Lemmikkikasvit
Lemmikkikasvit (Boraginaceae) on koppisiemeniskasvien Boraginales-lahkoon kuuluva kasviheimo. Siihen kuuluu rajauksesta riippuen 94 tai 158 sukua, lajeja on (vähintään) noin 1800.[1][2] Heimon laajassa rajauksessa mesimalja-, karhepuu-, eeretia-, heliotrooppi-, sievikki-, vohkio-, viulio- ja harmovarpukasvien suvut voidaan yhdistää lemmikkikasveihin.
| Lemmikkikasvit | |
|---|---|
 Rohtoraunioyrtti (Symphytum officinale) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Kladi: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Kladi: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Kladi: | Aitokaksisirkkaiset |
| Lahko: | Boraginales |
| Heimo: |
Lemmikkikasvit Boraginaceae Juss. |
| Synonyymit | |
|
|
| Tribukset | |
|
|
| Katso myös | |
Levinneisyys muokkaa
Lemmikkikasveja esiintyy lähes koko pohjoisella pallonpuoliskolla, ne puuttuvat vain arktisilta alueilta. Enimmin lajeja on pohjoisella lauhkealla eli temperaattisella vyöhykkeellä; tropiikin vuoristoissa on muutamia.[3]
Tyypillisiä tuntomerkkejä muokkaa
Lemmikkikasvit ovat usein karkeakarvaisia ruohoja, yksi-, kaksi- tai monivuotisia, harvoin pensaita. Lehtiasento on usein kierteinen. Lehtisuonista tavallisesti vain keskisuoni on selvästi näkyvissä. Kukinto on kiertyvä viuhko (kiemura) ja siinä on tavallisesti yksi tukilehti kutakin kukkaa kohden. Kukat ovat tavallisesti säteittäissymmetrisiä. Teriö on suppilomainen, liuskat siirottavia, ja tavallisesti putken suulla on teriön sisäänpainaumia. Sikiäin on väliseinien jakama, ja vartalo kiinnittyy sen tyveen ja on ontto. Luotti on pistemäinen tai pallomainen. Hedelmä on lohkohedelmä, jossa on tavallisesti neljä kovaseinäistä hedelmystä, joiden pinnassa voi olla koukkuja tai muita ulokkeita. Siemenessä on öljyinen endospermi tai se puuttuu. Alkioripustin on lyhyt tai puuttuu. Kromosomiluku n = (4–)12(–13).[3]
Luokittelu muokkaa
Aiemmassa Cronquistin luokittelussa lemmikkikasvit sijoittuivat Lamiales-lahkoon, ja heimon sijoittuminen lahkotasolla on ollut epävarmaa, kunnes on saatu tarpeeksi tutkimusnäyttöä siitä, että on tarpeen viedä heimo muutaman muun kanssa omaan lahkoon Boraginales. Lemmikkikasvien lähimmät sukulaiset ovat harmovarpukasvit (Wellstediaceae) ja mesimaljakasvit (Codonaceae).[3]
Heimoon kuuluu neljä tribusta:[3]
- Echiochileae: Teriön sisäpinnalla solukarvoja eli trikoomia.
- Cynoglosseae: Harvoin lehtiruusukkeellisia; kukat eivät sijaitse tukilehtien hangoissa; kukat säteittäisiä; teriötorvessa sisäänpainaumia (faukaalilisäkkeitä); hedelmykset eivät kiinnity tyvestään. Muun muassa suvut Cryptantha, lemmikit (Myosotis), koirankielet (Cynoglossum), Paracaryum, mierokit (Plagiobothrys), keltalemmikit (Amsinckia), halikat (Mertensia) ja Trigonotis.
- Boragineae: Tavallisesti lehtiruusukkeellisia; kukat tavallisesti tukilehden hangassa; teriössä faukaalilisäkkeitä.
- Lithospermeae: Teriössä tavallisesti sisäpinnan solukarvoja, harvoin rauhaskarvoja, faukaalilisäkkeet tavallisesti puuttuvat. Muun muassa torvikit (Onosma), helmirusojuuret (Lithospermum) ja neidonkielet (Echium).
Sukuja muokkaa
- alkannat (Alkanna)
- halikat (Mertensia)
- helmirusojuuret eli rusojuuret (Lithospermum)
- imikät (Pulmonaria)
- intiaanipalsamit (Eriodictyon)
- keltalemmikit (Amsinckia)
- keltarastikit (Neatostema), vain laji keltarastikki (N. apulum)
- keräsirkunjyvät eli sirkunjyvät (Lappula)
- koirankielet (Cynoglossum)
- korusirkunjyvät (Hackelia)
- lemmikit eli silmälemmikit (Myosotis)
- lemmiöt (Lithodora)
- mierokit (Plagiobothrys)
- neidokit (Lindelofia)
- neidonkielet (Echium)
- nokkarattaat (Trichodesma)
- nunnat (Nonea)
- profeetankukat (Arnebia)
- purasruohot (Borago)
- rastiot (Cynoglottis)
- rastit eli isorastit (Anchusa)
- raunioyrtit (Symphytum)
- rotkolemmikit (Brunnera)
- silmikit (Eritrichium)
- sinikaihonkukat eli kaihonkukat (Omphalodes)
- soihtukielet (Pontechium), vain laji soihtukieli (P. maculatum)
- suvirastit (Lycopsis), usein suvun Anchusa synonyymi.
- suvirusojuuret (Buglossoides)
- terhit (Asperugo), vain laji terhi (A. procumbens)
- torvikit (Onosma)
- vahakukat (Cerinthe)
- varsankielet (Pentaglottis), vain laji varsankieli (P. sempervirens)
- vitikaihonkukat (Iberodes)
- vuonankielet (Mairetis), vain laji pikkuvuonankieli (M. microsperma)
- wigandiat (Wigandia)
Jotkin lemmikkikasveihin luokitelluista suvuista viedään nykyään Boraginales-lahkon muihin heimoihin:[3]
- eeretiat (Ehretia, syn. karmonat Carmona) eeretiakasvien heimossa
- heliotroopit (Heliotropium, syn. kanariantorokit Ceballosia) heliotrooppikasvien heimossa
- hunajakukat (Phacelia) sievikkikasvien heimossa
- karhepuut (Cordia) karhepuukasvien heimossa
- sievikit (Nemophila) sievikkikasvien heimossa
Lajeja muokkaa
Suomessa yleisimpiä luonnonvaraisia lemmikkikasveja ovat peltolemmikki (Myosotis arvensis), rantalemmikki (Myosotis laxa), luhtalemmikki (Myosotis scorpioides), puistolemmikki (Myosotis sylvatica), hietalemmikki (Myosotis stricta), mäkilemmikki (Myosotis ramosissima), lehtoimikkä (Pulmonaria obscura), terhi (Asperugo procumbens) ja rohtoraunioyrtti (Symphytum officinale).[4]
Lähteet muokkaa
- Stevens, P. F. 2001–: Angiosperm Phylogeny Website, Boraginaceae. Version 12, July 2012. (englanniksi)
- Mossberg, B. & Stenberg, L.: Suuri Pohjolan kasvio, 2. painos. Suomentanut Vuokko, S. & Väre, H. Helsinki: Tammi, 2005. ISBN 951-31-2924-1.
- Finto: Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet: Boraginaceae.
Viitteet muokkaa
- ↑ Stevens 2001–, Viitattu 1.10.2023.
- ↑ Govaerts, R. et al.: Boraginaceae Juss. Plants of the World Online. 2022. Royal Botanic Gardens, Kew. Viitattu 1.10.2023. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Stevens 2001–, Viitattu 16.11.2014.
- ↑ Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. (toim.): Retkeilykasvio. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9.