Lemmini (sopulitlähde?) on pienikokoisten jyrsijöiden sukuryhmä eli tribus, jonka jäseniä esiintyy pääasiassa pohjoisilla alueilla. Ne kuuluvat osana varsinaisten myyrien alaheimoon (Arvicolinae).

Lemmini
Tunturisopuli (Lemmus lemmus)
Tunturisopuli (Lemmus lemmus)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Jyrsijät Rodentia
Alalahko: Hiirimäiset jyrsijät Myomorpha
Yläheimo: Muroidea
Heimo: Myyrät Cricetidae
Alaheimo: Varsinaiset myyrät Arvicolinae
Tribus: Lemmini
Gray, 1825
Katso myös

  Lemmini Commonsissa

Lemmini-tribus käsittää kolme sopulisukua:

Suomessa tavataan kahta sopulilajia, tunturisopulia (Lemmus lemmus) ja metsäsopulia (Myopus schisticolor). Muita sopulilajeja ovat esimerkiksi amurinsopuli (Lemmus amurensis), siperiansopuli eli ruskosopuli (Lemmus sibiricus) ja kanadansopuli (Lemmus trimucronatus).[1]

Lemmini-sukuryhmä edustaa myyrien alaheimossa selvästi rajattua, monofyleettistä evoluutiohaaraa,[2][3][4], mutta se ei kuitenkaan sisällä kaikkia sopuleiksi kutsuttuja sukuja ja lajeja. Lemmini-sukuryhmään kuulumattomia sopulisukuja ovat kaulussopulit (Dicrostonyx) sekä arosopulit (Lagurus) ja kelta-arosopulit (Eolagurus), jotka luetaan muihin tribuksiin.

Sopulit, erityisesti tunturisopuli, ovat tunnettuja massavaelluksistaan, joita esiintyy populaation koon saavuttaessa kriittisen kynnyksen. Sopulilaumojen heittäytyminen alas mereen jyrkänteiltä on kuitenkin vain myytti [5], jonka eräs kuvausryhmä loi saadakseen dokumenttielokuvaansa sopuleista lisää draamaa. Vaeltaessaan sopulit liikkuvat ravintoa etsien jokien varsilla ja muiden vesistöjen lähettyvillä. Sopulit osaavat myös uida.

Lähteet muokkaa

  1. Laukkanen, Anna-Maija; Virtanen, Matti: Koko perheen eläinkirja, s. 92. (Toinen painos). Vantaa: Kirjalito, 1997. ISBN 951-28-1927-9.
  2. Buzan, E. et al. (2008) Mitochondrial phylogeny of Arvicolinae using comprehensive taxonomic sampling yields new insights Biological Journal of the Linnean Society 94, 825–835
  3. Robovský, J. et al. (2008) Phylogeny of Arvicolinae (Mammalia, Cricetidae): utility of morphological and molecular data sets in a recently radiating clade. Zoologica Scripta 37, 572-590.
  4. Abramson N. et al. (2021) A mitochondrial genome phylogeny of voles and lemmings (Rodentia: Arvicolinae): evolutionary and taxonomic implications BioRxiv (23.2.2021)
  5. ABC.net.au - Lemmings Suicide Myth

 

Tämä nisäkkäisiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.