Latvian ukrainalaiset
Latvian ukrainalaiset ovat Latviassa asuvia ukrainalaisia. He ovat verrattain nuori vähemmistö verrattuna Latvian muihin vähemmistöryhmiin, mutta määrällisesti he ovat kolmanneksi suurin vähemmistö ryhmä heti venäläisten ja valkovenäläisten jälkeen.
| Latvian ukrainalaiset | |||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Väkiluku | 45 699[1] | ||||||||||||||||||
|
Merkittävät asuinalueet
|
|||||||||||||||||||
| Kielet | ukraina, venäjä, latvia | ||||||||||||||||||
| Uskonnot | ortodoksisuus | ||||||||||||||||||
Historia muokkaa
Yksittäistapauksia lukuun ottamatta ensimmäiset ukrainalaiset alkoivat saapua Latviaan 1800-luvulla opiskelijoina, sotilaina ja virkamiehinä. Vuonna 1911 Latviaan perustettiin ukrainalainen kulttuuriseura Gromada, johon kuului muun muassa kuoro ja teatteriryhmä. Tilaisuuksia järjestettiin Latvialaisen seuran tiloissa. Ensimmäisen maailmansodan aikana moni ukrainalainen taisteli Latvian alueella ja monet Riian tehtaat evakoitiin Ukrainaan Donbasiin, Jekaterinolaroviin ja Odessaan. Vuonna 1935 Latviassa oli 1844 ukrainalaista, eikä heillä ollut virallista kulttuuriautonomiaa, tai omia kouluja muiden suurempien vähemmistöryhmien tapaan. Vuonna 1933 perustettiin Latvialais-ukrainalainen ystävyysseura, mutta sen toiminta lakkautettiin neuvostomiehityksen myötä vuonna 1940. Puna-armeijan mukana Latviaan tuli monia ukrainalaisia. Suurin osa nykyisistä Latvian ukrainalaisista on muuttanut vuoden 1959 jälkeen, jolloin oli aloitettu Latvian laajamittainen teollistaminen, johon tarvittiin työvoimaa Latvian ulkopuolelta. Ukrainalaisia työskenteli pääasiassa teollisuustöissä, rakennuksilla ja liikenteessä. Lisäksi ukrainalaisia palveli edelleen Latviaan sijoitetuissa neuvostojoukoissa. Suurin osa ukrainalaisista asettui kaupunkeihin, maaseudulla heitä oli vain vähän. Vuoden 1989 tilastojen mukaan ukrainalaisista 76% oli syntynyt Ukrainassa ja vain 19% Latviassa. Latvian kansallisen heräämisen yhteydessä perustettiin ukrainalainen kulttuuriseura Dnipro vuonna 1988. Latvian kansanrintamaan kuuluneet ukrainalaisnuoret perustivat vuonna 1989 kerhon, jonka tarkoituksena oli ylläpitää siteitä Ukrainan kansanrintamaan. 1989 perustettiin ensimmäinen ukrainalainen sunnuntaikoulu, jossa annettiin ukrainan kielen opetusta.[3]
Nykypäivä muokkaa
Ukrainalaisten kansallistunne Latviassa on melko heikko ja he ovatkin kovaa vauhtia venäläistymässä. Ukrainan kielen on korvannut paljolti venäjä ja seka-avioliitot venäläisten ja ukrainalaisten välillä ovat tavallisia.[3] Ukrainan kielellä on Latviassa noin 25 000 puhujaa[4]. Latvian kieltä osataan huonosti, mistä syystä kansallisuuden saaminen on ollut vaikeaa. Ukrainalaisista suhteellisen pienellä osalla onkin Latvian kansalaisuus. Ukrainalaiset ovat kuitenkin hyvin koulutettuja ja vain Latvian juutalaiset ovat vähemmistöryhmistä heitä koulutetumpia. Riiassa toimii Latvian ainoa ukrainalainen koulu, mutta suurin osa ukrainalaisista koululaisista käy venäläistä koulua.[3] Noin puolet ukrainalaisista asuu Riiassa ja loput asuvat hajallaan ympäri Latviaa[4].
Lähteet muokkaa
- ↑ On key provisional results of Population and Housing Census 2011 2010. Central Statistical Bureau of Latvia. Viitattu 5.8.2015. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f Iedzīvotāju skaits pašvaldībās pēc nacionālā sastāva Pilsonības un migrācijas lietu pārvaldes. Arkistoitu 17.7.2011. Viitattu 20.8.2010. (latviaksi)
- ↑ a b c Marjo Mela ja Lembit Valba: Latvian historiaa ja kulttuuria. Helsinki: Rosentāls-seura, 2005. ISBN 951-986-71-1-2.
- ↑ a b The Belarusians and Ukrainians Latvijas Institūts. Viitattu 20.8.2010. (englanniksi)