Lassila
Lassila (ruots. Lassas) on pääosin 1980- ja 1990-luvuilla rakennettu noin 4 600 asukkaan osa-alue Haagan kaupunginosassa Länsi-Helsingissä.[3]
| Lassila | |
|---|---|
| Lassas | |
 Kaupungin kartta, jossa Lassila korostettuna. Helsingin kaupunginosat |
|
| Kaupunki | Helsinki |
| Suurpiiri | Läntinen suurpiiri |
| Kaupunginosa nro | 294 |
| Pinta-ala | 1,04 km² [1] |
| Väkiluku | 4 644[2] (31.12.2020) |
| Väestötiheys | 4 465 as./km² |
| Työpaikkoja | 3 159 kpl [1] (31.12.2017) |
| Osa-alueet | on itse osa-alue Haagan peruspiirissä |
| Postinumero(t) | 00440 |
| Lähialueet | Kannelmäki, Pirkkola, Pohjois-Haaga, Etelä-Haaga, Pitäjänmäen yritysalue, Marttila, Reimarla |
Pohjoisesta Lassilaa rajaa Kehä I, jonka toisella puolella on Kannelmäki. Idässä raja kulkee Hämeenlinnanväylässä. Etelänaapureina ovat Pohjois- ja Etelä-Haaga. Lännessä Lassilan rajan määräävät Vihdintie ja alueen pohjoisosissa puistoalueen keskellä kulkeva Vantaanjoen aiempi uoma nimeltään Mätäjoki.[3] Lassilan postinumero on 00440.
1970-luvulla valmistuneen, Lassilassa sijaitsevan Pohjois-Haagan rautatieaseman läheisyydessä on liikekeskustan tapainen alue, jossa on ruokakauppoja, apteekki, kuntosali ja muita liikkeitä. Nimestään huolimatta myös Pohjois-Haagan kirjasto sijaitsee Lassilassa[4]. Yleisestikin alueella on varsin runsaasti pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Lassilan koilliskulmaukseen Kehä I:n ja Hämeenlinnanväylän äärellä on suuria toimistorakennuksia (TietoEVRY). Joulukuun 2017 lopussa Lassilassa oli 3 159 työpaikkaa[1].
Ulkoilu- ja liikuntamahdollisuuksia tarjoaa Lassilan liikuntapuisto, jossa kesäisin pelataan useita nuorten jalkapallo-otteluita sekä talvisin jääkiekko-otteluita. Kesällä on myös mahdollista pelata tennistä ja koripalloa liikuntapuiston alueella. Ulkoilijat pääsevät Pirkkolaan ja Keskuspuistoon Hämeenlinnanväylän toiselle puolelle.
Lassilasta on yhteys Helsingin keskustaan Kehärataa kulkevalla I- tai P-junalla.
Historiaa muokkaa
Lassilaan, silloiseen Laurinmäkeen rakennettiin 1940-luvulla omakotialue pika-asutuslain nojalla. Tontit luovutettiin sotaveteraaneille, sotaleskille ja -orvoille. Talot rakennettiin melko suurille tonteille, ja Ruotsin valtio tuki rahallisesti näiden talojen rakentamista. Myöhemmin alueelle rakennettiin vielä lisää omakotitaloja.[5] Vantaankosken radan valmistumisen myötä Lassilan ilme muuttui täysin, kun vanha omakotiasutus purettiin uusien taloryhmien tieltä 1970-luvun lopulla.[6]
Kaupintien varrella sijainneen lassilalaisen omakotitalon pihalta löytyi 1960-luvulla muinaislöytöpaikka. Arkeologiset tutkimukset paikalla suoritettiin vuonna 1973 ennen sen jäämistä tietöiden alle. Kaivauksissa löydettiin saviastioiden palasia, kvartsiesineitä, pieniä kaapimia ja hiottuja kiviä. Kyseisen asuinpaikan – pinta-alaltaan noin 90 neliömetriä – iäksi arvioitiin esinelöytöjen perusteella 5 000–6 000 vuotta. Todennäköisesti tämä asuinpaikka oli käytössä vain lyhyen ajan tai kausiluonteisesti.[7]
-
Lassilan talvista raittia -
-
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c Helsinki alueittain 2019, s. 66–69. Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia, kaupunkitutkimus ja -tilastot, 2020. ISBN 2323-4539. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 8.9.2021).
- ↑ Taulukko: Helsingin väestön ennakollinen ikärakenne neljännesvuosittain ja alueittain alkaen 31.12.2015. Lopullinen tieto 31.12.2020 (Tilastokanta > Pääkaupunkiseutu alueittain > Väestö > Ennakkoväkiluku) aluesarjat.fi. Arkistoitu 13.10.2004. Viitattu 8.9.2021.
- ↑ a b Helsinki alueittain 2011 (Haagasta ja siihen osa-alueena kuuluvasta Lassilasta sivuilla 63-67) pdf. 2012. Helsingin kaupunki, hel.fi. Arkistoitu 26.3.2012. Viitattu 1.7.2012.
- ↑ Helsingin karttapalvelu (Aineistot > Aluejaot > Osa-alueet) Helsingin kaupunki. Viitattu 8.9.2021.
- ↑ Riitta Oittinen ja Pirkko Tepponen (toim.): Pohjois-Haaga: Pohjantähti Helsingissä, s. 12. Helsinki: Pohjois-Haaga Seura, Helsingin kaupunginosayhdistys ja Helsingin kaupunki, 1989. ISBN 951-771-958-2.
- ↑ Pohjois-Haaga: Pohjantähti Helsingissä, s. 18–19.
- ↑ Pohjois-Haaga: Pohjantähti Helsingissä, s. 61–62.
