Lee Teng-hui
Lee Teng-hui (perint.: 李登輝; yksink.: 李登辉; pinyin: Lǐ Dēnghuī; Wade–Giles: Li Têng-hui, 15. tammikuuta 1923 – 30. heinäkuuta 2020[1]) oli taloustieteilijä ja poliitikko, oli Kuomintangin johdossa ja Kiinan tasavallan presidenttinä (mannerkiinalaisittain Taiwanin johtaja) 1988–2000.[2] Lee jatkoi edeltäjänsä Tšiang Tšing-kuon (Chiang Ching-kuo) demokratiauudistuksia, korosti paikallista taiwanilaista kulttuuria ja ajoi aggressiivista ulkopolitiikkaa saadakseen liittolaisia.
| Lee Teng-hui | |
|---|---|
.jpg) |
|
| Kiinan tasavallan presidentti | |
|
13.1.1988–20.5.2000
|
|
| Edeltäjä | Tšiang Tšing-kuo |
| Seuraaja | Chen Shui-bian |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 15. tammikuuta 1923 Taiwan |
| Kuollut | 30. heinäkuuta 2020 (97 vuotta) |
| Tiedot | |
| Puolue |
sitoutumaton (2001–) Kuomintang (Kiinan kansallispuolue) (1971–2001) Kiinan kommunistinen puolue (1946–1948) |
Hänen vastustajansa syyttivät häntä hei jin (mustakulta) -politiikasta ja itsenäisyyden tukijaksi. Kun hänen kautensa päättyi ja hänet erotettiin puolueesta, Lee siirtyi julkisesti itsenäisyyttä ajavan solidaarisuusliiton (Taiwan Solidarity Union) puolelle.
Lee Teng-hui syntyi Hakkakansaan Taipeissa Taiwanilla maan ollessa japanilaisten miehittämä. Hänen vastustajansa ovat väittäneet hänen olevan japanilaisen upseerin avioton lapsi ja jopa rotupetturi. Nuoruudessaan hänet tunnettiin japanilaisella nimellä Iwasato Masao (jap. 岩里政男). Hänen isänsä palveli poliisivoimissa ja veljensä kuoli Japanin keisarillisessa laivastossa. Lee sai stipendin ja opiskeli sodan aikana Kioton keisarillisessa yliopistossa, ja viimeisteli arvosanansa agronomiassa Taiwanin kansallisessa yliopistossa. Lee liittyi Kiinan kommunistiseen puolueeseen syyskuussa 1946, osallistui 228-tapaukseen, mutta erosi kommunisteista jo 1948.
Vuonna 1953 Lee suoritti ylemmän korkeakoulututkinnon maataloustaloudesta Iowan osavaltionyliopistossa Yhdysvalloissa ja tohtorintutkinnon Cornellin yliopistosta.
Palattuaan Taiwanille Lee opetti yliopistossa, liittyi Kuomintangiin 1971 ja nimitettiin hallitukseen maataloudesta vastaavaksi 1972. Hänestä tuli Taipein pormestari 1978 ja Taiwanin maakunnan kuvernööri 1981.
Vuonna 1984 Tšiang Tšing-kuon (Chiang Ching-kuo) nimitti Leen varapresidentikseen ja seuraajakseen. Vastoin Kuomintangin kovan linjan kannattajien, kuten kenraali Hau Pei-tsunin mielipiteitä, hänestä tuli tammikuussa 1988 maan ensimmäinen syntyperäinen taiwanilainen presidentti.
Lee jatkoi edeltäjänsä demokratiauudistuksia, toukokuussa 1991 kumottiin vuonna 1949 asetetut hätätila-artiklat. Joulukuussa 1991 Lainsäädännön Yuanin alun perin manner-Kiinassa vuonna 1947 valitut edustajat erotettiin ja maassa järjestettiin vaalit ja kenraali-pääministeri Hau Pei-tsun menetti paikkansa.
Leen kesäkuun 1995 vierailu Cornellin yliopistolla laukaisi kolmannen Taiwanin salmien kriisin ja kansantasavalta järjesti ohjuskokeita ja sotaharjoitukset Fujianin rannikolla vastineeksi nähdylle Leen provokatiiviselle liikkeelle hajottaa isänmaa.
23. maaliskuuta 1996 Leestä tuli ensimmäinen Kiinan tasavallan suoralla kansanvaalilla valittu presidentti 54 prosentilla äänistä. Edelliset presidentit oli nimittänyt kansalliskokous.
18. maaliskuuta 2000 presidentinvaaleissa Demokraattisen edistyspuolueen Chen Shui-bian sai 39 prosenttia äänistä, mikä päätti Kuomintangin yksinvallan. Leetä syytettiin epäsuositun Lien Chanin tukemisesta karismaattisen James Soongin sijaan ja siitä johtuneesta tappiosta. Lee erosi protestien jälkeen maaliskuussa 2000 puolueen johtajan paikalta ja joulukuussa hänet erotettiin siitä kokonaan.
Erotuksensa jälkeen Lee asettui Kuomintangia vastaan tukemalla sille ideologisesti vastakkaista itsenäisyysliikkeen toimintaa. Hän kampanjoi yleisvihreän koalition (泛綠聯盟; Fànlǜ Liánméng) ehdokkaiden puolesta Kuomintangin ehdokkaita vastaan.
Kunnianosoituksia muokkaa
Tasavallan ritarikunta (Gambia, 1996)[3]
Lähteet muokkaa
- ↑ Lee Teng-hui, Taiwan's 'Father of Democracy,' dies at 97
- ↑ Lee Teng-hui: President of Taiwan Encyclopedia Britannica. Viitattu 27.11.2013. (englanniksi)
- ↑ President Lee Confers Order on Gambia President Office of the President. 21.11.1996. Viitattu 25.1.2024. (englanniksi)