Lauantaiseura
Lauantaiseura (ruots. Lördagssällskapet) oli Helsingin yliopiston opiskelijoiden ja nuorten opettajien keväällä 1830 perustama seura, joka kokoontui lauantai-iltaisin jonkun jäsenensä luo. Yhteisillä varoilla ostettiin kirjallisuutta ja innokkaat keskustelut niistä venyivät usein myöhäiseen yöhön. Aluksi keskustelut koskivat kirjallisuutta ja filosofiaa, mutta myöhemmin pyrkimykseksi tuli kansallisen Suomen luominen.[1]
Topelius kuvaa "Päiväkirjoissaan", kuinka Lauantaiseuran iltojen aikana pääsi tutustumaan "Runebergin tyyneen huumoriin, Snellmanin säälimättömään logiikkaan, Nervanderin purevaan ivaan ja Nordströmin kompapuheisiin, jotka olivat teräviä kuin silmäneulat."
Pikku Jättiläinen ilmoittaa seuran perustajiksi kuusi nuorukaista, jotka olivat J. L. Runeberg, J. J. Nervander, A. A. Laurell ja tämän veli G. Laurell, Bengt Olof Lille, ja J. J. Nordström.[1]
Seuran johtohahmona toimi aluksi Johan Jakob Nervander ja myöhemmin Johan Ludvig Runeberg. Lauantaiseuran loppuaikoina Johan Vilhelm Snellman oli piirin johtava, keskustelun kulkuun ratkaisevasti vaikuttava henkilö. Runebergistä tuli kuitenkin vähitellen seuran kantava voima ja hänen muuttonsa Porvooseen vuonna 1837 aiheutti seuran säännöllisen toiminnan loppumisen.[1]
Lauantaiseuran edeltäjiä olivat 1800-luvun alussa kokoontunut Aura-seura ja 1700-luvun loppupuoliskolla Suomen kulttuurielämään vaikuttanut Aurora-seura.
Lauantaiseuran toiminta muokkaa
Lauantaiseuran merkitys suomenkielisen sivistyksen ja kulttuurin kehittymiselle oli merkittävä. Sen vaikutuksesta syntyi Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja ensimmäinen uudenaikainen yksityisoppikoulu Helsingfors lyceum (suom. Helsingin lyseo) vuonna 1831. Lisäksi seura alkoi julkaista omaa Helsingfors Morgonblad -sanomalehteä.
Lauantaiseuran epävirallisena äänenkannattajana voidaan pitää Runebergin vuonna 1832 perustamaa sanomalehteä, Helsingfors Morgonbladia, sillä useat seuran jäsenet avustivat sitä. Lehti oli kirjallis-filosofinen ja elitistinen ja se keräsi ympärilleen noin 400-päisen lukijakunnan.
Lauantaiseuran jäseniä muokkaa
- Lars Isak Ahlstubbe
- Karl Backman
- Matthias Alexander Castrén
- Gabriel Geitlin
- Fredrik Cygnaeus
- Fredrik August Ehrström
- Fabian Langenskiöld
- Axel Adolf Laurell (teologi)
- G. F. Laurell
- Bengt Olof Lille
- M. J. Lindfors
- Elias Lönnrot
- Johan Jakob Nervander
- Johan Jakob Nordström
- Nils Henrik Pinello
- Gabriel Rein
- Carolina Runeberg
- Fredrika Runeberg
- Johan Ludvig Runeberg
- Karl Henrik Ståhlberg
- R. S. Sjöman
- Johan Vilhelm Snellman
- Fredrik Tengström
- Johan Magnus af Tengström
- Zachris Topelius
Lähteet muokkaa
- Havu, Ilmari: Lauantaiseura ja sen miehet. Otava, 1945.
- Yrjö Karilas (toim.): Pikku Jättiläinen, Suomenmaa, Historiamme kuuluisia yhdistyksiä, s. 555, 8. painos. WSOY, 1958.
- Tommila, Päiviö & Reitala, Aimo & Kallio, Veikko (toim.): Suomen kulttuurihistoria, osa II, s. 42–62. Kansallisten juurien löytäminen. WSOY, 1983.
- Tommila, Päiviö: Suomen sanomalehdistön historia, osa I, s. 77–265. Yhdestä lehdestä sanomalehdistöksi 1809–1859. Kuopio: Kustannuskiila, 1988.