujen lentoreitteihin viittaaviin nimeämisperusteisiin. Muoto Lentävä on Suomen paikannimistössä harvinainen; vain Alastarolta on kirjattu nimi Lentävä eli Lentävänpelto. Sen sijaan Lentämä-muotoa esiintyy etenkin vesistöniminä eri puolilla Suomea, kuten Lentämäniemi ja Lentämänsalmi Taipalsaarella sekä Lentämänselkä Sysmässä. Lentävänniemen itäisessä kärjessä sijaitsevan Reuharinniemen ja sen edustalla olevien Reuharinsaarten nimeämisperusteena on ilmeisesti ollut paikan myrskyisyys; murteista ja Elias Lönnrotilta tunnetaan verbi reuhata 'metelöidä, riehua' tms. Vuonna 1763 Reuharinsaarten nimenä esiintyi Reuhari holmar.[2]
Kuvia muokkaa
-
Lentävänniemen kerrostaloja -
Suomensaaren uimaranta aamuvarhaisella
Lähteet muokkaa
- ↑ https://www.tampere.fi/sites/default/files/2022-04/Tampereen-kaupunki-tilastollinen-vuosikirja-2018-2020-FINAL.pdf
- ↑ a b Maija Louhivaara: Tampereen kadunnimet, s. 256–259. Tampereen museoiden julkaisuja 51, 1999, Tampere.
- ↑ http://suurtampere.fi/2014/03/26/lentavanniemen-kirjasto-sulkee-ovensa/ (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://moro.aamulehti.fi/2013/08/08/lielahteen-nousee-jattimainen-palvelukeskus-keskittaminen-jakaa-mielipiteet/
