Lempäälän kanava
Lempäälän kanava (käytetty myös nimeä Lempoisten kanava) on Lempäälän keskustassa sijaitseva Pyhäjärven ja Vanajaveden yhdistävä kanava, jonka pituus on 1 275 metriä ja putouskorkeus 2,20–2,40 metriä. Kanavassa on yksi 160 metriä pitkä ja kahdeksan metriä leveä sulku. Kanavan ylittää kaksi maantiesiltaa ja yksi rautatiesilta. Suurimmat sallitut alusten mitat ovat 145,0 × 7,5 × 1,8 × 5,5 metriä (pituus × leveys × syväys × korkeus). Aluksen maston korkeus voi siltojen takia olla enintään 5,5 metriä.[1] Kanavan sulkuportit ovat sektoriportteja joiden koneistot ovat sähkömekaaniset.[2]
Lempäälään yritettiin rakentaa kanavaa vuodesta 1778 alkaen, mutta työ jäi kesken noin kymmenen vuoden yrittämisen jälkeen. Kanavatyömaa sijaitsi Rikalassa, nykyisen kanavan eteläpuolella, missä kaivannot ovat vieläkin nähtävissä. Nykyinen Lempäälän kanava rakennettiin vuosina 1867–1874 hätäaputöinä. Työt olivat pysähdyksissä vuosina 1869 ja 1870 varojen puutteen takia, mutta niitä jatkettiin taas vuonna 1871. Ensimmäiset laivat pääsivät kulkemaan kanavassa 28. syyskuuta 1873. Kanavan sulku oli rakennettu alunperin kokonaan puusta mutta sulku uusittiin vuosina 1896–1897 niin että kaikki sulkulaitteet sulkuportteja lukuunottamatta tehtiin kivestä. Sulun pituus oli tämän jälkeen 40 metriä, leveys 8 metriä ja syvyys 1,8 metriä. Aluksi kanavan läpi kulki vilkas matkustajaliikenne, mutta sen jälkeen kun Tampere–Hämeenlinna-rautatie valmistui 1876, kanavaa käytettiin lähinnä tavarankuljetuksiin.[2] Vuosina 1958–1961 kanava uusittiin uittoja varten. Tällöin kanavan sulku suurennettiin nykyiseen kokoonsa ja yläkanavaa syvennettiin. Kanavan nykyinen ulkoasu onkin peräisin tältä ajalta. Kanava palvelee nykyisin lähinnä matkailua, ja sen kautta kulkee Suomen Hopealinjan laivareitti Tampereelta Hämeenlinnaan.
Kanavassa on ajoittain vesistön säännöstelyjuoksutusta, joka aiheuttaa siinä vaarallisen voimakkaan virtauksen. Kanavassa sattui vuonna 1988 vakava onnettomuus, jossa neljä ihmistä hukkui veneen kaaduttua virtauksessa. Tämän vuoksi kanavalle on asennettu varoitusvalot sekä rautatiesillan yhteyteen turvaportti, joka estää veneiden ajautumisen sulkuun tulvajuoksutusten aikana.
Kanava on itsepalvelusulku jonka valvonta suoritetaan Muroleen kanavalta käsin. Kanavan käyttö- ja kunnossapitotehtävistä vastaa Väyläviraston urakoitsijana Arctia Meritaito Oy.[3]
Lähteet muokkaa
Viitteet muokkaa
- ↑ Väylävirasto: Lempäälän kanava vayla.fi. Viitattu 13.4.2022.
- ↑ a b Lempoisten kanava 50-vuotias, Aamulehti, 28.09.1923, nro 223, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Arctia Oy: Kanavien käyttö ja kunnossapito arctia.fi. Viitattu 13.4.2022.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lempäälän kanava Wikimedia Commonsissa
